RAI-arviointitulosten hyödyntäminen iäkkään hoidon suunnittelussa ympärivuorokautisessa hoidossa
Vanhuspalvelulain mukaisesti kaikkien Suomessa säännöllisesti sosiaalipalveluja saavien asiakkaiden palveluntarve ja toimintakyky tulee arvioida käyttämällä RAI-arviointijärjestelmää. RAI-arviointijärjestelmää käyttämällä iäkkään henkilön palveluntarve ja toimintakyky arvioidaan luotettavasti ja kokonaisvaltaisesti. RAI tukee asiakaslähtöisyyttä ja toimii hoidon suunnittelun pohjana. RAI:n käyttöönotto on pitkä prosessi ja vaatii organisaatiolta sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. (THL 2023.)
Salon kaupungin vanhuspalveluille toteutetun kehittämisprojektin tavoitteena on hoito henkilöstön RAI-osaamisen parantaminen erityisesti hoidon suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen. Kehittämisprojekti on jatkumoa kaupungin vuonna 2019 aloittamalle RAI-käyttöönottoprosessille. Kehittämisprojektin aikana hoitohenkilöstölle pidettiin työpajoja, joiden aiheena oli RAI-arviointitiedon hyödyntäminen iäkkään hoidon suunnittelussa. Työpajojen vaikutusta osaamisen kehittymiseen selvitettiin strukturoidun kyselyn avulla.
Toimintakyvyn arviointi osana laadukasta hoitoa
Toimintakyvyn säännöllinen arviointi on tärkeä osa iäkkäiden laadukasta palvelua. Kuntien tehtävänä on tukea asukkaidensa toimintakykyä ja terveyttä ennaltaehkäisevin keinoin varmistamalla riittävät ja tarpeenmukaiset palvelut. (STM 2020, 23–24.)
Toimintakyvyn arvioinnin avulla ikääntyneen palvelut pystytään suunnittelemaan tarpeenmukaisiksi ja hoitoa sekä annettuja palveluita pystytään arvioimaan. Toimintakyvyn arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa keskustellen, asioita havainnoimalla ja luotettavilla mittareilla mitaten. Puutteiden tai vajavuuksien etsimisen sijaan toimintakyvyn arvioinnin tulee olla yksilön voimavaroja korostavaa. Toimintakyvyn arvioinnilla pyritään myös toimintakyvyn heikkenemisen taustalla tai heikkenemiselle altistavien tekijöiden tunnistamiseen jo aikaisessa vaiheessa. (Finne- Soveri ym. 2020, 9; THL 2022.)
RAI:lla luotettavuutta toimintakyvyn arvioon
RAI tulee englannin kielen sanoista Resident Assessment Instruments ja sen oikeudet omistaa kansainvälinen interRAI-verkosto. Suomessa RAI: ta hallinnoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. RAI-järjestelmä on standartoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jota käytetään vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin ja se toimii pohjana hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiselle. (THL 2023.)
RAI koostuu useista eri arviointivälineistä. Ympärivuorokautisen hoidon RAI- välineistöt ovat nimeltään RAI-LTC ja tämän uudempi versio Inter-RAI-LTCF. Inter-RAI-LTCF on entistä joustavampi ja mahdollistaa yksilötietojen siirtymisen myös palveluympäristön vaihtuessa. (THL 2023.)
RAI-välineistöä käyttämällä toimintakyvyn osa- alueet arvioidaan luotettavasti eikä mikään osa- alue jää huomiotta. RAI- arvioinnit tulee tehdä kuukauden kuluessa asiakkaan hoidon alkamisesta, puolivuosittain ja aina voinnin muuttuessa olennaisesti. Arviointituloksista saadaan asiakastason tietoa ja vertailutietoa. Asiakastasolla arviointituloksia hyödynnetään asiakkaan hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Vertailutietoa puolestaan käytetään yksikkö ja organisaatiotasolla toiminnan kehittämiseen ja laadun arvioimiseen sekä kansallisella tasolla asiakkaiden palvelutarpeen selvittämiseen ja palveluiden kehittämiseen. (Mäkelä 2020, 13; THL 2023.)
RAI-osaamisen kehittäminen
Suomessa RAI:ta hallinnoi THL, joka vastaa siitä, että hyvinvointialueilla on maksutta käytettävissä RAI-arviointivälineistö ja saatavilla koulutusta välineistön käyttöön. THL on määritellyt RAI-järjestelmän käyttöönottomallissaan viisi vaihetta: organisoituminen, orientoituminen, RAI-osaamisen varmistaminen, asiakkaan RAI-arviointi ja arviointitiedon käyttö ja RAI-vertailutiedon käyttö. (THL 2023.)
RAI-arvioinnin teko ja tulosten hyödyntäminen vaatii ammatillista osaamista. Kehittyminen aloittelijasta asiantuntijaksi vaatii koulutusta, harjoittelua ja dialogista vuorovaikutusta työyhteisössä. On todettu, että aloittelija kokee RAI-arvioinnin irralliseksi eikä osaa hyödyntää siitä saatavaa tietoa asiakastyössä tai hoidon suunnittelussa. Pelkästään arviointikysymysten ymmärtäminen ja itse arvioinnin suorittaminen ovat aloittelijalle haasteellisia. (Heikkilä ym. 2015, 47, 56.)
Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu hoitajien RAI-osaamisessa olevan puutteita. RAI-arvioinnin teko saatetaan kokea kuormittavaksi tai sen tekemiseen ei ole varattu riittävästi. Myös arviointitulosten hyödyntäminen hoidon suunnittelussa jää vähäiseksi. RAI-arvioinneista saatava hyöty ei yllä asiakastasolle asti ja näyttäytyy hoitajille turhana työnä. Esille nousee tarve hoitajien koulutukselle ja perehdytykselle. (Lehto- Niskala 2021, 58–59; Tilander 2020, 34–35.)
Työpajatoiminnalla kehitystä RAI-osaamiseen
Salon kaupungin vanhuspalveluille tehdyssä kehittämisprojektissa hoitohenkilöstön RAI- osaamista lähdettiin kehittämään työpajatoiminnan avulla. Samansisältöisiä työpajoja järjestettiin kesän ja alkusyksyn 2023 välisenä aikana yhteensä neljä. Työpajat olivat yhden iltapäivän mittaisia ja ne järjestettiin kahden ympärivuorokautisen hoidon yksikön henkilöstölle. Työpajoissa harjoiteltiin RAI- arviointitulosten tulkintaa ja hyödyntämistä hoito- ja palvelusuunnitelman teossa pareittain ja pienryhmissä työskennellen.
Työpajojen vaikuttavuutta RAI osaamiseen selvitettiin syksyllä 2023 tehdyn strukturoidun kyselyn avulla. Tuloksista käy ilmi, että työpajatoiminta kehitti lähtötasoon nähden osallistujien valmiuksia RAI-arviointitulosten hyödyntämiseen asiakkaan hoidon suunnittelussa monella osa- alueella.
Työpajatoiminta koettiin mielekkäänä tapana oppia, mutta aihealueen sisällön laajuuteen nähden koulutusta toivottiin lisää. Myös kyselyn tulosten mukaan kehitettävää nähdään edelleen RAI-arviointitiedon tulkintaan ja hyödyntämiseen liittyvässä osaamisessa. Myös hoito- ja palvelusuunnitelmien hyödyntäminen osana päivittäistä hoitotyötä jää vähäiseksi.
Työpajatoiminnan voidaan päätellä olevan hyvä koulutusmuoto RAI-osaamisen vahvistamiseen. Henkilöstön koulutukselle on varattava riittävästi aikaa ja koulutus tulee mahdollistaa mahdollisimman monelle. Ymmärryksen lisääntymisen myötä myös motivaatio RAI-arviointien teolle kasvaa. Kun oppimiseen panostetaan ja arviointien teolle varataan riittävästi aikaa, arviointitiedosta saatava hyöty saadaan pikkuhiljaa myös asiakastasolle asti.
Lähteet:
Finne-Soveri, H; Äijö, M; Tolonen, E; Rehula, P; Vähäkangas, P; Patronen, M; Autio, T; Haimi- Liikkanen, S & Havulinna, S. 2020. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä. TOIMIA-suositus ID S028/11.6.2020. Viitattu 13.9.2022 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140106/TOIMIA_S028_iakkaiden_henkiloiden_toimintakyvyn_arviointi_palvelutarpeen_arvioininn_yhteydessa%20%281%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Heikkilä, R; Hammar, T; Sohlman, B; Andreasen, P & Finne- Soveri, H. 2015. Aloittelijasta asiantuntijaksi- RAI- arviointi osana iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointia ja hoidon suunnittelua. Teoksessa Heikkilä, R & Mäkelä, M (toim.) Onnistuminen- RAI- vertailukehittäminen 15 vuotta Suomessa. Tampere: Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, 47- 56. Viitattu 20.2.2022 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126428/URN_ISBN_978-952-302-478-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Lehto- Niskala,V. 2019. Toimintakyky hoivapolitiikan ja hoidon arjen risteytyksessä- ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden, heidän perheenjäsentensä sekä hoitajien käsityksiä toimintakyvystä ja kuntoutuksesta. Väitöskirja. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 20.1.2022 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/133478/978-952-03-2054-6.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
Mäkelä, M. 2020. Miten hyötyä RAI- tiedosta. Teoksessa Heikkilä, R, Mäkelä, M, Havulinna, S, Hietaharju, P, Lind, M & Noro, A (toim.): Valoisa tulevaisuus- RAI- vertailukehittäminen 20 vuotta Suomessa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, 13. Viitattu 20.2.2022 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143353/URN_ISBN_978-952-343-737-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
STM 2020:29. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2020.
THL 2022. Mitä toimintakyky on. Viitattu 17.2.2022 https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on.
THL 2023. RAI- arviointi asiakastyössä. Viitattu 23.3.2023 https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/rain-kaytto-asiakastyossa.
THL 2023. Tietoa RAI- järjestelmästä. Viitattu 10.2.2022 https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta.
THL 2023. RAI- välineistö. Viitattu 10.2.2022 https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta/rai-valineisto.
Tilander, N. 2020. Kotihoidon RAI osaaminen- RAI:n hyödyntäminen hoitosuunnitelman teossa. Opinnäytetyö (YAMK), Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.1.2022 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/348856/Tilander_Nina.pdf?sequence=2&isAllowed=y.