• asiakaslähtöisyys
• osallisuus
• RAI-osaaminen

Väestörakenteemme painottuessa yhä voimakkaammin ikääntyvään väestöön on valtakunnallisesti julkisissakin keskusteluissa näkynyt kasvava huoli siitä, kuinka Suomessa kyetään tulevaisuudessa vastaamaan ikääntyneiden ja yhä vanhemmiksi elävien ihmisten erilaisiin hoidon ja palvelun tarpeisiin. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan ja erityisesti vanhustyön vetovoimaisuuden väheneminen nähdään vanhuspalveluissa päivittäisinä ponnisteluina henkilöstöresurssien niukkuuden kanssa.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) edellyttää kuntia ottamaan RAI-järjestelmän (Resident Assessment Instrument) valtakunnalliseen käyttöön ikääntyneiden palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnin välineistöksi 1.4.2023 mennessä.

RAI-järjestelmän mittarit antavat laajan kuvan asiakkaan toimintakyvystä, voimavaroista ja arjessa suoriutumisesta. RAI-arvioinnin avulla ikääntyneelle asiakkaalle voidaan suunnitella tarpeisiin vastaava hoiva ja palvelut. RAI-arvioinneista saatavaa tietoa voidaan käyttää myös hoidon ja palveluiden kehittämiseen. RAI-järjestelmästä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos saa myös valtakunnallisesti käyttöönsä monipuolista vertailutietoa, jota voidaan hyödyntää organisaatiotasolla palveluiden laadun arviointiin ja oikeanlaiseen kohdentamiseen.

Osataanko RAI-järjestelmää vanhuspalveluissa käyttää?

Opinnäytetyön aiheena oli omahoitajien RAI-osaaminen ja sen hyödyntäminen asiakkaan hoidon suunnittelussa ja se toteutettiin kehittämisprojektina Kuhmoisten kunnan ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli löytää keinoja omahoitajien RAI-osaamisen kehittämiselle ja asiakkaan osallistamiselle RAI-arvioinnissa. Kehittämisprojektin tavoitteena oli omahoitajien RAI-osaamisen avulla edistää RAI-arviointien hyödyntämistä hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisessa, jolloin RAI-järjestelmän käytöstä saadaan myös ymmärrettävä ja hallitumpi osa asiakkaan hoidossa.

Lähihoitajille kehittämisprojektin osana tehdyistä haastatteluista ilmeni, että RAI-osaaminen koettiin melko heikoksi, vaikka kokemusta RAI-arviointien tekemisestä heillä oli jo kohtalaisesti. Suunnitelmallisen RAI-perehdytyksen, RAI-vastaavalta tai kokeneemmalta kollegalta saatavan avun puute sekä ajallisten ja välineellisten resurssien vähyys hidasti omahoitajien RAI-osaamisen kehittymistä.

Hoitajan ammatillista kasvua RAI-aloittelijasta asiantuntijaksi voidaan Rauha Heikkilä ym. (2015) viitaten kuvata Bennerin mallin mukaan seuraavasti:

• Aloittelija tietää RAI-arvioinnin sisällön ja periaatteet.
• Edistynyt aloittelija ymmärtää kysymysten sisällön ja kykenee tekemään arvioinnin toisen kokeneemman RAI-käyttäjän kanssa.
• Pätevä hoitaja osaa jo tehdä RAI-arvioinnin asiakkaan ja tämän läheisen kanssa vuorovaikutuksessa, tulkitsee tuloksia ja osaa hyödyntää niitä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa.
• Asiantuntijuustason saavuttamista RAI-osaamisessa osoittaa se, että RAI:n käytön kokemusta on jo kertynyt runsaasti ja hoitaja osaa hyödyntää RAI-tietoa hoidon ja palveluiden suunnittelussa sekä kehittää hoitokäytäntöjä tähän tietoon perustuen. RAI-asiantuntija kykenee myös kouluttamaan toisia RAI:n hyödyntämiseen hoitotyössä.

RAI-osaamisen kehittyminen nähtiin edellytyksenä sille, että RAI-arvioinnista suoriutuisi itsenäisesti ja että sitä osaisi hyödyntää hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinnassa. RAI-arviointien luotettavuus ja laadukkuus voidaan taata vain omahoitajien RAI-asiantuntijuudella.

Voiko asiakas osallistua palveluidensa suunnitteluun?

Asiakasosallisuuteen vaikutti haastateltujen mukaan asiakkaan kognitio, sosiaalinen osallisuus, yhteistyö asiakkaan ja omaisten kanssa sekä tieto RAI-arvioinnin tarkoituksesta. Haastatellut kuvasivat kuinka jotkut asiakkaat tai heidän omaisensa eivät ole kiinnostuneita osallistumaan RAI-arviointiin tai muuhunkaan hoidon suunnitteluun.

Arviointitilanteissa vaikeuksia tuotti se, ettei asiakas osannut vastata hoitajan esittämiin kysymyksiin, koska ei ymmärtänyt niitä tai asiakkaaseen ei saanut keskusteluyhteyttä, jolloin asiakkaan osallistuminen arviointiin oli mahdotonta.

Tutkimustuloksissa näkyi myös se, että sekä hoitohenkilöstöllä että asiakkailla ja heidän omaisillaan ei ollut riittävästi tietoa siitä mihin RAI-arviointeja käytetään ja miten niitä voidaan hyödyntää asiakkaan palveluissa ja hoidossa. Hyvä yhteistyö asiakkaan kanssa yhdistettiin asiakaslähtöisyydeksi ja siihen, että asiakkaan toiveet ja tavoitteet saadaan näkymään RAI-arvioinneissa ja hoito- ja palvelusuunnitelmissa.

Vuorovaikutussuhteen kehittymiseen vaikuttaa paljon myös se kuinka hyvin omahoitaja ymmärtää omaisen roolin asiakkaan elämässä ja kuinka hoidettavan asiakkaan rooli vaikuttaa omaisen ja omahoitajan väliseen yhteistyöhön (Savolainen 2014).

Yhteistyön aktiivisemmalla ylläpitämisellä voidaan tutkimusten perusteella lisätä myös asiakkaiden osallisuutta oman hoitonsa suunnitteluun.

Työpajoissa ideoitiin ja valmisteltiin uusi toimintamalli

Projektiryhmän kehittämistehtävinä olivat:

1. RAI-tiedon lisääminen asiakkaille ja heidän omaisilleen
2. Menetelmien löytäminen asiakasosallisuuden ja yhteistyön edistämiseen
3. Osaamisen johtamisen osuus ja omahoitajan vastuut RAI-osaamisen kehittämisessä ja RAI-arviointien toteuttamisessa

Kehittämisprojektin tuotoksena valmistui ikääntyneiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen omahoitajille toimintamalli, joka sisältää:

• omahoitajalle kirjallisena kuvauksena ”RAI-polun” asiakasta osallistavan RAI-arvioinnin ohjelmointiin ja toteuttamiseen
• asiakastiedon ja RAI-tiedon lisäämiseksi asiakkaille ja omaisille jaettavat tiedotteet ja lomakkeet
• kaavion muotoon kuvatun toimintakokonaisuuden, jolla kasvatetaan asiakaslähtöistä ja -osallisuutta tukevaa hoitokulttuuria ja RAI-järjestelmän sisällyttämistä asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja hoidon suunnitteluun yhtenäisen ja tavoitteellisen RAI-osaamisen kehittämisen avulla

Toimintamalli otetaan yksiköiden käyttöön keväällä 2023 ja mallilla saavutetuista hyödyistä tullaan tekemään arviointia syksyn ja talven 2023 aikana. Toimintamalliin tullaan vielä lähitulevaisuudessa liittämään RAI-osaamisen kehittämisen kannalta oleellisin RAI-järjestelmän käytön koulutus- ja perehdytyssuunnitelma, mitä hyvinvointialueella ollaan valmistelemassa kaikki asumispalveluyksiköt kattavaan yhteiseen käyttöön.

Kehittämisprojektin sisältöön voi tarkemmin tutustua toukokuussa 2023 Theseukseen julkaistavasta opinnäytetyöstä.

Lähteet:

Heikkilä, R.; Hammar, T.; Sohlman, B.; Andreasen, P.& Finne-Soveri, H. 2015. Aloittelijasta asiantuntijaksi – RAI-arviointi osana iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointia ja hoidon suunnittelua. Teoksessa R. Heikkilä & M. Mäkelä (toim.) Onnistuminen – RAI-vertailukehittäminen 15 vuotta Suomessa. Raportti 9/2015. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 46-57. Viitattu 26.1.2022 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126428/URN_ISBN_978-952-302-478-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

InterRAI 2023. Viitattu 9.1.2023 https://interrai.org/

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Savolainen, E. 2014. Omahoitajan ja omaisen välinen vuorovaikutussuhde. Pro gradu-tutkielma. Viestintätieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 18.2.2023 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/43048/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201403061320.pdf?sequence=1&isAllowed=y