• Digihoitopolku
• digitalisaatio
• raskaus
• raskausdiabetes

Terveydenhuollon resurssit niukkenevat. Pystyäkseen tarjoamaan yhdenmukaisia palveluita koko väestölle hyvinvointialueet ottavat käyttöönsä uusia digipalveluita. Samalla tulee varmistaa, että palvelut ovat tehokkaita ja laadukkaita, jotta niistä hyötyvät sekä ammattilaiset että asiakkaat.

Raskausdiabetes (GDM, gestational diabetes mellitus) on yleisin raskauskomplikaatio, ja sillä on merkittävä negatiivinen vaikutus sekä odottavien äitien että heidän lastensa terveyteen. Raskausdiabeteksen hoito vaatii monitahoista lähestymistapaa ja sen tehokas hallinta perustuu terveydenhuollon ammattilaisten ja odottavien äitien väliseen yhteistyöhön. (Nakshine & Jogdand, 2023.)

Raskausdiabeteksen hoitoon tukea digipalveluista

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutos on tuonut tarpeen määritellä, miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Teknologian nopea kehittyminen merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluissa toimintamallien kehittämistä (STM 2023b.) Yksi digitaalisen teknologian suurimmista eduista on sen potentiaali alentaa terveydenhuollon kustannuksia ja samalla parantaa hoidon laatua (Kumar 2023).

Digipalvelujen kenttä laajenee ja uudistuu nopeasti. Hyvinvointialueilla yhtenäistetään ja kehitetään digipalvelutarjontaa muun muassa vuosille 2023–2025 myönnetyn Suomen kestävän kasvun ohjelman sekä keväällä 2023 myönnetyn lisärahoituksen turvin. (Pennanen ym. 2023, 84.) Digitaalisten etäpalveluiden käyttö tarjoaa keinon osallistua asiakkaan hoitoon vähentämällä henkilökohtaisia tapaamisia (Thayer ym. 2023).

Terveyskylä on digitaalisen terveydenhoidon palvelu, johon kuuluvat osana digihoitopolut. Ne ovat digitaalisia hoito-ohjelmia ja tarkoittavat olemassa olevan hoitopolun osittaista digitalisointia ja hoitokäytänteiden uudistamista monikanavaisesti tuotetun palvelun avulla. (Kuntaliitto 2021.)  Koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kattava LUVN raskausdiabeteksen digihoitopolku otettiin käyttöön toukokuussa 2024.

Tavoitteena yhdenvertaiset palvelut hyvinvointialueelle

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön taustalla oli tarve yhdenmukaistaa palveluita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Opinnäytetyö oli osa projektia, jonka tavoitteena oli raskausdiabeteksen digihoitopolun laajentaminen kaikkiin alueen kuntiin.

Digihoitopolun käytön jatkosuunnittelua varten toteutettiin kyselytutkimus sekä GDM-hoitajille että raskausdiabetes-diagnoosin saaneille asiakkaille, joilla oli käytössään Terveyskylän raskausdiabeteksen digihoitopolku. Kyselyn tarkoitus oli selvittää polulta saatuja hyötyjä sekä GDM-hoitajille että asiakkaille.

Kyselytutkimus toteutettiin kvalitatiivisen metodin mukaan sähköisesti webropol-kyselynä. Kyselyyn vastasi 15 ammattilaista eli 56 % alueen kaikista GDM-hoitajista. Kyselyyn vastasi 58 asiakasta.

Digihoitopolulta helpotusta omahoitoon

Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että suurin osa vastanneista suhtautui erittäin positiivisesti digihoitopolun käyttöön. Enemmistö kyselyyn vastanneista asiakkaista oli sitä mieltä, että digitaalisen palvelun käyttö soveltui omaan elämäntilanteeseenhyvin. Polkua pidettiin nykyaikaisena ratkaisuna, joka helpotti arkea raskausdiabeteksen kanssa. Molempien kohderyhmien tuloksista voidaan päätellä, että digihoitopolkua arvostetaan perinteisten vastaanottokäyntien täydentäjinä ei korvaajina.

Kyselyn vastausten mukaan raskausdiabeteksen digihoitopolulta saatu tukivoi olla moninaista. Useat kokivat tiedollisen tuen olleen omahoidon kannalta tärkeää. Etenkin ongelmakohdissa hoitajalta viestillä saadut vinkit ja ohjeet koettiin tärkeäksi. Moni vastaaja kertoi saaneensa lisäksi positiivista kannustusta ja motivointia omahoitoon.

Digihoitopolku ammattilaisen ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa

Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan molemmissa kohderyhmissä koettiin, että digihoitopolun käyttö on helpottanut ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta. Viestintä polulla on joustavaa; se ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Puhelinkeskustelujen väheneminen on tuonut helpotusta GDM-hoitajien työtaakkaan ja lisännyt työn suunnitelmallisuutta. Viestitoiminto on myös ollut apuna turvaamassa hoidon jatkuvuutta. Digihoitopolku on tuonut asiakkaille selkeän yhteydenpitokanavan hoitavaan tahoon.

Kyselyn vastauksissa nousi kuitenkin myös esiin, että polun kautta viestittely ei ole aina yksilöllistä ja osa vastaajista olisi mieluummin hoitanut kaiken vuorovaikutuksen kasvotusten hoitajan kanssa. Hoidon olennaisena osana korostuikin monilla aidot keskustelut ammattilaisen kanssa.

Kattavasti ja keskitetysti tietoa omahoidon tueksi

GDM-hoitajat ja raskausdiabeteksen digihoitopolkua käyttävät asiakkaat olivat tyytyväisiä polulta saatavaan tietoon. Tietopaketti koettiin kattavaksi ja tiedon keskittäminen yhteen paikkaan koettiin järkeväksi. Asiakkaan itsenäinen perehtyminen tietoon ennen GDM-hoitajan tapaamista, helpottaa ja keventää ohjausta vastaanotolla. Tällöin voidaan keskittyä asiakkaan esiin nostamiin asioihin ja yksilöllisiin ohjeisiin. Tietoon voi perehtyä omaan tahtiin ja siihen on tarvittaessa helppo palata.

Osa kyselyyn vastanneista asiakkaista koki, että polku on liiankin pelkistetty versio ja olisi kaivannut syvällisempää, tutkimukseen perustuvaa tietoa. Polun käyttö koettiin liiankin holhoavaksi ja joidenkin vastaajien mielestä se korostaa liikaa painonhallintaa.

Suurimmat haasteet vaihtelivat kohderyhmien välillä: ammattilaisilla korostui tekniset haasteet (mm. viestitoimintojen hitautta ja sisäänkirjautumisen ongelmia), kun taas asiakkailla näyttäytyi polun käytettävyyden haasteet, kuten sokeriarvojen ilmoittamisen kömpelyys. Ammattilaisten vastauksissa korostui myös asiakkaiden muistuttelu. Asiakkaan kielitaitoon liittyvät haasteet nousivat esiin molempien kohderyhmien vastauksissa.

Kehitysehdotuksia tuli molemmista kohderyhmistä. Ammattilaiset toivoisivat ennen kaikkea asiakas- ja potilastietojärjestelmän sekä digihoitopolun yhteyttä. Tämä toisi kirjaamisen vähenemisen kautta selkeää aikasäästöä. Asiakkailla korostui toive saada verensokeriarvojen ilmoittaminen sujuvammaksi sekä eri palveluiden (esim. Maisa, Kanta, Omapolku) yhdistäminen.

Hyvällä perehdytyksellä voidaan parantaa käyttökokemusta

Molemmissa kohderyhmissä pidempi digihoitopolun käyttöaika lisäsi tyytyväisyyttä polun käyttöön. Tämä viittaa siihen, että huolellisella perehdytyksellä ja koulutuksella voidaan parantaa käyttökokemusta. Polun käyttöä aloittaessa raskausdiabeetikoilla diagnoosi on juuri tehty ja sopeutuminen tähän on vasta alussa. Samoin polun käyttöaika on suhteellisen lyhyt. Nämä tekijät vaikuttavat tuen tarpeeseen ja varmasti myös käyttökokemuksiin.

Digitaalisten palvelujen kehittämisessä tuleekin muistaa digitaalinen terveyslukutaito eli käyttäjän kyky etsiä, ymmärtää, käyttää, arvioida ja soveltaa digitaalista terveystietoa sekä muotoilla ja esittää kysymyksiä, mielipiteitä, ajatuksia tai tunteita digitaalisia laitteita käytettäessä (The HLS19 Consortium of the WHO Action Network M-POHL 2022).

Lähteet:

Kumar, M. 2023. Digital health tech to bring down healthcare costs. DocMode. Viitattu 9.3.2025. https://docmode.org/digital-health-tech-to-bring-down-healthcare-costs/

Kuntaliitto 2021. Terveyden askeleet otetaan digihoitopoluilla. Viitattu 9.3.2025. https://www.kuntaliitto.fi/kehittaminen-ja-digitalisaatio/digitalisaation-johtaminen/terveyden-askeleet-otetaan-digihoitopoluilla

Nakshine, V. & Jogdand, S. 2023. A comprehensive review of gestational diabetes mellitus: impacts on maternal health, fetal development, childhood outcomes and long-term treatment strategies. Cureus. Vol 15, No 10. Viitattu 9.3.2025. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10663705/

Pennanen, P.; Jansson, M.; Torkki, P.; Harjumaa, M; Pajari, I.; Laukka, E.; Lakoma, S.; Härkönen, H.; Verho, A.; Martikainen, S.; Kaivonen, A. & Leskelä, R. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta julkaisusarja 2023:52. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 9.3.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STM 2023b. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2025. Viitattu 10.3.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165288/STM_2023_32.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Thayer, S.; Williams, K. & Lawlor, M. 2023. The role of technolgy in the care of diabetes mellitus in pregnancy: An expert review. AJOG Global Reports. Viitattu 9.3.2025. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2666577823000862#bib0055

The HLS19 Concortium of The WHO Action Network M-POHL. 2022. The HLS19-DIGI instrument to measure digital health literacy. Factsheet. Austrian Nationa Public Health Institute, Vienna. Viitattu 9.3.2025. https://m-pohl.net/sites/m-pohl.net/files/inline-files/Factsheet%20HLS19-DIGI.pdf