Reivit vahvistavat hyvinvointia – elektroninen musiikkikulttuuri tukee psykologisia perustarpeita
Elektronisen musiikin tapahtumat, erityisesti underground-reivit, ovat paljon enemmän kuin pelkkiä juhlia. Ne muodostavat tilan, jossa yksilöt voivat kokea vapautta, yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä, elementtejä, jotka tutkimusten mukaan tukevat hyvinvointia. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten reiveihin osallistuminen vaikuttaa ihmisten elämään ja hyvinvointiin.
Opinnäytetyön laadullisen tutkimuksen mukaan musiikki on tärkein syy osallistua reiveihin. Sen rytmi ja energia kutsuvat liikkeeseen, ja tanssi toimii vapauttavana ja terapeuttisena keinona. (Orlova 2019.) Monille osallistujille tanssi ei ole vain fyysistä liikettä, vaan keino saavuttaa syvä eläytyminen ja jopa transsitila. Tämä kokemus voi lievittää stressiä, lisätä iloa ja vahvistaa identiteettiä.
Vapaus ja turvallisuus – reivien peruspilarit
Reivikulttuurin sydän on yhteisö. Opinnäytetyöhön haastatellut kuvasivat reivejä paikkana, jossa voi olla oma itsensä ilman pelkoa arvostelusta. Yhteisö tarjoaa hyväksyntää, arvostusta ja yhteenkuuluvuutta, tekijöitä, jotka tukevat psykologista hyvinvointia Ryanin ja Decin (2000) itseohjautuvuusteorian mukaisesti (autonomia, kompetenssi, yhteenkuuluvuus). Monille haastatelluille yhteisö on avannut ovia uusiin taitoihin, projekteihin ja jopa elämänmuutoksiin. Pitkäaikaiset sosiaaliset suhteet ja tukiverkostot syntyvät usein näissä tapahtumissa.
Reivit koetaan turvallisina tiloina, joissa jokainen voi ilmaista itseään vapaasti. Suomessa luonnonläheisyys tuo tapahtumiin erityisen ulottuvuuden: metsissä ja järvien rannoilla järjestetyt reivit yhdistävät musiikin ja luonnon rauhoittavan vaikutuksen. Tämä kokonaisvaltainen kokemus vahvistaa yhteyttä sekä omaan kehoon että ympäristöön.
Vaikka reiveillä on monia myönteisiä vaikutuksia, haastateltavien mukaan liiallinen äänenvoimakkuus, liian suuret yleisöt ja päihteiden väärinkäyttö voivat aiheuttaa haittoja. Yhteisöt pyrkivät aktiivisesti ehkäisemään näitä riskejä esimerkiksi turvallisuuskäytännöillä ja ennaltaehkäisevällä työllä. Myös sosiaalisen median ja kuvaamisen lisääntyminen on tuonut haasteita, sillä jatkuva dokumentointi voi rajoittaa vapautta ja heikentää turvallisen tilan kokemusta.
Musiikki ja tanssi terapeuttisina menetelminä
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittavat, että reivit voivat toimia modernina rituaalina ja tarjota siten osallistujille merkityksellisiä kokemuksia ja vahvistaa hyvinvointia. Ne luovat tilapäisiä utopioita, hetkiä, joissa yhteisöllisyys, taide ja musiikki sulautuvat yhteen. (Cannon & Greasley, 2021.) Näiden kokemusten vaikutukset ulottuvat usein arkeen, lisäten sosiaalista pääomaa ja elämänlaatua.
Reivikulttuuri voi tarjota uudenlaisen mallin siitä, miten yhteisöllisyys ja taide tukevat hyvinvointia. Koulutus ja ennaltaehkäisevä työ yhteisöissä voivat vahvistaa myönteisiä vaikutuksia ja vähentää riskejä. Elektroninen musiikki ja tanssi ovat jo löytäneet tiensä terapeuttisiin menetelmiin – tulevaisuudessa niiden rooli kulttuurihyvinvoinnin edistäjänä voi kasvaa entisestään.
Lähteet:
Cannon, J. & Greasley, A. (2021). Exploring relationships between electronic music event participation and well-being. Music and Science, 4: 1–17.
Orlova, S. (2019). The Therapeutic Effects of Electronic Dance Music. State University of New York.
Ryan, R. & Deci, E. (2000). Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being.
Kuva: Pexels