Saadaanko laadukkaalla valmennusosaamisella turkulaiset lapset ja nuoret liikkumaan enemmän?
Turku on ottanut rohkean askeleen liikuntapalveluiden avustusjärjestelmän uudistamisessa, kun kaupunki päätti panostaa uuden valmennusosaamisen kehittämisen mallin luomiseen. Malli liittyy erityisesti lasten ja nuorten parissa toimiviin liikunta- ja urheiluseuroihin. Uuden valmennusosaamisen kehittämisen mallin avulla halutaan tarjota kaikille turkulaisille lapsille ja nuorille laadukkaita harrastusmahdollisuuksia sekä ehkäistä syrjäytymistä ja edistää terveyttä liikkumisen avulla.
Liikunta- ja urheiluseuroilla on merkittävä rooli etenkin lasten ja nuorten liikuttamisessa, sillä seurat liikuttavat lähes 90 prosenttia lapsista ja nuorista ennen täysi-ikäistymistä (Kokko & Martin 2023, 84.). Turussa uudistetaan liikuntapalveluiden avustusjärjestelmää, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa liikunta- ja urheiluseurojen valmennus- ja ohjausosaamista erityisesti lapsia ja nuoria ohjaavien tahojen keskuudessa. Uusi valmennusosaamisen kehittämisen malli otetaan käyttöön vuoden 2025 alusta. Taustalla on halu tarjota kaikille lapsille ja nuorille laadukkaita harrastusmahdollisuuksia.
Valmennusosaamisen kehittämisen mallia ovat olleet kehittämässä Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu, Suomen Olympiakomitea, Suomen Valmentajat ry, Eerikkilän urheiluopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, Paavo Nurmi –keskus sekä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry.
Valmennusosaamisen kehittämisen mallissa turkulaisten seurojen lasten ja nuorten liikuntaa ohjaavilta ja valmentavilta henkilöiltä edellytetään jatkossa tiettyä minimiosaamista. Jokaisen avustuksen piirissä olevan seuran ohjaajien tai valmentajien pitää suorittaa verkkokoulutus.
Seuraava, eli starttitaso, koostuu eri ohjaus- ja valmennusosaamisen osa-alueista. Starttitason koulutus vaaditaan osalta seuran ohjaajista ja valmentajista.
Osaamisen liittyviä osa-alueita ovat:
- Harjoituksen suunnittelu
- Erilaiset ohjausmenetelmät
- Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät perusasiat
- Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen ohjauksessa
- Fyysismotoristen perustaitojen hyödyntäminen ohjauksessa
- Nuoren liikkujan ja urheilijan terveyden erityispiirteet
Uuden valmennusosaamisen kehittämisen mallin osaamissisältöjä vahvistetaan käytännössä turkulaisissa urheiluseuroissa mentoroinnin avulla.
Mentorointikäytänteiden kehittäminen
Mentorointi on tärkeä tekijä osaamisen kehittämisessä ja mentorointia hyödynnetään enenevissä määrin myös urheiluvalmennuksessa. Turussa on havaittu tarvetta kehittää mentorointikäytäntöjä urheiluseuroissa, jotta harrastustoiminta olisi entistä laadukkaampaa ja monipuolisempaa. Opinnäytetyössä selvitetty mentorointikäytäntöjen nykytila turkulaisissa urheiluseuroissa antoi käsityksen siitä, että mentorointikäytäntö on vaihtelevaa ja kirjavaa turkulaisissa urheiluseuroissa.
Mentorointimallien ja -käytäntöjen kehittämiseksi tarvitaan lisää tietoisuutta mentoroinnista, sen mahdollisuuksista ja hyödyistä. Seuroissa kaivataan tukea mentoroinnin kehittämiseksi erilaisilla koulutuksilla ja seurojen välisellä yhteistyöllä. Lisäksi seurakentällä kaivataan asiantuntija-apua spesifeihin haasteisiin sekä taloudellista tukea mentoreiden korvauksiin.
Virallinen mentorointiprosessi on pitkäkestoisen prosessi, jossa korostuu vuorovaikutuksellinen suhde, sitoutuminen, luottamus sekä tavoitteellisuus (Kanniainen ym. 2017, 5–6). Pitkäkestoiset ja viralliset mentorointiprosessit voivat kuitenkin tuntua vapaaehtoisvoimin toimivista urheiluseuroista raskassoutuisilta ja olisi tärkeä pohtia vaihtoehtoisia tapoja mentorointikäytänteiden kehittämiseksi. Mentoroinnin kehittämistä voisi jatkossa tarkastella paitsi virallisen myös epävirallisen mentoroinnin kautta. Kuvio 1. Epävirallisen mentorointiprosessin teemat nousivat opinnäytetyöhön sisältyneistä haastatteluista ja niiden sisällönanalyysistä
Yksi ehdotus mentoroinnin kehittämiseen on mentoriverkoston tai valmentajaverkoston luominen, jossa mentorit tai valmentajat voivat jakaa osaamistaan ja hyväksi kokemiaan toimintatapoja. Myös seurakehittäjille suunnattu oma verkosto voisi olla hyödyllinen. Verkostot eivät vaadi toteutuakseen taustalle pitkäkestoisia mentorointiprosesseja ja osaamista voidaan jakaa käytäntöön lisäksi valmentajien välisenä sparrauksena arkipäivän kohtaamisten kautta.
Yhteenvetona todetaan, että mentorointi on tärkeä työkalu liikunta- ja urheiluseurojen valmennusosaamisen kehittämisessä, mutta seuroissa kaivataan enemmän tukea mentorointiin liittyvien toimintatapojen kehittämiseksi.
Turun liikuntapalveluiden uudistus ja uuden valmennusosaamisen kehittämisen mallin luominen on askel oikeaan suuntaan, ja se tarjoaa hyvän pohjan valmennusosaamisen kehittämiselle turkulaisissa urheiluseuroissa. Toivottavasti tämä uusi malli innostaa myös muita kaupunkeja ja urheiluseuroja panostamaan valmennusosaamiseen ja mentorointiin, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kokea liikunnan ilo ja laadukas harrastustoiminta.
Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Järveläinen Sanni (2024): Ohjaus ja valmennusosaamisen kehittäminen turkulaisissa urheiluseuroissa: mentoroinnin nykytila ja kehittäminen.
Lähteet
Kanniainen, M-R., Nylund J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja. Helsingin Yliopisto. Helsinki.
Kokko, S. & Martin, L. 2023. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2023:1. Viitattu 24.5.2024. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf