• Perinnöllisyyslääketiede
• sairaanhoitaja

Genomiin eli perimään liittyvien tutkimusten hyödyntäminen on lisääntynyt kaikilla lääketieteen kliinisillä erikoisaloilla. Samalla perinnöllisyyslääketieteeseen liittyvän osaamisen ja palveluiden tarve on kasvanut. Tähän tarpeeseen vastaaminen edellyttää, että jatkossa löydetään uusia tapoja näiden palvelujen järjestämiseen ja tarjoamiseen.

Perinnöllisyyslääketieteen asiantuntijat genomitiedon tulkitsijoina

Yliopistollisten keskussairaaloiden perinnöllisyyslääketieteen yksiköt tarjoavat erikoissairaanhoidon palveluna muun muassa genomitietoon perustuvaa perinnöllisyysneuvontaa, jossa potilaalle tarjotaan ajantasaista tietoa hänen sairaudestaan, sekä sairauden periytymistavasta ja periytymisriskistä. Näiden palveluiden tarjoaminen osana julkista terveydenhuoltoa on merkittävä yhdenvertaisuuskysymys ja kysynnän kasvaessa palvelujen saatavuutta on turvattava etsimällä uudenlaisia ratkaisuja osaamisen ja resurssien riittävyyden turvaamiseksi terveydenhuollossa. Tässä sairaanhoitajat ovat keskeisessä roolissa. Perinnöllisyyslääketieteen yksiköissä työskentelee alan erikoislääkäreiden lisäksi muun muassa perinnöllisyshoitajia, jotka yhteistyössä lääkäreiden kanssa huolehtivat perinnöllisyysneuvonnan ja siihen liittyvien tutkimusten laadukkaasta toteuttamisesta.

Sairaanhoitajan osaaminen, erityisosaaminen ja tehtävänkuva perinnöllisyyslääketieteen poliklinikalla

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) perinnöllisyyslääketieteen poliklinikka pyrkii vastaamaan toimintaympäristössään tapahtuviin muutoksiin, kuten muutoksiin väestön palvelutarpeisa ja diagnostiikassa, muun muassa aloittamallaan Hoitajaneuvonta- projektilla (HONE- projekti). Projektin tavoitteena on, että jatkossa tehtävään koulutetut sairaanhoitajat voisivat tarjota perinnöllisyysneuvontaa myös itsenäisillä hoitajavastaanotoilla.

Osana HONE-projektia toteutetussa opinnäytetyössä kartoitettiin vuosina 2022-2023 poliklinikan sairaanhoitajien osaamista ja erityisosaamista. Samalla määriteltiin Tyksin perinnöllisyyslääketieteen poliklinikan sairaanhoitajien perustehtävänkuva. Opinnäytetyön tulosten perusteella poliklinikan sairaanhoitajilta vaadittava osaaminen on hyvin laaja-alaista ja edellyyttää kykyä työskennellä moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa.

Perinnöllisyyshoitajan erityisosaamisina tunnistettiin potilaiden autonomian ja itsemääräämisoikeuksien kunnioittaminen. Työ vaatii itsenäistä työotetta, vastuunottoa, sekä oman osaamisen jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Työn keskiössä on ammatillinen, tavoitteellinen ja tilanteenmukainen vuorovaikutus. Opinäytetyön tulosten perusteella Tyksin perinnöllisyyslääketieteen poliklinikan sairaanhoitajilla on osaamista ja kiinnostusta perinnöllisyysneuvonnan antamiseen itsenäisellä hoitajavastaanotolla.

Tulevaisuus tehdään yhdessä

Syksyllä 2023 Tyksin perinnöllisyysläketieteen poliklinikalla pyritään käynnistämään sairaanhoitajien itsenäiset hoitajavastaanotot. Tämän tavoitteen toteutuminen vaatii moniammatillista yhteistyötä ja johtajuutta, sekä rohkeutta ja yhteistä tahtoa muutokseen.

Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan Theseuksesta kesäkuussa 2023.

LÄHTEET

Hätönen, H. 2011. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen II. Helsinki: Educa-Instituutti Oy.

Kotila, J., Axelin, A., Fagerström, L., Flinkman, M., Heikkinen, K., Jokiniemi, K., Korhonen, A., Meretoja, R. & Suutarla, A. 2016. Sairaanhoitajien uudet työnkuvat. Laatua tulevaisuuden sote-palveluihin. Sairaanhoitajaliiton ja APN-asiantuntijatyöryhmän raportti. Viitattu 2.1.2021. https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwjwzZnNyevvAhXrkosKHZ17AEkQFjAAegQIAxAD&url=https%3A%2F%2Fsairaanhoitajat.fi%2Flaajavastuinen-sairaanhoitaja-muuttaa-sote-palveluita%2F&usg=AOvVaw2yfhurOJbIpONqlVy4kk8j

Kääriäinen, H. & Aittomäki, K. 2020. Merkittävä geneettinen löydös – kuka neuvoo potilasta? Duodecim 2020. Vol. 136, No 15, 1652–1659. Vertaisarvioitu artikkeli. Viitattu 2.11.2020. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2020/15/duo15707

Viitala, R. & Jylhä, E. 2021. Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. 1.-2. painos. Helsinki: Edita.

Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikoulun puheenvuoroja 72. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Silén-Lipponen, M. & Korhonen, T. 2020. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa – YleSHarvionti-hanke. Savonia ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020. Viitattu 8.1.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111089877

Skirton, H., Lewis, C., Kent, A., A Covello, D. & the members of Eurogentest Unit 6 and ESHG Education Committee. 2010. Genetic education and the challenge of genomic medicine: development of core competences to support preparation of health professionals in Europe. European Journal of Human Genetics 2010. Vol 18, 972-977. Viitattu 8.3.2023. https://www.nature.com/articles/ejhg201064

STM. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:3. Helsinki. Viitattu 3.3.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162120/STM_2020_3_rap.pdf

Tran Minh, M., Tamminen, M., Tamminen-Sirkiä, J., Mamun Majumber, M., Tabassum, R., Anttonen, M. & Lahti, T. 2020. Perinnöllinen sairastumisalttius kiinnostaa kansalaisia. Vertaisarvioitu artikkeli. Duodecim 2020. Vol. 136, 1039–1044. Viitattu 29.3.2021. https://www.duodecimlehti.fi/duo15554