Sosiaalinen media nuorten terveyden edistämisessä – mahdollisuuksia ja sudenkuoppia
Sosiaalinen media on nykypäivänä keskeisessä roolissa nuorten arjessa: he käyttävät ahkerasti erilaisia sosiaalisen median alustoja kavereiden kanssa yhteydenpitoon ja ovat sen kautta miltei jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa videoiden ja kuvien kautta. Nuoret hakevat terveyteen liittyvää tietoa useista kanavista, joten on tärkeää selvittää ja suunnitella, miten digitaalisia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.
Yhteiskunnallisesti liiallinen sosiaalisen median käyttö kuitenkin herättää huolta, ja sen negatiivisista vaikutuksista nuorten hyvinvointiin ollaan huolissaan. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön aiheena oli sosiaalinen media nuorten terveyden edistämisessä. Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin aikaisempaan tutkimustietoon perustuen, minkälaisia keinoja, mahdollisuuksia ja haasteita sosiaalisella medialla on nuorten terveyden edistämisessä.
Sosiaalinen media luo mahdollisuuksia vaikuttavalle terveyden edistämiselle
Sosiaalisen median hyvänä puolena pidetään sen kykyä tavoittaa laaja joukko nuoria nopeasti, joka luo hyvät puitteet terveyden edistämisen toimille ja niiden tehokkaalle leviämiselle, joka taas auttaa asiantuntijoita saavuttamaan suuren joukon ihmisiä helposti. (Matikainen & Huovila 2017.) Esimerkiksi mielenterveyden edistämisessä sosiaalisen median kautta voidaan tarjota vertaistukea ja ohjausta, mikä edistää nuorten hyvinvointia. Isossa-Britanniassa käytössä on mobiilisovelluksia, jotka tukevat terveyden edistämistä tarjoamalla henkilökohtaista tukea ja ohjausta syömishäiriöiden hoidossa. (Pajari ym. 2023, 1259.)
Nuoret itse kokevat, että internetin tuoma anonyymius helpottaa avun hakemista siellä olevien palvelujen kautta ja vaikuttaa positiivisesti siihen, että nuoret eivät koe leimaantumisen vaaraa apua hakiessaan (O’Reilly ym. 2019; Best ym. 2016). Erilaisten terveyskampanjoiden toteuttamisella voidaan saada aikaan muutosta nuorten terveyskäyttäytymisessä ja lisätä sen myötä hyvinvointia.
Sosiaalisen median sudenkuopat terveyden edistämisessä
Vastaavasti tutkimukset ovat paljastaneet myös riskejä, jotka liittyvät sosiaalisen median käyttöön nuorten terveyden edistämisessä. Yksi keskeisimmistä haasteista on digitaalisen terveydenlukutaidon puute, sillä nuoret eivät aina osaa tunnistaa epäluotettavaa tietoa, mikä voi johtaa virheellisiin käsityksiin terveyteen liittyen. (O’Reilly ym. 2019).
Sosiaalisen median riippuvuuden on taas katsottu lisäävän mielenterveyden ongelmia ja vaikuttavan hyvinvointiin alentavasti. (Kosola ym. 2024.) Paakkari ym. (2019) on havainnut, että heikko digitaalinen lukutaito voi entisestään lisätä terveyseroja. Vastaisuudessa nuoria on ohjattava vielä systemaattisemmin luotettavan terveystiedon hakemisessa internetistä.
Digitaalinen vuorovaikutus on osa ammattilaisten arkea
Asiantuntijoilla on tärkeä rooli sosiaalisen median kanavissa olla tuomassa luotettavaa ja asiaankuuluvaa tietoa ihmisten saataville. Pitää huomioida, että sosiaalisen median myötä viestinnästä on tullut jatkuva prosessi ja sosiaalinen media luo näkyväksi yhteiskunnan eri rakenteet. Asiantuntijoille sosiaalinen media taas luo oivan pohjan vaikuttamiselle. (Matikainen & Huovila, 2017.)
Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta sosiaalinen media antaa mahdollisuuden olla tukena siellä missä asiakkaatkin ovat (Hukka 2014, 106). Ammattilaisten on tärkeää tunnistaa nuorten avunhaku ja siihen liittyvä digitaalisuus, jotta muun muassa mielenterveyden tukeminen vastaa nuorten tarpeisiin. (Best ym. 2016.)
Huomiota pitää kiinnittää myös terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmaan nuorten kanssa toimimisessa ja heidän tehtäväänsä keskustella nuorten kanssa verkossa olevasta terveystiedosta ja ohjata tutkimaan tietoa kriittisesti. Taban ym. (2022) mukaan nuoret myös kaipaavat internetistä löytyneen terveystiedon lisäksi vahvistusta siitä huoltajilta tai terveydenhuollon ammattilaiselta.
Terveydenlukutaito on nuoren voimavara
Sosiaalisen median ja digitaalisten verkkoympäristöjen voidaan katsoa olevan merkittävä väline nuorten terveyden edistämisessä. Se, että nuoret hallitsevat digitaalisen terveyden lukutaidon ja osaavat tunnistaa luotettavan tiedon kaiken informaatiotulvan keskeltä, vaatii tiivistä yhteistyötä koulutuksen ja terveydenhuollon välillä.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää nuorten erilaisten terveystoimien suunnittelussa ja mediakasvatuksessa. Tulevaisuudessa tutkimuksen tulisi keskittyä entistä enemmän terveydenlukutaitoon, sen riittävään osaamiseen ja siihen liittyvään digitaalisuuteen.
Lähteet:
Best, P., Manktelow, R. & Taylor, B.J. 2016. Social Work and Social Media: Online Help-Seeking and the Mental Well-Being of Adolescent Males, British Journal of Social Work, Vol. 46 No 1, 257–276. E-artikkeli Cinahl-tietokannassa. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 27.4.2025 https://research-ebsco com.ezproxy.turkuamk.fi/c/5komzs/viewer/pdf/ahxrnn2jav
Hukka, E. 2014. Potilaasta partneriksi- sosiaalinen media haastaa terveydenhuollon. Teoksessa Järvi, U. (toim.) Tautinen media. Helsinki: Duodecim.
Kosola, M., Mörö, S.& Holopainen, E. 2024. Älypuhelimen käyttö ja teini ikäisten tyttöjen hyvinvointi: väestöpohjainen tutkimus. Archives of disease in childhood, Vol. 109, No 7, 576–581. Viitattu 13.4.2025 https://adc.bmj.com/content/109/7/576
Matikainen, J. & Huovila, J. 2017. Sosiaalinen media terveyden edistämisessä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol. 133, No 10, 1003–7. Viitattu 21.11.2024 https://www.duodecimlehti.fi/duo13732
O’Reilly, M., Nisha, D., Hughes, J., Reilly, P., George, R. & Whiteman, N. 2019. Potential of social media in promoting mental health in adolescents, Health Promotion International. Vol 34, No 5, 981–991. E-artikkeli Cinahl tietokannassa. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 25.4.2025 https://research-ebsco com.ezproxy.turkuamk.fi/c/5komzs/viewer/pdf/f5uxl5m5xr
Paakkari, L., Torppa, M., Paakkari, O-P., Välimaa, R., Ojala K. & Tynjälä J. 2019. Does health literacy explain the link between structural stratifiers and adolescent health?,European Journal of Public Health, Vol. 29, No 5, 919–924. Viitattu 15.11.2024 https://doi.org/10.1093/eurpub/ckz011
Pajari, E., Silen Y. & Keski-Rahkonen, A. 2023. Varhainen puuttuminen syömishäiriöihin. Duodecim Vol. 139, 1257–62. Viitattu 7.4.2025 https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17795.pdf
Taba, M., Allen, T., Caldwell, P., Skinner, S.R., Kang, M., McCaffery, K. & Scott, K.M. 2022. ‘Adolescents’ self-efficacy and digital health literacy: a cross sectional mixed methods study, BMC Public Health, Vol. 22, No 1, 1–13. E artikkeli Cinahl-tietokannassa. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 4.5.2025 https://research-ebsco-com.ezproxy.turkuamk.fi/c/5komzs/viewer/pdf/a5sz5rrvrz
Kuva: Pexels