Sosiaalisen kuntoutuksen paikka uudistuvissa sosiaalipalveluissa
Nyt esillä oleva lakiehdotus sosiaalipalveluiden uudistuksesta koskee myös sosiaalista kuntoutusta. Uudistuksessa sosiaalihuoltolain 17 § kumottaisiin ja sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta ja vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta yhdistettäisiin uudeksi työikäisten työ- ja toimintakykyä tukevaksi palveluksi. Palvelun nimeksi tulisi työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuki ja sen sisällöistä suunnitellaan säädettäväksi niin yleisluontoisesti, että palvelua voidaan räätälöidä osallistujien tarpeen mukaan. Sosiaalisen kuntoutuksen nykyiset keskeiset periaatteet ja sisällöt tulisivat lakiehdotuksen mukaan huomioiduksi uudessa palvelussa.
Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolakiin perustuva palvelu, jolla pyritään vastaamaan hyvin erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten tuen tarpeisiin. Yksilömuotoista sosiaalista kuntoutusta kuvaa kokonaisvaltaisuus, pitkäjänteisyys, yksilöllisyys ja tavoitteellisuus. Palveluun ohjautuvien henkilöiden haasteet ovat usein syntyneet pitkän ajan kuluessa ja moninaiset tuen tarpeet vaativat työntekijältä kykyä huomioida esimerkiksi erilaiset hahmotus- ja oppimisvaikeudet, mielenterveyden ja päihteidenkäytön haasteet, neuropsykiatrisista häiriöistä johtuvat haasteet sekä pitkäaikaistyöttömyyden ja väkivaltakokemusten aiheuttamat tuen tarpeet. Sosiaalisessa kuntoutuksessa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin pyritään vahvistamaan asiakkaan elämänhallintaa, osallisuutta ja toimintakykyä. Oleellista on myös moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö asiakkaan tarpeisiin vastaavan palvelukokonaisuuden luomiseksi.
Ensivaikutelma antaa kuvan, että sosiaalisen kuntoutuksen kannalta muutos ei olisi merkittävä. Se, että uuden lakimuutoksen suunnitellaan säätävän palvelusta yleisluontoisesti niin, että se jättää hyvinvointialueille mahdollisuuden räätälöidä palvelun toteutusta sekä asiakkaan että hyvinvointialueen erityispiirteiden mukaan on varmaankin hyvä asia. Toisaalta on hyvä huomioida se, että uuden palvelun, työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen, alle kootaan sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että pelkkä palvelun nimi kertoo hyvin vähän siitä, mihin tarpeeseen palvelulla on juuri tietyn asiakkaan kohdalla tarkoitus vastata. Edellyttää siis tiivistä monialaista verkostotyöskentelyä, jotta kaikille on selvää, mikä on juuri kyseisen asiakkaan kohdalla työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelun tavoite, toteutustapa ja sisältö. Näin voidaan välttää päällekkäinen työskentely ja asiakkaan tarvitsemien palveluiden suunnittelu on optimaalisempaa.
Jo nykyisellään sosiaalinen kuntoutus on sekä käsitteenä että palveluna monelle vielä hahmottumaton. On siis oletettavaa, että mikäli lakimuutos astuu voimaan, vaatii uuden työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen -palvelu hyvinvointialueilta kehittämistyötä, jotta saadaan luotua alueen asukkaiden tarpeisiin vastaava palvelu, josta niin työntekijöillä, asiakkailla kuin yhteistyötahoilla on vahva yhteinen näkemys. Sellaisenaan sosiaalipalveluiden lakiuudistus ei kirkasta sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä sen muuttuessa osaksi työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelua, mutta uudistus ohjaa hyvinvointialueet kehittämään palvelua ja pohtimaan sen toteutustapoja omalla alueellaan. Tämä todennäköisesti edistää palvelun hahmottumista ja parhaimmillaan tämän myötä on mahdollista luoda palvelu, joka vastaa monenlaisissa tilanteissa olevien ihmisten tarpeisiin. Lakimuutos määrittelee palvelun määrärahasidonnaiseksi, mikä saattaa vaikuttaa palvelun saatavuuteen. Toivottavasti hyvinvointialueet ymmärtävät palvelun merkityksellisyyden ja resursoivat myös sitä riittävästi, vaikka sekä kuntouttavan työtoiminnan että sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on vielä melko vähän kerättyä aineistoa. Näiden palveluiden merkitys yksittäisen henkilön hyvinvoinnissa voi olla kuitenkin merkittävä.
Lähteet:
Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. Viitattu 30.5.2026. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L3P17
STM, Sosiaali- ja terveysministeriö 2026. Työ- ja toimintakykyä edistävät sosiaalipalvelut. Työryhmän ehdotukset 2026. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2026:6. Helsinki. Viitattu 30.5.2026. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7494-4
THL, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2026. Sosiaalinen kuntoutus murroksessa – miten uudistus vastaa arjen todellisuuteen. THL Blogi. Viitattu 30.5.2026. https://blogi.thl.fi/sosiaalinen-kuntoutus-murroksessa-miten-uudistus-vastaa-arjen-todellisuuteen/
Kuva: Pixabay/geralt
Linkki opinnäytetyöhön Sosiaaliohjausta vai sosiaalista kuntoutusta? – miten yksilömuotoinen sosiaalinen kuntoutus eroaa sosiaaliohjauksesta? https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052416019