Taide hyvinvoinnin tukena – erityistaidetoiminnasta sosiaalipalveluksi?
Varsinaissuomalainen Taidekeskus Into ry on vuodesta 2009 järjestänyt monipuolista taidetoimintaa erityistä tukea tarvitseville henkilöille mahdollistaen etenemisen myös ammattimaiseen taidetyöskentelyyn. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin, miten Inton erityistaidetoiminta soveltuisi päiväaikaiseksi sosiaalipalveluksi. Keskeisenä osana selvitystyötä kuultiin osallistuneiden kokemuksia ja ajatuksia toiminnasta.
Erityistaidetoiminta on taidetoiminnan ala, joka on suunnattu osallistumiseen ja itsensä ilmaisemiseen tukea tarvitseville henkilöille, kuten kehitysvammaisille, autismin kirjon henkilöille sekä henkilöille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Se on tuettua taidetyöskentelyä, johon on mahdollista osallistua sekä taiteen harrastajana että ammattilaisena. Erityistaidetoiminnan opettajan ja ohjaajan tehtävänä on tukea ja mahdollistaa erityisen tuen tarpeessa olevan henkilön taiteellista työskentelyä ja tukea hänen valintojaan (Haveri 2016.)
Kettuki ry:n toimesta on vuonna 2018 kehitetty taidestudiotoimintamalli, jonka tavoitteena on edistää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsenäisyyttä, osallisuutta, työllistymistä, toimijuutta ja yhdenvertaisuutta taiteellisen toiminnan saralla. (Jokelainen 2019, 16).
Päivätoimintaa ja työtoimintaa asiakkaiden tarpeisiin
Päivätoiminta ja työtoiminta sekä työllistymistä tukeva toiminta ovat sosiaalipalveluja, joita hyvinvointialueet järjestävät eri lakien nojalla vammaisille ja kehitysvammaisille henkilöille sekä osana sosiaalista kuntoutusta erityistä tukea tarvitseville sosiaalihuollon asiakkaille. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023.)
Palveluista muodostuu kokonaisuus, jonka tarkoituksena on vahvistaa palvelun käyttäjien osallisuutta sekä työllistymisen mahdollisuuksia. Palvelukokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeeseen sopivaksi, tarvittaessa esimerkiksi työ- ja päivätoimintaa yhteensovittaen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023.)
Sosiaalityön eettiset periaatteet ja lainsäädäntö luovat pohjan päiväaikaisten sosiaalipalvelujen järjestämiselle, mutta käytännössä hyvinvointialueilla on kuitenkin melko vapaat kädet niiden sisältöjen toteuttamiseen. Palvelua on mahdollista järjestää esimerkiksi taidepainotteisena.
Taide ja kulttuuri rakentavat hyvinvointia
Tutkimusten mukaan taide voi vahvistaa itsetuntemusta ja omanarvontunnetta sekä tuottaa tekijälleen hyvinvointia ja jopa kuntouttaa. Näiden lisäksi taide tukee motorista kuntoutusta ja fyysistä toimintakykyä. (Haveri 2016) sekä tarjoaa uudenlaisia ja luovia ratkaisuja erilaisiin terveyshaasteisiin (Fancourt & Finn 2019).
Taide on myös kaikkien ihmisten oikeus, joka on turvattu lainsäädännöllä. Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) säädetään muun muassa, että kunnan tehtävänä on edistää taiteen ja kulttuurin yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä sekä luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle.
Taiteen käyttöä edistävä toimintakulttuuri hyvinvointipalveluissa poikkeaa kuitenkin perinteisistä työtavoista, ja uuden ajattelutavan omaksumiseen tarvitaan kärsivällisyyttä, uuden oppimisen halua sekä poliittista tahtoa ja halua uudenlaisiin verkostoihin ja yhteistyökuvioihin. (Känkänen 2013, 116).
Kokemuksia Inton erityistaidetoiminnasta – asiakkaiden ääni kuuluviin
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyöhön sisältyneen tutkimuksen perusteella Inton erityistaidetoimintaan osallistuneet liittivät toimintaan paljon hyvinvointia lisääviä tekijöitä: keskeisenä arvona erityistaidetoiminnasta esiin nousi mahdollisuus vapaaseen itseilmaisuun. Taide oli jopa avannut täysin uuden ilmaisukanavan henkilölle, jolle kommunikointi muutoin tuottaa suuria vaikeuksia.
Tutkimuksen mukaan Inton erityistaidetoiminta tarjoaa lisäksi mahdollisuuden sosiaalisiin suhteisiin, vuorovaikutukseen ja osallisuuteen, tukee oppimista ja kehittymistä taiteen alalla sekä lisää koettua hyvinvointia elämän eri osa-aluilla. Inton taidetoiminnan koettiin tarjoavan mielekästä tekemistä päivään sekä tukevan päivärytmiä.
Toiminnan koettiin myös tuovan iloa elämään, piristävän mielialaa ja antavan mahdollisuuden rentoutumiseen. Kokonaisuutena tarkasteltuna nämä hyvinvointitekijät voivat merkittävästi tukea ja vahvistaa toimintaan osallistuvien toimintakykyä.
Yhdenvertaisia mahdollisuuksia taiteen kautta
Taidekeskus Inton taideopettajat ovat pitkäjänteisellä työllä luoneet elävän ja toimivan konseptin erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden erityistaidetoimintaan. Opinnäytetyön tulokset antavatkin viitteitä siitä, että sosiaalialan resurssein täydennettynä Taidekeskus Intolla olisi hyvät edellytykset toteuttaa päiväaikaisten sosiaalipalvelujen sisältöjä.
Asiakaslähtöinen toimintatapa tukee Inton mahdollisuuksia tuottaa päivätoimintaa ja työtoimintaa erilaisille asiakasryhmille. Huomionarvoista on, että tutkimustulosten mukaan Inton taidetoiminta soveltuisi myös sosiaalisen kuntoutuksen palveluksi, vaikkapa työpajatoiminnaksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Vaikka Inton erityistaidetoiminta ei nykyisessä muodossaan toteudukaan sosiaalipalveluna, siinä on nähtävissä elementtejä monista sosiaalityön orientaatioista. Kuntouttavalla työotteella on Inton erityistaidetoiminnassa tärkeä merkitys esimerkiksi oppimisen ja kehittymisen sekä itsenäisen päätöksenteon tukemisessa.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan Taidekeskus Into pyrkii toiminnallaan myös luomaan yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia taideprojekteihin sekä poistamaan yhteiskunnan rakenteissa olevia fyysisiä ja asenteellisia esteitä ja haittoja. Inton toiminnassa näkyykin myös rakenteellisen sosiaalityön lähestymistapa, mutta tämän kaltaisen toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu ja kehittäminen edellyttäisi pysyvää ja pitkäaikaista taloudellista resurssia. (Liukko ym. 2022, 38; Hirvonen ym. 2021, 72.)
Palvelumuotoilulla kohti uudenlaisia palvelurakenteita
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on selkeää tutkimusnäyttöä ja lainsäädäntökin toiminnan juurruttamista puoltaa, mutta selkeää rakenteellista paikkaa palvelujärjestelmässä tällä toiminnalla ei kuitenkaan vielä ole. Hyvinvointialueiden tavoitteena on palvelurakenteiden päivittäminen asiakaslähtöisemmiksi. Myös ennaltaehkäisevien palvelujen parantaminen on ollut tärkeä kehittämiskohde sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024).
Olisiko nyt, hyvinvointialueiden toiminnan alettua, otollinen hetki etsiä uudenlaisia ratkaisuja myös asiakaslähtöisiin ja vaikuttaviin sosiaalipalveluihin? Seuraavia askeleita Taidekeskus Inton erityistaidetoiminnan polulla sosiaalipalveluiksi voisi ottaa esimerkiksi palvelunmuotoilun työkaluja hyödyntäen ja yhteiskehittämisen keinoin.
Lähteet:
Fancourt, D. & Finn, S. 2019. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review.
Haveri, M. & Kettuki ry. 2016. Hyviä kysymyksiä -Eettinen erityistaidetoiminta. Suomen Kulttuurirahasto (pdf). www.kettuki.fi
Hirvonen, J.; Kilpeläinen.; V Piirainen, K.; Surakka, Anne.; Tanttu, S-M & Tuikka, A. 2021. Tiedolla vaikuttamisen mahdollisuudesta toteutukseen. Rakenteellisen sosiaalityön osaamiskartoitus. Xamk kehittää, 137. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-311-2
Jokelainen, S. 2019. Kettuki ry. Taidestudiotoiminta -taiteilijuutta, osallisuutta ja työllistymistä edistävä toimintamalli. 1 painos. Hämeenlinna: Kettuki ry.
Känkänen, P. & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013. Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa -Kohti tilaa ja kokemuksia. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos. Tutkimus 109/ 2013. Tampere: Juvenes Perint. – Suomen Yliopistopaino Oy. Viitattu 24.4.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104494/URN_ISBN_978-952-245-911-4.pdf?sequence=1
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019. Viitattu 20.5.2024. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190166
Liukko, E.; Muurinen, H.; Kokkonen, T. & Santalahti, V. 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Raportti 1/ 2022. Sosiaalityön kehittämisohjelma. Helsinki: PunaMusta Oy. Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:2. PDF: Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle – Valto.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Vammaispalvelujen käsikirja. Työ ja työtoiminta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke.