Tervetuloa tulevaisuus – onnistunut ohjaus nivelvaiheessa kiinnittää oppilaan jatko-opintoihin
Uuden oppivelvollisuuslain (1214/2020) tultua voimaan oppilaan ohjaus on myös murroksessa. Oppilaiden ja huoltajien vastuu ja velvollisuudet on lisääntyneet, mutta samalla ne koskevat myös koulutuksenjärjestäjiä.
Uusi oppivelvollisuuslaki edellyttää oppilaanohjauksen kehittämistä, jotta lain tavoitteet toteutuvat. Tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja taata jokaiselle mahdollisuus kouluttautua kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Vantaalla alueellisissa erityisen tuen ryhmissä käy koulua oppilaita, joiden koulupolku on ollut eri syistä rikkonainen. He ovat oikeutettuja tehostettuun oppilaanohjaukseen, jota Vantaalla on kehittänyt oppilaanohjauksen kehittämishanke ONNI -”Ohjauksen notkeat nivelet” (Finlex 2025; Vantaa 2022).
Tämä artikkeli pohjautuu Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyöhön, jossa tarkastellaan oppilaanohjaajan, sosiaaliohjaajan ja oppilaan muun verkoston tarjoamaa tukea ja ohjausta nivelvaiheessa siirryttäessä peruskoulusta jatko-opintoihin toiselle asteelle.
Moniammatillinen yhteistyö on avainasemassa oppilaanohjauksessa
Oppilaat ovat iältään nuoria nivelvaiheessa perusopetuksen ja jatko-opintojen välillä. He tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen kunnioittavasti tehdäkseen elämänsä suuntaa muuttavia päätöksiä. (Peda.net 2016). Oppilaanohjauksella on laaja merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Oppilaanohjauksen tärkeimpiä tehtäviä ovat tukea oppilasta jatko-opintosuunnitelman teossa sekä oppilaan itsetuntemuksen lisäämisessä. Oppilaan verkosto on tärkeä huomioida ja rakentaa yhteistyötä koulun ja heidän välillään. (Peda.net 2016).
Oppilaan verkosto ohjaustyössä voi olla hyvin kattava. Esimerkiksi Vantaan alueellisessa erityisen tuen ryhmässä opetuksesta ja ohjauksesta vastaavat pedagogiikan asiantuntijat, kuten oppilaanohjaaja ja erityisluokanopettaja. Sosiaali- ja terveystoimesta, nykyään hyvinvointialueelta, ohjausresurssina on ollut sosiaaliohjaaja vuoteen 2024 asti. Myös oppilaan oma verkosto esimerkiksi tukihenkilö, on ensiarvoisen tärkeä liittää mukaan yhteistyöhön. (Nummenmaa 2011; Liuski 2017).
Moniammatillinen tuki tuo turvallisuuden tunnetta oppilaalle, joka pohtii koulutukseen liittyviä kysymyksiä erityisesti silloin, kun koulu ei suju toiveiden ja tavoitteiden mukaan. Silloin oppilas tarvitsee tulla kohdatuksi ja kuulluksi, jotta hän saa tarkastella erilaisia vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Ja sitä on tärkeä jatkaa siitä huolimatta, että resurssissa on tullut muutoksia.
Osallisuuden kokemus lisää vastuunkantoa
Kun ihminen kokee voivansa olla osallinen asioidensa käsittelyssä, se lisää toimijuuden tunnetta. Molemmat elementit lisäävät vastuuntuntoa ja antavat tunteen vallasta, mikä lisää voimavaroja edistää haastaviakin asioita elämässä. Ylhäältä päin asetetut vaatimukset ja tavoitteet sen sijaan eivät motivoi yhteistyöhön. (Kiilakoski 2008).
Oppilaat tarvitsevat tuekseen ymmärtäväisiä ja kuuntelevia ohjauksen ammattilaisia. Pelkkä ongelmakeskeinen puhe ei vie oppilaan tilannetta eteenpäin, mutta aito voimavaroihin ja ratkaisuihin keskittyvä keskustelu ja ohjaus auttavat näkemään tilannetta eri suunnista.
Voimavarakeskeisen keskustelun myötä oppilaiden on helpompi toimia vastuullisesti ja tehdä ratkaisuja, jotka sopivat heille parhaiten sekä edistää omaa hyvinvointiaan. Usein myös joustavilla rakenteilla on suuri vaikutus, että oppilas pystyy edistämään koulukäyntiään. (Niemi-Pynttäri 2013).
Toimivammat mallit ohjaukseen
Ohjausmallit vaativat siis hieman ravistelua. Myös oppilaat itse toivovat myös radikaalimpia muutoksia koulutusrakenteeseen. Oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat suorittamistavat eivät sovellu kaikille pituutensa ja akateemisuutensa takia. Toiveena on käytännönläheisempi ja lyhytkestoisempi koulutus. Tämä tuo haasteen ohjaukselle, mutta oppilas, joka on tullut kuulluksi, muistaa kohtaamisen, vaikka hänen toiveensa ei toteutunutkaan.
Tärkeää onkin, että oppilasta ohjaavat ammattilaiset oppisivat tuntemaan häntä paremmin. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa monipuolisia lähestymistapoja. Esimerkiksi kahvikupposen äärellä aloitettu tutustuminen voi johtaa hyvin tiiviiseen, vastavuoroiseen ja tulokselliseen ohjausprosessiin.
Lähteet:
Finlex 2025. Oppivelvollisuuslaki 1214/2020. Viitattu 2.12.2025. www.finlex.fi
Liuski, K. 2017. Moniammatillinen yhteistyö. Ihan jokaisen opettajan juttu. Artikkeli Opeopiskelija –lehti. Julkaistu 18.5.2017. Viitattu 8.12.2025. https://www.sool.fi/opeopiskelija/artikkelit/moniammatillinen-yhteistyo-ihan-jokaisen-opettajan-juttu/.
Niemi-Pynttäri, M. 2013. Voimavara- ja ratkaisukeskeinen näkökulma ohjaustyössä. Elinikäisen ohjauksen verkkolehti. Jyväskylä. Viitattu 8.12.2025. https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2013/06/07/voimavara-ja-ratkaisukeskeinen-nakokulma-ohjaustyossa/.
Nummenmaa, A. 2011. Moniammatillinen ohjaus jaettuna osaamisena. Artikkeli julkaistu postuumisti, viimeistelijänä Tiina Soini. University of Tampere. Tampere. Viitattu 8.12.2025. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66173/moniammatillinen_ohjaus_2011.pdf.
Kiilakoski, T. ja Gretschel, A. 2008. Lasten ja nuorten kunta. Nuorisotutkimusseura. Helsinki.
Vantaa 2021. Oppilaanohjauksen ONNI –hanke. Viitattu 15.1.2022, luettu uudelleen 14.12.2025 https://www.vantaa.fi/fi/hankkeet/hanke/oppilaanohjauksen-onni-hanke.
Kuva: Pexels