Terveyspalveluiden digiloikka: Sähköinen esitietolomake on toisen asteen opiskeluterveydenhuollon tulevaisuutta
Digitalisaatio on ajankohtainen kehittämisaihe ja arkipäiväinen keskustelunaihe sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Eri toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden, saatavuutta pyritään mahdollistamaan sähköisten palveluiden avulla. Terveyspalveluita pysytään jo tällä hetkellä tarjoamaan sähköisten väylien avulla, tulevaisuudessa tarjonta monipuolistuu.
Tuoreimmassa Suomen hallitusohjelmassa nostetaan yhtenä kehittämiskohteena digitaalisten palveluiden kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla (Valtioneuvoston julkaisuja 2023, 39; 41–42). Digitaalisiin palveluihin kuuluvat muun muassa sähköiset terveyspalvelut, ja sitä mukaan esimerkiksi sähköinen esitietolomake. Myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) strategiassa ja hyvinvointialueen 2026 visioissa painotetaan teknologian ja digitaalisuuden merkitystä (Varha 2022).
Terveystarkastukset opiskelijoiden hyvinvoinnin tukena
Omaolo on sähköinen palvelu- ja asiointikanava, jota käytetään sosiaali-, terveyden- ja suun terveydenhuollossa. Omaolo on CE-merkitty lääkinnällinen laite ja sille on toukokuussa 2022 myönnetty EU-asetuksen 2017/745 (MDR) vaatimusten mukainen CE-sertifikaatti. Omaolon palveluista on saatavilla terveydentilaa kartoittavia oirearvioita, terveystarkastuksia ja hyvinvointivalmennuksia. (DigiFinland n.d.)
Omaolo-palvelussa on saatavilla myös toisen asteen opiskelijoille suunnattu sähköinen esitietolomake. Toisen asteen opiskelijoille kuuluu terveydenhoitajan terveystarkastus, ja esitietolomake toimii terveystarkastusten ohjaavana tekijänä. (STM:n julkaisuja 2021, 70–71; THL 2023.)
Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastus on tutkimusten, keskustelujen ja terveysohjauksen muodostama kokonaisuus. Keskustelun ja tutkimusten avulla pyritään saamaan käsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista. (STM:n julkaisuja 2021, 70–71; THL 2023.)
Eri käyttäjäryhmien huomioiminen osana digitalisaation kehitystä
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä arvioitiin opiskeluterveydenhuollon yksikössä käyttöönotetun sähköisen esitietolomakkeen käyttöä ja sen käyttöönottoa opiskeluterveydenhuollon käytäntöihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä opiskeluterveydenhuollon palveluiden saatavuutta, ja se toteutettiin kyselyin ja teemahaastatteluin.
Tutkimustulosten mukaan sähköistä esitietolomaketta pidettiin tietoturvallisena tulevaisuuden työvälineenä. Sen käyttö nähtiin pääasiassa myönteisenä. Käyttöaste sähköisen esitietolomakkeen suhteen työyksikössä on vielä ollut melko vähäistä. Lähitulevaisuudessa olisi hyvä saada varmuutta lomakkeen käyttöön sekä kerätä lisää käyttökokemuksia sähköisestä lomakkeesta työyksikössä.
Alaikäisten nuorten käyttäjäryhmän kanssa haasteena nähtiin lomakkeeseen vaadittu vahva tunnistautuminen, johon kaikilla nuorilla ei ole vielä käyttömahdollisuutta. Vahvan tunnistautumisen haaste alaikäisten käyttäjäryhmässä tunnistetaan valtakunnallisella tasolla (Kyytsönen ym. 2021, 19). Myös muiden käyttäjäryhmien kuin alaikäisten haasteet tiedostetaan ja tunnistetaan valtakunnallisesti (Kyytsönen ym. 2023, 19; Vehko ym. 2020, 191).
Sähköisiä palveluita kehittäessä tulee eri käyttäjäryhmien ominaisuudet huomioida. Huomioitavia seikkoja ovat muun muassa kielitaito, toiminnalliset rajoitukset sekä he, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää digitaalisia väyliä.
Tulevaisuuden sähköinen esitietolomake
Opiskeluterveydenhuollon sähköisen esitietolomakkeen käyttö on laajenemassa koko hyvinvointialueelle. Koska sähköinen lomake ei sovellu kaikkien opiskelijoiden ja oppilaitosten käyttöön, tulee sähköiselle lomakkeelle tarjota vaihtoehtoa, joka on paperinen esitietolomake.
Opinnäytetyön tulosten perusteella luotiin toimintamalli osaksi kohdeyksikön työntekijöiden ohjeita ja perehdytysmateriaaleja. Tällä hetkellä sähköisen esitietolomakkeen käyttö soveltuu esimerkiksi täysi-ikäisten käyttöön ja niille nuorille, joilla on vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuus.
Opinnäytetyössä luotua toimintamallia tulee jatkossa tarkastella ja kehittää edelleen. Käytännön työn näkökulmasta kohdeorganisaation ammattilaiset ajattelevat hyödyllisen tulevaisuuden työvälineen olevan sähköinen lomake, joka hyödyntää tekoälyä ja ”nostaa” lomakkeelle täytetyt huolta herättävät vastaukset esille. Sähköisen esitietolomakkeen kehitys on hyvä askel digitalisaation edistämisessä terveyspalveluissa.
Lähteet:
DigiFinland. n.d. Omaolon palvelu. Viitattu 4.7.2023. https://digifinland.fi/toimintamme/omaolo-palvelu/
Kyytsönen, M.; Aalto, A-M. &Vehko, T. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: Väestön kokemukset. Helsinki: Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos. Viitattu 3.10.2023. https://www.julkari.fi/handle/10024/142675
STM:n julkaisuja 2021. Opiskeluterveydenhuollon opas 2021. Viitattu 4.7.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162957/STM_2021_14_J.pdf?sequence=4&isAllowed=y
THL 2023. Terveystarkastukset toisella asteella. Viitattu 3.4.2024. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/opiskeluterveydenhuolto/terveystarkastukset-toisella-asteella
Valtioneuvoston julkaisuja. 2023. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Helsinki 2023. Viitattu 25.6.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Varsinais-Suomen hyvinvointialue. 2022. Strategia ja arvot. Viitattu 3.11.2023. Saatavilla: https://www.varha.fi/fi/tietoa-varhasta/strategia-ja-arvot
Vehko, T.; Lilja, E.; Parikka, S.; Aalto, A-M. & Kuusio, H. 2020. Vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuus digitaalisiin palveluihin ei ole itsestäänselvyys kaikissa väestöryhmissä Suomessa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 12, No. 3. Viitattu 2.2.2024. https://doi.org/10.23996/fjhw.91512