Terveysteknologia tukee lajiliittojen pelaajakehitystä ja urheiluvalmennusta
Viimeisen vuosikymmenen aikana urheilijoiden seuranta ja harjoituskuormituksen hallinta ovat nousseet tärkeiksi aiheiksi urheilupiireissä, mikä johtuu suurilta osin halusta saavuttaa maksimaalinen suorituskyky. Monet urheilijat, valmentajat ja taustahenkilöt ottavat yhä tieteellisemmän lähestymistavan harjoitusten suunnitteluun ja seurantaan. Tämän myötä terveysteknologian ja tiedolla johtamisen merkitys ovat korostuneet urheilussa.
Urheiludatan keräämisessä erilaiset mobiilisovellukset ja verkkoselaimet ovat avainroolissa. Kustannustehokas menetelmä urheilijoiden kehittymisen seurantaan on urheilijoiden itseraportointi, jossa urheilija arvioi esimerkiksi omaa harjoittelua, fyysistä sekä taidollista suorituskykyä ja psyykkisiä ominaisuuksia. (Duignan ym. 2019, 405; Halson 2014, 140; Saw 2015, 685; West ym. 2020, 300–302.)
Itseraportointimenetelmät valmennuksessa: MyE.Way-palvelun käytettävyystutkimus
Eerikkilän Urheiluopisto tarjoaa salibandyn ja jalkapallon pelaajille, valmentajille ja valmennuspäälliköille MyE.Way-palvelun, joka on sähköinen urheiluvalmennuksen ja pelaajakehityksen tukijärjestelmä. MyE.Way-palvelun avulla autetaan sekä pelaajia että valmentajia kehittymään kohti kansainvälistä huipputasoa.
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Turun ammattikorkeakoulun terveysteknologian tutkimusryhmä, joka toimii MyE.Way-palvelun ylläpito- ja kehityskumppanina. Opinnäytetyössä arvioitiin MyE.Way-palvelun itseraportointimenetelmien käytettävyyttä ja hyödyllisyyttä loppukäyttäjien eli pelaajien ja valmentajien näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin käytettävyyskyselynä, ja tavoitteena oli löytää itseraportointimenetelmien mahdolliset kehityskohteet ja kehittää palvelua entistä paremmaksi sekä käyttäjäystävällisemmäksi.
Käytettävyyden arvioinnilla edesautetaan käyttäjälähtöistä suunnittelua
Digitaalisten palveluiden lisääntynyt käyttöaste nostaa järjestelmän käytettävyyden ja helppokäyttöisyyden suureen arvoon, jonka vuoksi niiden tulisi toimia kaikkien digitaalisten palveluiden suunnittelun pohjana (Tuulaniemi 2011, 117–118). Tuotteen kehittäminen edellyttää sen jatkuvaa arviointia, ja käytettävyyttä tulisi arvioida koko tuotteen elinkaaren ajan, tuotekehityksestä jo käyttöönotettuun järjestelmään.
Käytettävyydellä kuvataan sitä, kuinka tehokkaasti, sujuvasti, helposti ja miellyttävästi käyttäjä käyttää tuotetta ja sen toimintoja päämäärän saavuttaakseen (Nielsen 2012; Niemelä 2021). MyE.Way-palvelun hyvän käytettävyyden saavuttamiseksi keskeistä oli ottaa loppukäyttäjät mukaan kehitystyöhön, jolloin käytössä olevia itseraportointimenetelmiä voidaan kehittää käyttäjien kokemusten ja tarpeiden mukaisesti. Näin itseraportointimenetelmistä voidaan kehittää mahdollisimman helppokäyttöisiä ja loppukäyttäjille hyödyllisiä, mikä auttaa urheilijoita ja urheiluvalmennusta kehittymään kohti kansainvälistä huipputasoa.
Itseraportointi koetaan hyödyllisenä urheilijan kehittymisen seurannan kannalta
Digitaalisuutta ja teknologiaa hyödyntävien urheilu- ja hyvinvointiteknologian tuotteiden kehitys ja markkinoille saapuminen on tapahtunut lyhyessä ajassa. Syy nopeaan kehitykseen on digitalisaation ja teknologioiden sulautuminen osaksi yhteiskunnan nykypäivän trendejä.
Useat harjoittelun ja kuormittavuuden seurantaan sekä pelaajakehitykseen luodut palvelut ja mobiilisovellukset soveltavat erilaisia itseraportointimenetelmiä. Itseraportointimenetelmillä tarkoitetaan käyttäjän itse kirjaamia omien ominaisuuksien kuvaamista ja arviointia. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset ja niiden suosio perustuu yksinkertaiseen ja halpaan tapaan seurata urheilijan harjoitusvastetta. (Dufva 2020, 38–40, Eskola & Laine 2020, 84; Halson 2014, 139–140; Vesterinen 2018, 29–30.)
Mitä enemmän joukkue tätä käyttää tätä päivittäisessä arjessa, niin sitä varmemmin todellinen hyöty saadaan irti.
MyE.Way-palvelu hyödyntää erilaisia itseraportointimenetelmiä kehittymisen seurantaan, lajikohtaiseen suorituskyvyn arviointiin sekä harjoittelun seurantaan ja suunnitteluun. Opinnäytetyön kyselyssä selvisi, että MyE.Way-palvelun tämänhetkiset itseraportointimenetelmät koettiin varsin helppokäyttöisiksi ja niiden käytettävyys sekä käyttäjäkokemus ovat hyvällä tasolla. Itseraportointimenetelmät koettiin myös erityisen hyödylliseksi niin pelaajakehityksen kuin urheiluvalmennuksen kannalta.
Kyselytutkimuksen avulla löydettiin myös kehityskohteita, ja loppukäyttäjiltä saatiin arvokkaita kehitysideoita MyE.Way-palvelun kehittämistä varten. Esimerkiksi moni loppukäyttäjä toivoi sovellukseen ponnahdusilmoitusta, kun uusi tehtävä oli avoinna. Tällä uudistuksella saadaan mahdollisesti nostettua palvelun käyttöasetta. Loppukäyttäjiltä nousseet kehityskohteet ja jatkokehitysideat esitettiin toimeksiantajalle palvelun jatkokehittämistä varten.
Lähteet:
Duignan, C. M., Slevin, P. J., Caulfield, B. M., & Blake, C. 2019. Mobile Athlete Self-Report Measures and the Complexities of Implementation. Journal of sports science & medicine, 18(3), 405–412. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6683625/pdf/jssm-18-405.pdf
Eskola, I. & Laine, A. 2020. Suomen urheilu- ja hyvinvointiteknologia-ala urheilukulttuurin muutosoten ilmentäjänä. Kulttuurintutkimus, vol 37 (3–4). https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/91106
Halson, S. 2014. Monitoring Training Load to Understand Fatigue in Athletes. Sports Medicine, vol. 44 (2), 139-147. https://link.springer.com/content/pdf/10.1007/s40279-014-0253-z.pdf
Nielsen, J. 2012. Usability 101: Introduction to usability. Nielsen Norman Group. Viitattu 19.9.2023. https://www.nngroup.com/articles/usability-101-introduction-to-usability/
Niemelä, H. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu. SeAMK verkkolehti. Viitattu 30.5.2024. https://lehti.seamk.fi/alykkaat-ja-energiatehokkaat-jarjestelmat/kayttajakeskeinen-suunnittelu/
Saw, A. E., Main, L. C., & Gastin, P. B. 2015. Role of a self-report measure in athlete preparation. Journal of strength and conditioning research, 29(3), 685–691. https://journals.lww.com/nsca-jscr/fulltext/2015/03000/role_of_a_self_report_measure_in_athlete.15.aspx
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum Media Oy.
Vesterinen, V. 2018. Harjoittelun ja palautumisen seurannalla tuloksekkaampaa kestävyysharjoittelua. Liikunta & Tiede, 55 (6), 28–23. https://www.lts.fi/media/liikunta-tiede-lehden-artikkelit/6_2018/lt_6-18_28-34_lowres.pdf
West, S. W., Clubb, J., Torres-Ronda, L., Howells, D., Leng, E., Vescovi, J. D., Carmody, S., Posthumus, M., Dalen-Lorentsen, T., & Windt, J. 2020. More than a Metric: How Training Load is Used in Elite Sport for Athlete Management. International journal of sports medicine, 42(4), 300–306. https://www.thieme-connect.de/products/ejournals/pdf/10.1055/a-1268-8791.pdf