Time is brain – miten aivoinfarktipotilaita hoidetaan päivystyspoliklinikalla?
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä haettiin tietoa iskeemisistä aivoverenkiertohäiriöistä integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla. Tiedon pohjalta on tarkoitus toteuttaa verkko-oppimateriaali opinnäytetyön toimeksiantajalle, Skhole Oy:lle.
Aivoinfarktiin sairastuu Suomessa vuosittain noin 18 000 henkilöä. Sairastuneista neljäsosa on työikäisiä. Iskeemisestä aivoverenkiertohäiriöstä puhutaan, kun aivokudoksen verenkierto on estynyt paikallisesti joko tukoksen tai ohimenevän aivoverenkiertohäiriön vuoksi.
Tehokkaalla, hyvin organisoidulla hoitoketjulla ja viiveettömällä hoidon aloituksella todennäköisyys tukoksen avaamiseen ja aivokudoksen säästymiseen kasvaa. Time is brain – nopealla hoidolla voidaan vaikuttaa muun muassa työikäisten ihmisten kuntoutumiseen takaisin työelämään.
Miten aivoinfarktia hoidetaan päivystyspoliklinikalla?
Integroitu kirjallisuuskatsaus koostui 12 artikkelista, joiden pohjilta selvitettiin, mitä aivoinfarktin hoitomenetelmistä tiedetään ja miten akuuttiin aivoinfarktiin tai TIA-kohtaukseen sairastunutta tulisi hoitaa päivystyspoliklinikalla lääketieteen ja hoitotyön menetelmin.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan aivoinfarktin hoitomenetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana, mutta sairaus aiheuttaa silti edelleen paljon kuolleisuutta ja työkyvyn menetyksiä. Myös tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet ja hoidon aloittamisen aikaikkunaa on saatu joissakin tapauksissa pidennettyä.
Liuotushoito on ollut vakiintunut hoitomuoto aivoinfarktin hoidossa, mutta valtasuonten tukoksien hoidossa toiseksi akuuttihoidon muodoksi on noussut trombektomia eli valtimonsisäisen tukoksen poistaminen mekaanisesti.
Siitä huolimatta jokaisella hukatulla minuutilla on merkitystä: nopeasti annettu liuotushoito ennen trombektomiaa saattaa parantaa potilaan toipumisennustetta. Jotta voidaan arvioida aivoinfarktin liuotushoidosta saatavaa hyötyä ja haittavaikutuksien mahdollisuutta, on oireiden alkamisajankohta kriittinen tieto.
Hoitajalla on merkittävä rooli aivoinfarktipotilaan hoidossa
Hoitajalla on merkittävä rooli aivoinfarktipotilaan hoitamisessa päivystyspoliklinikalla – hän on potilaan luona koko ajan. Aivoinfarktin akuuttihoidossa hoitajalta vaaditaankin vankkaa ammattitaitoa sekä tiimityöskentely- ja ihmissuhdetaitoja.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan hoitajan tehtävänä on ennen kaikkea potilaan peruselintoimintojen tarkkailu ja niiden muutoksiin reagoiminen. Lisäksi hoitaja huolehtii potilaan valmistelusta tutkimuksiin ja jatkohoitoon, lääkehoidon ja nestehoidon toteutuksesta, lääkehoidon vaikutuksen tarkkailusta ja haittavaikutusten seurannasta sekä potilaan ja läheisen tukemisesta ja tiedottamisesta.
Jotta tämän kaiken pystyy hallitsemaan, hoitotyöntekijällä tulee olla vahva tietoperusta sairaudesta ja sen hoitomenetelmistä.
Opinnäytetyön tulokset taipuvat verkko-oppimateriaaliksi
Teknologian kehittyessä digitaalisen oppimateriaalin käyttö opetuksessa on luonnollista. Hyvä verkko-oppimateriaali on helppokäyttöinen sekä pedagogisia ja sisällöllisiä tavoitteita tukeva. Se on selkeä ja helppokäyttöinen ja sisältää ajankohtaista tietoa monimuotoisesti.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi suomalainen IT-yritys Skhole Oy. Heidän palveluistaan löytyy kattavasti verkkokursseja sosiaali- ja terveysalan kasvaviin tarpeisiin. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen tuloksia hyödynnetään organisaation verkko-oppimateriaalin suunnittelussa ja laatimisessa. Tavoitteena on kehittää aivoinfarktipotilaan hoitoa ja terveysalan opiskelijoiden osaamista aivoinfarktipotilaan hoidossa.
Lähteet:
Aivoinfarki ja TIA. Käypä hoito -suositus 2020. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi50051?tab=suositus
Aivoliitto.fi. n.d. Mikä on aivoverenkiertohäiriö (AVH)?. https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/faktat/#1b0bb255
Green, T.H.; McNair, N.D.; Hinkle, J.L.; Middleton, S.; Miller, E.T.; Perrin, S.; Power, M.; Southerland, A.M. & Summers, D.V. 2021. Care of the Patient With Acute Ischemic Stroke (Posthyperacute and Prehospital Discharge): Update to 2009 Comprehensive Nursing Care Scientific Statement. Stroke. 2021;52:e179- e197. https://www.ahajournals.org/doi/epub/10.1161/STR.0000000000000357
Ilomäki, L. 2012. Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa. Oppaat ja käsikirjat 2012:5 (1. painos 2004). Opetushallitus. www.oph.fi /julkaisut. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere. ISSN 1798-8969. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/144415_laatua_e-oppimateriaaleihin_2.pdf
Lindsberg, P.J.; Meretoja, A.; Mattila, O.S. & Kuisma, M. 2014. Tunnistatko aivoinfarktin liuotushoitokandidaatin?. Duodecim 2014;130:383–9. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo11517.pdf
Lindsberg, P.J.; Kantanen, A-M.; Mattila, O.S.; Soinne, L.; Puolakka, T.; Jäkälä, P.; Lappalainen, K. & Kuisma, M. 2017. Tunnistatko aivoinfarktin trombektomiakandidaatin?. Duodecim 2017;133: 1138–47. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo13762.pdf
Strbian, D.; Isokangas, J-M. & Lindsberg, P.J. 2020. Aivoinfarktin liuotushoito ja trombektomia käytännössä. Duodecim 2020;136:413–21. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15409.pdf
Tapiola, T.; Ukkola, A.; Savolainen, M.; Puranen, J. & Nikkanen, M. 2020. Aivoinfarktin liuotushoidon viiveet Kouvolan ja Etelä-Karjalan yhteispäivystyksissä. Duodecim 2020;136:422–8. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15410.pdf
Żdanowicz, A.; Wiszniewska, M. & Domagalski, M. 2019. Cooperation between the Doctor and Nursing Staff in the Proces of Diagnosis and Thrombolytic Treatment of Patients in Acute Stroke Period. The Journal of Neurological and Neurosurgical Nursing 2019;8(1):37-43. file:///C:/Users/Omistaja/Downloads/Cooperation_between_the_Doctor_and_Nursing_Staff_i.pdf