Lapsiperheiden arjen kuormitus on lisääntynyt, ja tarve toimivalle tuelle kasvaa. Tutkimus osoittaa, että matalan kynnyksen palvelut vahvistavat perheiden hyvinvointia jo varhaisessa vaiheessa sekä täydentävät ja keventävät raskaampia palveluja. Oikea-aikainen tuki voi ehkäistä ongelmien syvenemistä.

Kuva: Microsoft 365 -kuvapankki (kuvituskuva)

Vaikka suurin osa suomalaisista lapsiperheistä voi hyvin, perheiden tuen tarve on kasvanut ja raskaampien palvelujen käyttö lisääntynyt samaan aikaan, kun syntyvyys laskee. Tämä näkyy lastensuojeluilmoitusten määrän kasvuna ja kustannusten nousuna yli miljardin euron. (Vuorenmaa ym. 2025, 4; Kestilä & Karvonen 2025, 79–81.) Kehitys haastaa palvelujärjestelmää pohtimaan, miten tuki voidaan tarjota ajoissa ja vaikuttavasti.

Painopistettä on pyritty siirtämään ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminta on tärkeä keino tavoittaa perheitä varhaisessa vaiheessa, vahvistaa arjen sujuvuutta ja ehkäistä raskaampien palvelujen tarvetta. (Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 2023, 20; Kekkonen ym. 2025). Keskeinen kysymys kuuluu: vähentääkö matalan kynnyksen tuen hyödyntäminen painetta raskaammista ja korjaavista palveluista?

Tuoreessa opinnäytetyössäni vanhempien kokemukset kiteyttävät olennaisen ja kuvaavat matalan kynnyksen palvelun merkitystä: “Kohtaamispaikkatoiminta tukee perheemme arkea tarjoamalla turvallisen ja matalan kynnyksen paikan tavata muita perheitä, saada vertaistukea ja tarvittaessa ammattilaisten ohjausta. Tämän tuen ansiosta meillä ei ole tällä hetkellä tarvetta muille lapsiperheiden tukipalveluille, ja kokonaisuutena se lisää perheemme hyvinvointia ja jaksamista.”

Kohtaamispaikkatoiminta tukee perheitä kuormittavissa elämäntilanteissa: ”Koen tämän erityisen tärkeäksi, koska kuopuksemme ei ole hyvä nukkumaan ja siten olen hyvin uupunut itse, jolloin kotona olo on toisinaan todella raskasta.” “Joka kerta ryhmän vetäjä on kysellyt kuulumisia ja antanut mahdollisuuden jakaa myös murheita.”

Keskeistä on toiminnan yhteisöllisyys ja saavutettavuus: “Tunnen oloni vähemmän yksinäiseksi vanhemmuudessa.” “On tärkeää, että kohtaamispaikka on järjestetty niin, että sinne pääsee joko jalan tai julkisilla kulkuvälineillä.”

Moni vanhempi koki toiminnan riittävänä tukimuotona: “Meillä ei ole tarvetta muille tukipalveluille.” “Ilman tätä saattaisin tarvita apua kotiin.”

Taloudelliset realiteetit tekevät varhaisesta tuesta entistä tärkeämpää. Väestön ikääntyessä hoiva- ja terveysmenot kasvavat samalla kun työikäisten määrä pienenee (Valtiovarainministeriö 2024, 10, 93). Tutkimustieto osoittaa, että matalan kynnyksen palvelut ovat huomattavasti edullisempia kuin korjaavat toimet. Lastensuojelun Keskusliiton kustannusselvityksen mukaan varhaisen tuen palvelut voivat olla 40–60 prosenttia edullisempia, ja yksittäisen lastensuojelutapauksen kustannukset voivat nousta yli 700 000 euroon. (Lastensuojelun Keskusliitto 2025.)

Tutkimukseni tulokset tukevat tätä kokonaiskuvaa: perheet kokevat matalan kynnyksen toiminnan arkea helpottavana ja hyvinvointia vahvistavana. Kohtaamispaikat lisäävät osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä mahdollistavat vertaistuen. Monille toiminta on riittävä tukimuoto sellaisenaan, toisille se täydentää ja keventää raskaampia palveluja. Toiminta tukee erityisen hyvin perheitä, jotka eivät ole muiden palvelujen piirissä, mutta myös raskaampien palvelujen asiakkaat kokivat tuen keventävän niiden tarvetta. Tämä osoittaa matalan kynnyksen tuen toimivuuden ja kaksinkertaisen roolin: se toimii sekä ennaltaehkäisevänä että täydentävänä tukena. Tulokset osoittivat myös, että viralliset palvelukanavat voisivat ohjata perheitä nykyistä useammin matalan kynnyksen palveluihin.

Varhainen tuki ei ole vain kuluerä vaan investointi hyvinvointiin

Ennaltaehkäisevien palvelujen vaikutuksia ei tule arvioida vain raskaampien palvelujen tilastojen kautta. Niiden merkitys näkyy perheiden hyvinvoinnissa, arjen hallinnassa ja ongelmien kasautumisen ehkäisyssä. Varhainen tuki ei ratkaise kaikkea, mutta ajoissa hyödynnettynä ja tarpeisiin vastaten se tarjoaa parhaat mahdollisuudet vaikuttaa sekä matalan kynnyksen turvaverkon ilman lähetettä, diagnoosia tai leimautumisen pelkoa.

Varhainen tuki ei ole vain kuluerä vaan investointi – tämän päivän hyvinvointiin ja tulevaisuuden työikäisten terveyteen ja työkykyyn. Pienenevän työikäisen väestön terveys ja työkyky ovat tulevina vuosikymmeninä ratkaisevassa roolissa, joten tänään tarjottu varhainen tuki on kauaskantoinen teko – se keventää kuormaa jo nyt ja turvaa hyvinvointia myöhemmin.

Artikkeli on aiemmin julkaistu sisällöltään pääosin vastaavana Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksena 1.5.2026. Kirjoituksen uudelleenjulkaisuun on saatu lupa Helsingin Sanomien toimitukselta.

Lähteet:

Kekkonen, M.; Nieminen, S. & Kalmari, H. 2025. Perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminnan tilannekuva Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti 19/2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Saatavilla: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/d4a1a5ac-9891-454b-9b96-25c5cdf06e68/content

Kestilä, L. & Karvonen, S.(toim). 2025. Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 1/20225. Helsinki. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150756/RAP2025_001_Ratkaisuja%20kest%C3%A4v%C3%A4n%20yhteiskunnan%20rakentamiseen_web.pdf?sequence=10&isAllowed=y

Lastensuojelun Keskusliitto. 2025. Tiedote: Miten lasten suojelun kustannukset kertyvät? STT Info. Saatavilla: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70852627/miten-lasten-suojelunkustannukset-kertyvat?lang=fi

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. 2023. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus 2023–2025. Saatavilla: https://admin.luvn.fi/sites/default/files/2024-08/LUVN_Hyvinvointikertomus_2023%20%281%29.pdf

Valtiovarainministeriö. 2024. Taloudellinen katsaus Syksy 2024. Talousnäkymät. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2024:43. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165826/VM_2024_43.pdf?sequence=1&isAllowed=y, 1–105.

Vuorenmaa, M.; Klemetti, R.; Paavilainen, M.; Tuovinen, E. & Viitanen, E. 2025. Mitä esikouluikäisten lasten perheille kuuluu? FinLapset-tutkimuksen kyselytiedonkeruun perustulokset. THL. Työpaperi 3/2025. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150351/URN_ISBN_978-952-408-452-9.pdf?sequence=