Työhyvinvointi rakentuu jo opintojen aikana – opiskelijat toivovat tukea työelämään siirtymiseen
Hyvinvoinnilla ja koulutuksella on vahva yhteys: jo toisen asteen koulutuksen suorittaminen on todettu olevan yksi syrjäytymiseltä suojaava tekijä. Ohjauksen tärkeä tehtävä on tukea yksilöllisesti nuoren urapolkua sekä koulutus- ja ammattivalintoja. Ohjaus lisää tietoisuutta erilaisista koulutusvaihtoehdoista ja antaa valmiuksia tehdä päätöksiä tulevaisuutta varten. (Kunttu ym. 2021, 55.)
Turun ammattikorkeakoulun Luotsi-hankkeen Terveyskioski-kyselyssä selvitettiin ammattiin opiskelevien nuorten näkemyksiä hyvinvoinnista, tulevaisuuden työhyvinvoinnista sekä urapoluista. Nuorilta kysyttiin, mitkä ovat tärkeitä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, miten ne vaikuttavat nuorten työhyvinvointiin tulevaisuudessa sekä mitä nuoret ajattelevat omista urapoluistaan.
Luotsi-hanke on Turun ammattikorkeakoulun, Turun ammatti-instituutin ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hanke, jonka tavoitteena oli oppilaitoksen hyvinvointijohtamisen ja alueellisen hyvinvointiyhteistyön kehittäminen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Terveyskioski-kysely toteutettiin kevään 2023 aikana Turun ammatti-instituutin opiskelijoille. Kyselyn tulokset antavat tietoa ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnista, tulevaisuuden työhyvinvoinnista sekä tulevaisuuden urapoluista.
Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät
Terveyskioski-kyselyn perusteella voidaan sanoa, että opiskelijat ymmärtävät hyvinvoinnin merkityksen ja tietävät, mitkä tekijät vaikuttavat siihen. Riittävän unen ja levon määrä koetaan olevan merkittävin hyvinvoinnin osatekijä. Nuorten riittävään unen ja levon määrään tulisikin kiinnittää enemmän huomiota.
Opiskelijat toivovat opettajilta konkreettista tietoa siitä, miten tärkeää vapaa-ajalla lepääminen on. Lisäksi apua toivottiin siihen, miten opiskelija voisi itse tunnistaa mielenterveyshaasteita tai väsymystä omassa arjessaan. Opiskelijoiden huolet tulisi ottaa vakavasti, ja apua tulisi olla saatavilla tarvittaessa. Opiskelijahuollossa tulisi panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin entistä enemmän, ja nuorten pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin terveydenhuollossa tulisi parantaa.
Opiskelijoiden psyykkisestä hyvinvoinnista täytyy pitää paremmin huolta antamalla apua ajoissa.
Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavat myös kaverisuhteet, parisuhde, fyysinen aktiivisuus, terveellinen ravinto, vapaa-aika, tasapainoinen arki sekä opiskelu. Esimerkiksi liikuntamahdollisuuksien lisääminen, tasa-arvo ja hyvä työskentelyilmapiiri koulussa vahvistavat opiskelijoiden hyvinvointia. Kyselyn avoimissa vastauksissa unen ja liikunnan merkitys, sosiaaliset suhteet sekä psyykkisen hyvinvoinnin merkitys olivat paljon esillä.
Työhyvinvoinnin perusta on yhteisöön kuuluminen
Tulevaisuuden työhyvinvointiin vaikuttaa Terveyskioski-kyselyn mukaan eniten se, että osaa työtehtävänsä. Työn ja vapaa-ajan erottaminen, tunne työyhteisöön kuulumisesta, hyvä työilmapiiri sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi nostettiin myös merkityksellisiksi työhyvinvoinnin osatekijöiksi.
Lisäksi asiantunteva ja ammattitaitoinen opetus sekä opiskeluiden aikana annettava tieto työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä koetaan tulevaisuuden työhyvinvointia tukevina toimina. Avoimissa vastauksissa opiskelijat korostivat ilmapiirin ja kommunikaation tärkeyttä hyvinvoinnissa. He toivovat, että opettajat kysyisivät oppilailta kuulumisia nykyistä enemmän.
Suuri osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista on miettinyt, mitä työtä he tulevaisuudessa haluaisivat tehdä. Osa heistä opiskelee parhaillaan itselle mieluisaa alaa. Nuoret ajattelevat, että jatko-opintojen mahdollisuudesta tulisi antaa enemmän tietoa opintojen aikana. Myös mahdollisuuksista alan tai koulutusohjelman vaihtoon tulisi saada lisää tietoa.
Nuorten urapolun tukeminen edellyttää yhteistyötä
Nuorten urapolkuun vaikuttavat monenlaiset tekijät. Tutkimusten mukaan tärkeimmät tekijät ovat alan tuntuminen omalta, työn mielekkyys sekä se, kuinka kiinnostavaksi työ koetaan. Varmuus työllistymisestä ja hyvä palkka ovat myös tärkeitä tekijöitä tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä. (Lindfors 2016, 48.) Terveyskioski-kysely toi esiin, ettei osa opiskelijoista osannut sanoa tulevaisuudestaan mitään. Osalle oli taas selvää, että ammattikoulun jälkeen tavoite on siirtyä jatko-opintoihin tai työelämään akituinen työpaikka kiinnostaa ammattiin opiskelevia nuoria
Osalle opiskelijoista tulevaisuus näyttää epävarmalta, koska he eivät tiedä, onko valittu ala juuri heille sopiva ja tulevatko he tulevaisuudessa edes tekemään opiskeltavan alan töitä. Halu tehdä työtä on kuitenkin ammattiin opiskeleville nuorille tärkeää, ja työelämään siirtymistä tulisikin tukea mahdollisimman hyvin.
Olen huolissani, en tiedä mihin suuntaan menee.
Nuoria, aikuisuuden kynnyksellä olevia opiskelijoita, tulisikin tukea ja ohjata. Monialainen ja toimiva yhteistyö kotien, koulujen ja terveydenhuollon välillä auttaa nuoria voimaan paremmin opiskelujen aikana ja sitä kautta myös tulevaisuuden työssä. Ennaltaehkäiseviin toimiin tulisi olla tarpeeksi resursseja, ja nuorten parissa työskentelevillä tulisi olla riittävästi tietoa nuorten kehitysvaiheista ja mahdollisista tuen tarpeista.
Lähteet:
Kunttu, K.; Komulainen, A; Kosola, S; Seilo, N. & Väyrynen, T. 2021. Opiskeluterveys. 2., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Lindfors, M. 2016. Valinnoilla kohti työelämähaaveita – Toisen asteen nuoriso-opiskelijoiden käsityksiä työelämästä sekä koulutus- ja urapolun suunnittelusta. Pro gradu -tutkielma. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Tampere: Tampereen yliopisto, Porin yksikkö. Viitattu 10.4.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606211978.
Artikkelin pääkuva luotu tekoälyllä, Microsoft Copilot Designer 27.3.2024.