Uudet suositukset näyttöön perustuvan asiakas- ja potilasturvallisuustyön edistämisen tueksi

23.11.2023

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä kehitettiin suositukset näyttöön perustuvan asiakas- ja potilasturvallisuustyön tueksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) Vakka-Suomen alueelle. Suosituksissa tarkastellaan esimiehen tehtäviä ja johtamista, ammattiosaamisen merkitystä ja koulutusta sekä näyttöön perustuvan toiminnan onnistunutta käyttöönottoa organisaatiossa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja sisältöä tulee kehittää samalla, kun tehdään rakenteellisia muutoksia. Potilaille on taattava korkealaatuiset ja turvalliset palvelut, jotka perustuvat vahvaan näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. (Korhonen ym. 2018; Terveydenhuoltolaki 2010.)

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vastuu potilasturvallisuuden kehittämisestä on jokaisella työntekijällä. (Varha 2022). Seudullista potilasturvallisuusverkostoa on kehitetty Vakka-Suomen alueella aktiivisesti vuodesta 2018 (Tyks 2018.)

Opinnäytetyön tuloksena tukea näyttöön perustuvalle työskentelylle

Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää näyttöön perustuvaa toimintaa. Opinnäytetyössä integroituun kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin 15 tutkimustulosta. Ne edustivat laajasti terveydenhuoltoalan kansainvälistä tutkimusta. Tuloksista ilmeni, että näyttöön perustuvan toiminnan implementointiin liittyy haasteita, mutta myös sitä edistäviä tekijöitä.

Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin suositukset näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseksi Varhan Vakka-Suomen alueelle. Niissä tarkastellaan esimiehen roolia ja osaamisen johtamista, koulutustason ja ammattiosaamisen merkitystä, sekä näyttöön perustuvan toiminnan onnistunutta implementointia organisaatiossa. Suosituksilla tuetaan potilasturvallisuusohjausryhmän työskentelyä.

Esihenkilö vastaa kehittämistyöstä yhdessä henkilöstön kanssa

Esihenkilöllä on keskeinen asema avoimen työympäristön luojana (Cowie ym. 2020). Osaamisen johtamisella ja näyttöön perustuvalla toiminnalla tulisi olla selkeä rakenne, sitä tukeva toimintakulttuuri ja riittävät henkilöstöresurssit. Onnistuneen johtamisen kannalta on olennaista, että jokainen esihenkilö on sitoutunut kehittämiään osaamistaan ja soveltamaan näyttöön perustuvan toimintaa käytännön työhön. (Lunden 2022.)

Lähijohtajien tulee osoittaa kiinnostusta uusien näyttöön perustuvien menetelmiä käyttöön. He ohjaavat tarvittaessa työyksiköidensä henkilöstä menetelmien käyttöönotossa. (Lindholm & Laitila 2022.) Lisäksi he varmistavat kliinisen hoitotyön käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuustyön toteuttamiseksi.

Koulutus on yksi näkyvimpiä implementoinnin menetelmiä

Vaikuttava hoito, tehokkaat ja toimivat hoitopolut, oman toiminnan kehittäminen ja hoitosuositusten käyttöönotto ovat osa laadukasta terveydenhuollon toimintaa. (Ahtiluoto ym. 2017.) Asiantuntijaverkostot, täydennyskoulutus, mentorointi ja vertaistuki tukevat osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtamista (Lunden 2022). Näitä kaikkia yhdistää organisaatiossa jatkuva ja elinikäinen oppiminen.

Työyksiköissä tulisi olla osaajia, jotka aktiivisesti edistävät uuden tiedon ja intervention jalkauttamista (Cowie ym. 2020). Tehokas suunnitelmien jalkauttaminen edellyttää yhteistä oppimista, joka ilmenee esimerkiksi koulutustarpeina. Tarpeenmukaiset koulutukset muodostavat yhden keskeisimmistä näyttöön perustuvan jalkauttamisprosessin osa-alueista.

Suositusten merkitys asiakas- ja potilasturvallisuudelle

Näyttöön perustuva toiminta johtaa hyviin hoitotuloksiin ja on kustannustehokasta. Sairaanhoitajien toimintavalmiuksien edistäminen on tärkeä osa pyrittäessä laadukkaaseen potilashoidon onnistumiseen. (Saunders 2016.) Implementointi perustuu teoreettiseen tietopohjaan ja on huolellisesti suunniteltu, jotta niistä johdettu toimintasuunnitelma voidaan toteuttaa.

Tutkimustulosten vieminen käytäntöön voi osoittautua haasteelliseksi, mutta näyttöön perustuva tieto on tärkeä osa korkealaatuista asiakkaiden ja potilaiden hoitoa (Tucker ym. 2021, 76; Vroom ym. 2022). Tästä syystä näyttöön perustuvan asiakas- ja potilasturvallisuustyön tueksi tarvitaan suosituksia. Suositukset tulee mukauttaa vastaamaan terveysalan käytännön työn vaatimuksia.

Lähteet:

Ahtiluoto A., Kaila M., Komulainen J., Mäkelä, M. & Sipilä, R. 2017. Suomalaisten hoitosuositusten käyttöönoton tutkimusta tarvitaan lisää. Duodecim 133(18):1647–1654.

Cowie J., Nicoll A., Dimova, ED., Campbell, P. & Duncan, EA. 2020. The barriers and facilitators influencing the sustainability of hospital-based interventions: a systematic review. Journal article. BMC Health Serv Res 20(1):588.

Korhonen A., Jylhä V., Korhonen, T. & Holopainen, A. 2018. Näyttöön perustuva toiminta: tarpeesta tuloksiin. Helsinki: Skhole Oy.

Lindholm, L. & Laitila, M. 2022. Työkaluja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönoton edistämiseksi. Duodecim 138:881–888.

Lunden, A. 2022. Osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen hoitotyössä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta.

Saunders, H. 2016. Nurses’ Readiness for Evidence-Based Practice: Implementing the Paradigm Shift of Transforming Evidence for Clinical Practice. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta.

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. Saatavana: www.finlex.fi.

Tucker, S., McNett, M., Mazurek Melnyk, B., Hanrahan, K., Hunter, SC., Kim, B., Cullen, L. & Alson, K. 2021. Implementation Science: Application of Evidence-Based Practise Models to Improve Healthcare Quality. Worldviews Evid Based Nurs 18(2):76–84.

Tyks. 2018. Potilas- ja asiakasturvallisuuden toimintasuunnitelma. Vakka-Suomen sairaala, U-sote ja Laitilan terveyspalvelut. Henkilökohtainen tiedonanto, 15.9.2022.

Varha. 2022. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma. Yrityksen sisäinen raportti. Yrityksen intranet. https://varha.sharepoint.com/sites/Hyvinvointialueeni/SitePages/Potilasturvallisuus.aspx.

Vroom, EB. & Massey, OT. 2022. Moving from Implementation Science to Implementation Practice: The Need to Solve Practical Problems to Improve Behavioral Health Services. Journal Beh Health Serv & Res (49)1:106–116.