Uusi toimintakäsikirja – kohti yhtenäisiä käytäntöjä ja parempaa työhyvinvointia
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä kehitettiin toimintakäsikirjaa Tyks psykiatrian mielialahäiriöiden palvelualueelle. Toimintakäsikirjan suunnittelussa hyödynnettiin benchmarking-haastatteluja sekä yhteiskehittämisen menetelmiä, ja sen lähtökohtana toimivat palvelualueelle laaditun strategian elementit.
Kehittämisprojektia varten laadittu tietoperusta osoitti, että tutkittua tietoa laatutyöskentelyn merkityksestä näyttöön perustuvien hoitomuotojen käytössä ja toimintakäytänteiden yhtenäistämisessä on löydettävissä. Laadunhallintaan liittyvä systemaattinen lähestymistapa ja toiminnan arviointi hyödyttävät kehittämistä ja tiedolla johtamista – ja toisin päin. (Menear & Briand 2014; Davidoff 2015; Ala-Nikkola 2017; Virtanen 2018; Friman ym. 2020; Lewis ym. 2020.) Myös vuosille 2020–2030 laaditun kansallisen mielenterveysstrategian painopisteet antavat perustan tasalaatuisten ja saavutettavien palveluiden, asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistyölle (Vorma ym. 2020).
Yhteiskehittäminen on laadukkaan toiminnan ydin
Opinnäytetyö aloitettiin benchmarking-haastatteluista, jolloin haastateltiin kahdessa muussa organisaatiossa toimivaa kehittämiskoordinaattoria, jotka hyödynsivät toimintakäsikirjaa alueensa toiminnan kehittämisessä. Haastatteluiden perusteella toimintakäsikirjan katsottiin nivoutuvan saumattomasti johtamisen käytäntöihin, kuten
- lean-prosesseihin
- strategia- ja laatutyöskentelyyn
- tiedolla johtamiseen
- näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämiseen.
Seuraavaksi järjestettiin yhteiskehittämisen työpajat, joissa toimintakäsikirjan sisältöä suunniteltiin yhdessä Tyks Psykiatrian mielialahäiriöiden avohoidon henkilöstön kanssa. Tulokset osoittivat, miten toimivat palveluketjut, moniammatillisten työryhmien laadukas toiminta ja selkeästi määritellyt toimintakokonaisuudet ovat merkityksellisiä niin työn sujuvuuden ja tasalaatuisuuden kuin työhyvinvoinninkin kannalta tarkasteltuna.
Toimintakäsikirjalla työhyvinvointia potilaan parhaaksi
Alustava toimintakäsikirjan sisältö sekä suunnitelma sen jalkauttamisesta ja päivittämisestä muotoiltiin saatujen tulosten mukaan. Merkittäviä tekijöitä toiminnan kehittämisessä olivat kognitiivinen ergonomia ja henkilöstön hyvinvointi. Työhyvinvointiin vaikuttivat myös kokemukset siitä, millä tavalla omaan työhön ja yhteisten työtapojen muodostumiseen kykeni työpaikalla vaikuttamaan.
Keskeistä toimintakäsikirjan juurruttamisessa on henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön siten, että potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa. Opinnäytetyössä luotu alustava toimintakäsikirjan sisältö tukee saumattomasti tätä tärkeää tavoitetta. Uusia yhtenäisiä toimintakäytäntöjä tullaan hyödyntämään psykiatrisessa hoitotyössä osana tasalaatuista ja vaikuttavaa psykiatrista hoitoa.
Opinnäytetyöhön voi tutustua Theseuksessa.
Lähteet:
Ala-Nikkola, T. 2017. Mielenterveyspalveluiden rakenne ja siihen vaikuttavat tekijät Etelä-Suomen sairaanhoitopiirien alueella. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, väestön terveyden tutkimusohjelma (DocPop). Helsinki: Helsingin yliopisto.
Davidoff, F.; Dixon-Woods, M.; Leviton, L. & Mitchie, S. 2015. Demystifying theory and its use in improvement. BMJ Quality & Safety. Vol 24(3), 228–238.
Friman, S.; Ikonen, T.; Eloranta, S. & Suominen, S. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten palveluketjujen kehittäminen. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. 57(4), 332–347.
Lewis, C.; Boyd, M.; Puspitasari, A.; Navarro, E.; Howard, J.; Kassab, H.; Hoffman,M.; Scott, K.; Lyon, A.; Douglas, S.; Simon, G.& Kroenke, K. 2020. Implementing measurement-based care in behavioral health: A review. JAMA Psychiatry. Author manuscripit available in PMC 2020 March 01.
Menear, M. & Briand, C. 2014. Implementing a continuum of evidence-based psychosocial interventions for people with severe mental illness: Part 1 – review of major initiatives and implementation strategies. The Canadian Journal of Psychiatry. Vol 59, no 4, 178-186.
Virtanen, M. 2018. Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon laadun arviointi. Tampereen yliopiston julkaisuja – Acta Universistatis Tamperensis 2397. Väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.
Vorma, H.; Rotko, T.; Larivaara, M. & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Helsinki: STM.