Uusi toimintamalli parantaa hoitohenkilökunnan valmiuksia painevaurioiden hoidossa
Kanta-Hämeen keskussairaalassa havahduttiin vuonna 2022 siihen, että painevaurioiden riskimittareiden käyttö vuodeosastotyössä on lähes olematonta. Samaan aikaan vuodeosastoilla tehdystä painevaurioiden seurantatutkimuksen tulosten mukaan yli 20 prosentilla tutkituista osastojen potilaista oli jonkin asteinen painevaurio. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitettiin riskiarvion toimintamalli, jonka tarkoituksena on helpottaa riskiarvioinnin toteuttamista vuodeosastotyössä ja hoitotyön laadun ylläpito ja edistäminen.
Painevaurioiden ilmaantuvuus on Suomessa vuositasolla 1–2 prosenttia ja näistä aiheutuvat hoitokulut terveydenhuollon kokonaiskustannuksista 2–5 prosenttia (HUS 2023; Junttila & Tervo-Heikkinen 2022, 8). Painevaurioiden riskinarviointiin on kehitetty erilaisia mittareita, joiden avulla helpotetaanpäivittäisessä hoitotyössä riskinarvion tekemistä. Riskinarviolla lisätään hoitotyön laatua, ja riskimittareiden käytön tulisikin olla osa päivittäistä hoitotyötä. Braden-mittari soveltuu hyvin käytettäväksi painevaurioiden ennaltaehkäisyssä erikoissairaanhoidon vuodeosastotyössä (Koivunen ym. 2014, 15).
Hoitohenkilökunnan osaaminen kohtalaista painevaurioriskin tunnistamisessa
Painevaurio voi syntyä jo hyvinkin lyhyessä ajassa. Tästä syystä on tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on riittävä osaaminen painevaurioiden riskinarvioinnin toteuttamiseen ja painevaurioiden hoitoon (Koivunen ym. 2014, 14). Aikaisempi tutkimus osoittaa, että hoitohenkilökunnan osaamisen lisääminen toimenpiteenä vaikuttaa merkittävästi painevaurioiden esiintyvyyden laskuun. Suuri osa painevaurioista on täysin ennaltaehkäistävissä oikeanlaisilla toimenpiteillä. (HUS 2023.)
Kanta-Hämeen keskussairaalan hoitohenkilökunnan osaaminen ja osaamistarpeet painevaurioiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa kartoitettiin syksyllä 2023 Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä. Kartoitus toteutettiin kyselytutkimuksella, joka sisälsi tietotestin. Tietotestillä selvitettiin hoitajien osaamista ja osaamisen kehittämisen tarpeita kuudesta eri painevaurion riskialueesta: riskinarvio, asento ja liikkuminen, apuvälineet, ravitsemus, ihon kunto sekä painevaurion syntyyn vaikuttavat tekijät.
Tietotestin (n=22) tulosten perusteella heikoimmin tiedetty osa-alue oli ihonkunto. Ravitsemus-osio tiedettiin parhaiten. Tietotestissä oikeasta vastauksesta sai yhden pisteen ja väärästä vastauksesta nolla pistettä, tyhjäksi jätettyjä arvoja ei otettu huomioon. Koko tietotestin maksimipistemäärä oli 18 pistettä. Hoitajien pisteet vaihtelivat välillä 14–18. Vastausten keskiarvo oli 16,4 pistettä. Tietotestin tulos antaa käsityksen siitä, että hoitohenkilökunnan osaaminen on kohtalaisen hyvää, mutta puutteita osaamisessa esiintyy kriittisillä osa-alueilla, kuten ihonkunnon arvioinnissa ja riskinarviossa.
Toimenpiteitä painevaurioiden ennaltaehkäisyyn
Kyselytutkimuksen tulosten pohjalta voitiin todeta, että painevaurioiden tunnistamisen osaamista vuodeosastoilla tulee lisätä. Ensimmäisenä toimenpiteenä päätettiin panostaa haavaverkoston luomiseen osastoille. Verkoston avulla saadaan välitettyä tietoa ja lisättyä hoitajien osaamista vuodeosastoilla. Lisäksi osastoille päätettiin lisätä Medanets®-laitteita. Ajatuksena on, että koulutuksen ja laitteiden saatavuuden lisäämisellä voidaan tehostaa Braden-mittarin käyttöä painevaurioiden ennaltaehkäisyssä vuodeosastoilla.
Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin riskiarvion toimintamalli-juliste EHKÄISE PAINEVAURIO!, jonka tarkoituksena on helpottaa riskinarvioinnin toteuttamista vuodeosastotyössä, lisätä Braden-mittarin käyttöä ja ohjata ammattilaisia oikeanlaisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin Braden-mittarin riskipisteytyksen mukaisesti.
Toimintamalli-julisteen laatimisessa lähteinä käytettiin opinnäytetyön raporttia sekä Hotus Hoitotyön tutkimussäätiön Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuisella -hoitosuositusta. Toimintamalli-julistetta on tarkoituksena jakaa kaikille Kanta-Hämeen keskussairaalan aikuisia hoitaville vuodeosastoille. Toimintamallin avulla saadaan madallettua Braden-mittarin käytön kynnystä hoitotyössä, sillä malli antaa selkeät toimintaohjeet mittarista saadun pisteytyksen mukaisesti.
Lähteet:
HUS. 2023. HUSin alueella yli puoli miljoonaa haavahoitokertaa vuodessa. Viitattu: 5.3.2024. HUSin alueella yli puoli miljoonaa haavanhoitokertaa vuodessa | HUS.
Junttila, K & Tervo-Heikkinen, T. 2022. Tutkittua tietoa painehaavoista suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Pinsetti lehti 2022 vol. 34 no. 4 s. 8–11.
Koivunen, M., Luotola, E., Hautaoja, P., Laine, K-M. & Asikainen, P. 2014. Painehaavojen ehkäisy, osaaminen ja koulutustarpeet erikoissairaanhoidossa: pilottitutkimus hoitohenkilökunnalle. Tutkiva hoitotyö. 2014. vol 12. no 3 s.14–22.