Uusi verkko-oppimateriaali tarjoaa syventävää tietoa dialyysipotilaan hoidosta
Dialyysipotilaan hoitotyössä oleellista on potilaan hyvinvoinnin tukeminen ja hoidon ohjaus. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä luotiin verkkokoulutus dialyysipotilaan hoitotyöhön Skhole Oy:lle. Verkko-oppimateriaalin avulla hoitotyön ammattilaiset oppivat dialyysipotilaan hoitoa ja dialyysipotilas saa ajantasaista ohjausta sairautensa hoitoon ja omahoitoon.
Munuaiselimet kuuluvat virtsanerityselimistöön. Munuaisten tärkein tehtävä on poistaa ylimääräinen neste, suola ja kuona-aineita kehosta. Munuaiset myös toimivat suodattimena poistaessaan tarpeettomia aineita, kuten lääkkeiden aineenvaihduntatuotteita. (Martola & Wuorela 2015.)
Milloin puhutaan munuaisten vajaatoiminnasta?
Kun munuaisiin on kohdistunut äkillinen vaurio tai pitkäaikainen häiriö eikä munuaiset pysty hoitamaan tehtävänsä hyvin ja puhdistamaan kehoa kuona-aineista, puhutaan munuaisten vajaatoiminnasta. Akuutissa munuaisten vajaatoiminnassa munuaisten toiminta on heikentynyt. Suurin osa munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat ovat diabeetikoita. (Vakkuri & Karlsson 2016, 204; Pasternack & Saha 2012, 163; Kylmäaho & Mukka 2008.)
Yleisimpiä oireita tilanteen tunnistamiseen ovat kuume, hengitysoireet, päänsärky, nivelvaivat, matala verenpaine, kuivuminen. Munuaissairauden voi myös diagnosoida sattumalta, esimerkiksi virtsanäytteestä, jos virtsasta löytyy valkuaista tai punasoluja. Virtsanäytteessä myös kohonnut kreatiiniarvo kertoo munuaissairaudesta. (Munuaisvaurio, Käypähoito-suositus 2022; Ahonen ym. 2020; Martola & Wuorela 2015.)
Munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan tavallisesti hemodialyysilla tai ultrafiltraatiolla. Hoidolla pyritään vähentämään nestelastia kehossa, ilman puhdistusta. Dialyysihoito aloitetaan potilaille, kun munuaisten toiminta on heikentynyt selkeästi. Hoidoilla ylläpidetään kehon nestetasapainoa, jolloin elektrolyyttitasapaino säilyy oikeana ja elimistö puhdistuu myrkyllisistä aineista. (Munuaisvaurio, Käypähoito-suositus 2022; Ahonen ym. 2020; Martola & Wuorela 2015.)
Sairaanhoitajalla tulee olla erityisosaamista dialyysihoitotyöstä
Dialyysipotilaiden hoito vaatii sairaanhoitajalta erityistä tarkkuutta mm. potilaan verenpaineen seurannassa, lääkehoidossa, diureesin seurannassa, infektion ehkäisyssä sekä potilaan ja hänen omaisensa psyykkisen ja fyysisen voinnin seurannassa (Lipponen 2014).
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä luotiin verkko-oppimateriaali ammattilaisille Dialyysipotilaan hoitotyöstä Skhole Oy:lle. Opinnäytetyön tuotos kehitettiin toimintatutkimuksen perusmallin mukaisesti, jossa kehittäminen tapahtuu spiraalimaisena prosessina: suunnittelu, toteutus, reflektointi, arviointi sekä uuden toiminnan suunnittelu- ja kehitys.
Verkkokoulutuksen tavoitteena on kehittää sairaanhoitajien käytännön potilasohjausosaamista dialyysipotilaan hoidossa verkko-oppimisympäristössä. Tuotoksen avulla pystytään tukemaan ammattilaisen osaamista ja sitä kautta tukemaan ja ohjaamaan dialyysihoidossa käyvää potilasta ja hänen omaisiaan.
Ammattilaiset ajattelevat verkkokurssin olevan hyödyllinen täydennyskoulutusmuoto
Verkko-oppimateriaali on helppolukuinen, ja sisältöä on pilkottu pieniin osiin verkko-oppimisympäristön käyttäjän itseopiskelua varten. Kurssi sisältää tietoa munuaisten toiminnasta, munuaisten vajaatoiminnasta, dialyysi- eli keinomunaishoidosta, johon kuuluvat dialyysihoito ja sen eri muodot, dialyysipotilaan ruokavaliosta, vatsakalvodialyysista eli peritoneaalidialyysista, hemodialyysihoidosta, dialyysipotilaan omahoitoon vaikuttavista tekijöistä sekä dialyysipotilaan omahoidon ohjauksesta.
Verkkokurssi pilotoitiin sen valmistuttua. Hoitotyön ammattilaiset perehtyivät verkkokurssin sisältöön ja materiaaliin. Kurssin lopussa he vastasivat kyselyyn kurssin sisällöstä – kuinka hyvin he voivat hyödyntää verkkokurssilla opittua tietoa omassa työssään?
Monen vastaajan mielestä verkkokurssin sisältö soveltuu täydennyskoulutukseksi sairaanhoitajille. Lisäksi se vahvistaa opiskelijan osaamistaan ja tietämystä dialyysihoidosta. Opiskelijoiden mukaan verkkokurssin sisältö oli helposti ymmärrettävää.
Lähteet:
Ahonen, O., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S., & Sulosaari, V. 2020. Kliininen hoitotyö. Sanoma Pro Oy
Kylmäaho, R., Mukka, H. 2008. Hemodialyysi. Teoksessa Alahuhta, M., Hyväri, T., Linnanvuo, M., Kylmäho, R., Mukka, H. (toim.) Munuaissairaan hoito. Helsinki: Edita Prima Oy.
Lipponen, K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Oulun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1236. PDF-dokumentti. Viitattu 6.7.2023. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526203720.pdf
Martola, L., Wuorela, M. Duodecim aikakauskirja. 2015. Artikkelissa: Milloin ja kenelle aloitan dialyysihoidon? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Viitattu 12.2.2023. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo12474
Munuaisten vajaatoiminta. 2022. Viitattu 23.3.2023. Saatavissa: Munuaisten vajaatoiminta – Munuais- ja maksaliitto (muma.fi)