Vahvuudet näkyväksi – miten rakentaa vaikuttavaa elintapaohjausta hyvinvointialueella?
Laadukkaat ennaltaehkäisevät palvelut kuuluvat hyvinvointialueiden tavoitteisiin. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palvelustrategian yleisenä periaatteena on vahvistaa ennaltaehkäiseviä toimia väestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi (Varha 2023). Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä nähdään elintapaohjaus- ja liikuntaneuvontapalveluketjun kehittäminen ja yhtenäistäminen.
Ammattilaisen ja asiakkaan onnistuneella vuorovaikutuksella on mahdollisuus vaikuttaa motivaatioon. Myönteinen vuorovaikutus toimii hyvin elämäntapamuutoksissa, sillä sen avulla voidaan työstää ristiriitoja, tukea asiakkaan aktiivista toimijuutta ja aloitteellisuutta sekä herättää halukkuutta muutokseen. (THL 2023.) Yhteys asiakaslähtöisen vahvuuksia korostavan ohjaustyylin ja asiakkaan elintapamuutoksen onnistumisen välillä on entistä tutkitumpi ja tavoiteltava ratkaisu terveyden edistämiseksi.
Asiakkaan voimavarat ohjauksen lähtökohtana
Vahvuuslähtöisellä ohjauksella tarkoitetaan asiakaskeskeistä ohjaustapaa, jossa asiakas on arkensa asiantuntija ja toimija. Asiakas toimii sosiaalisessa kontekstissaan tavoitteidensa sekä mieltymystensä mukaan ja ammattilaisen tehtävä on auttaa havainnoimaan, oivaltamaan ja löytämään ratkaisuja elintapamuutoksen aikana. (Absezt 2019.)
Perustana asiakaskeskeisyydessä on vastuun jakaminen ja yhteistoiminnallisuus. Vahvuuslähtöisessä ohjauksessa ohjaussuhde on tasavertainen ja ohjauksen lähtökohdaksi valitaan asiakkaan vahvuudet. (Absezt 2019.) Vahvuuslähtöinen ohjaus pohjautuu motivoivaan haastatteluun. Eroavaisuus näiden kahden välillä löytyy siitä, että motivoivassa haastattelussa työskennellään muutosvastarinnan kanssa, kun taas vahvuuslähtöisessä ohjauksessa lähdetään etenemään siitä, mitä asiakas jo osaa ja tekee. (Absezt 2019.)
Ohjausosaamisen kehittäminen vaatii toistoa, tukea ja prosessimaista otetta
Ohjaus on oma ammatillinen taito ja siksi onkin tärkeää kehittää ammatillista ohjauskykyä jatkokoulutuksella sekä tukea ammatillista kehittymistä edistämällä vuorovaikutustaitoja. (Dalbom ym. 2023).
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön avulla selvitettiin, onko vahvuuslähtöisen ohjaus -menetelmän etäkoulutus toimiva tapa ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi. Kohderyhmänä toimi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella toimivat elintapaohjausta ja liikuntaneuvontaa antavat ammattilaiset.
Tulosten mukaan etäkoulutuksen jälkeen ammattilaiset kokivat pystyvänsä paremmin tukemaan asiakkaita elämäntapamuutoksissa ja käyttämään myönteistä vuorovaikutusta tehokkaammin asiakastilanteissa. Myös ammattilaisten tietoisuus ja rohkeus käyttää Vahvuuslähtöinen ohjaus -menetelmää asiakastyössä lisääntyi etäkoulutuksen myötä. Koulutuksen vaikutukset ovat kuitenkin riippuvaisia ammattilaisten jatkuvasta tuesta ja koulutuksesta.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikuntaneuvojat ja elintapaohjaajat tarvitsevat muistutusta ja tukea sekä prosessinomaista koulutusta vahvuuslähtöinen ohjaus menetelmän toteutumiseksi asiakastyössä. Kuten aiemmin tehty tutkimuskin osoittaa, yksi koulutuskerta ei riitä muuttamaan ammattilaisten toimintaa (Dalbom ym. 2023).
Vertaisuus vahvistaa osaamista
Liikuntaneuvojien ja elintapaohjaajien olisi tärkeää aika ajoin pysähtyä tarkastelemaan itseään ja toimintaansa. Tähän tulee mahdollistaa työssä aikaa ja ympäristö esimerkiksi vertaisten kanssa. Kehittyäkseen ja kehittääkseen omaa työtään, ohjaajan täytyy tunnistaa omat vahvuudet ja kehittämiskohteet. Näin ohjaaja voi päästä toimimaan itse omien vahvuuksien kautta. (Mehto 2023, 81.)
Itsensä tunteminen on kaiken kehittämisen lähtökohta. On hyvä tietää, millainen on ihmisenä ja viestijänä. (Juholin 2022, 298.) Koko ajan muuttuvassa maailmassa riittää asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Kuitenkin omaan tapaansa toimia ja tarkastella työtä sekä omaan hyvinvointiin pystyy vaikuttamaan. Vuorovaikutuksen ja myönteisen toiminnan perusta on omien vahvuuksien ja kehittymishaasteiden tiedostaminen. (Wenström 2021, 347.)
Opinnäytetyötutkimuksessa havaittiin vertaistuen merkitys vahvuuslähtöisen ohjauksen ja oman ammattilaisuuden vahvistamisessa. Vertaisuus on työelämässä tärkeä voimavara. Niin hyvistä kuin huonoista ajatuksista, kokemuksista ja tunteista puhuminen vertaiselle on helpompaa. Luonteva keskustelupohja ja laajempi näkökenttä mahdollistuu, kun asiaan on yhteinen tarttumapinta. (MUTKA 2025.)
Kiireisen työnluonteen vuoksi omalle reflektoinnille voi olla haastavaa järjestää itse aikaa, ja siksi sen olisi hyvä tapahtua yhteisissä verkostotapaamisissa esimerkiksi kerran tai kahdesti vuodessa. Vuorovaikutus toisen kanssa auttaa oman ajattelun jäsentymistä. Itse ei välttämättä osaa kysyä itseltään kysymyksiä, jotka vertaistapaamisessa herättää yksilön ajattelua ja auttaa tarkastelemaan tilannetta sekä sen eri vaiheita. Reflektioon tarvitaan ajatusten vaihtajaa ja keskustelukumppania, joka toimii peilinä. (MUTKA 2025.)
Vahvuuslähtöisen ohjauksen juurruttaminen vaatii rakenteellisia ratkaisuja
Joissakin organisaatioissa ammattilaiset voivat itse ottaa vastuuta itsensä ja työyhteisönsä kehittämisestä edellä mainituin tavoin. Kuitenkin puhuttaessa esimerkiksi hyvinvointialue tasoisesta organisaatiosta, täytyisi toiminnan olla ylempää johdettua ja koulutussuunnitelmaan sisällytettyä.
Elintapaohjaus ja liikuntaneuvonnan kehittämiseksi kohti vahvuuslähtöistä laadukasta ohjausta voisi jatkossa toimia asiajohdetut vuorovaikutukselliset vertaistapaamiset. Tapaamisilla ammattilaiset voisivat jakaa tosielämän asiakascase -tapauksia ja miettiä, mikä niissä sujui hyvin ja mitä olisi voinut tehdä toisin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan ammattilaiset voisivat yhdessä pohtia avoimia kysymysasetteluja, joilla saadaan asiakas kuvailemaan syvemmin tilannettaan. Harjoitus olisi siten konkreettinen ja käytäntöön vietävä.
Lähteet:
Absetz, P. 2019. Elämäntapaohjauksen toteutustavan vaikutukset ja valintaa selittävät mekanismit; kokeilevaan havainnointiin perustuva, ammattilaiset osallistava tutkimus. Yleislääkäri 1/2019, vsk 34. Viitattu 07.05.2025 Elämäntapaohjauksen toteutustavan vaikutukset.pdf
Dalbom, L., Hiivola, N., Niemelä, S., Köhler, H. & Rautava, P. 2023. Interaction Opportunities in the Health Sector – Developing Professionals’ Counselling Methods. Global Journal of Health Science. Viitattu 07.05.2025 https://ccsenet.org/journal/index.php/gjhs/article/view/0/49620
Käypä hoito a. 2020. Motivoiva haastattelu. Duodecim. Viitattu 11.05.2025 https://www.kaypahoito.fi/nix02109
Käypä hoito b. 2020. Motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa. Duodecim. Viitattu 11.05.2025 https://www.kaypahoito.fi/nix02726
Mehto, T. 2023. Narratiivinen tutkimus vahvuuslähtöisen ammatti-identiteetin kehittämisestä ammattikorkeakouluissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 11.05.2025 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/151617/MehtoTiina.pdf?sequence=5
MUTKA. 2025. Uutta suuntaa muutoskyvykkyyttä vahvistamalla – työkaluja yritysten ja tiimien työhyvinvointiin ja yhteiskehittämiseen. JAMK. Viitattu 07.05.2025 https://www.jamk.fi/fi/projekti/mutka
Varha. 2023. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palvelustrategia. Viitattu 07.05.2025 https://www.varha.fi/sites/default/files/2023-11/Varsinais-Suomen%20hyvinvointialueen%20palvelustrategia.pdf