Vaikuttava kivunhoito edellyttää toimivia hoitopolkuja – moniammatillinen yhteistyö keskiössä

09.06.2026

Hoitopolkujen avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja karsia kustannuksia. Yhdessä potilaan kanssa rakennettu hoitopolku huomioi hänen yksilölliset tarpeensa sekä lisää potilastyytyväisyyttä ja hoitoon sitoutumista. Pitkäaikaisen tuki- ja liikuntaelinsairaan kivunhoito vaatii usein eri ammattiryhmien yhteistyötä. Tämä edellyttää organisaatiorajat ylittävää hoitopolkua, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toteuttavat hoitoa yhdessä potilaan kanssa.

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin integroidun kirjallisuuskatsauksen menetelmin, toteutuuko potilaslähtöinen hoitopolku pitkäaikaista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavilla potilailla.

Pitkäaikaisen kivunhoidon nykykäytännöt Suomessa

Pitkäaikaiseen tuki- ja liikuntaelinkipuun on annettu useita sekä kansallisia että kansainvälisiä hoitosuosituksia. Suosituksissa painotetaan näyttöön perustuvia hoitoja, psyykkisten tekijöiden tunnistamista sekä moniammatillista lähestymistapaa. Pitkäaikaisen tuki- ja liikuntaelinsairaan (TULES) kivunhoitoon on lukuisia eri vaihtoehtoja ilman tieteellistä todistetta parhaasta vaihtoehdosta. Tämän vuoksi on tärkeää hoidon suunnittelussa huomioida potilaan yksilölliset tarpeet ja toiveet. (Zhu ym., 2022.)

Suomessa pitkäaikaisen tuki- ja liikuntaelinsairaan potilaan kivunhoidon vastuu on perusterveydenhuollossa. Kuten monessa muussakin Euroopan maassa, tulee perusterveydenhuollon käytössä olevat hoitovaihtoehdot ja -tutkimukset olla käytynä läpi ennen lähetteen tekemistä erikoissairaanhoitoon. Näitä ovat mm. lääkekokeilut, kuvantamiset ja fysio- ja toimintaterapiat sekä psykologiset palvelut. Kivun hoidon tulee myös perustua biospykososiaaliseen lähestymistapaan, jossa huomioidaan kivun biologinen, psykologinen ja sosiaalinen vaikutus. (Kipu: Käypä Hoito -suositus, 2017)

Potilaslähtöisessä hoidossa potilas nähdään yksilönä ja aktiivisena toimijana oman hoitonsa suunnittelussa (THL, 2019). Tästä huolimatta useimmat hoidon tarpeen arviot perustuvat ammattilaisen tekemiin havaintoihin, koska useimmat tutkimukset keskittyvät niihin. Tämä lähestymistapa vahvistaa holhoavaa hoitosuhdetta, jolla on negatiivinen vaikutus potilaan omahoitoon ja tällöin myös potilaan yksilölliset tarpeet jäävät usein huomioimatta. (Filleul ym., 2023)                                                     

Mitä pitkäaikaista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavat odottavat ammattilaisilta?

Pitkäaikaisen tuki- ja liikuntaelinsairaan kivun hoito on haasteellista. Syitä tähän ovat mm. kivun moniulotteisuus ja sen vaikutus potilaan kaikkiin elämän osa-alueisiin. Potilaat toivovat erityisesti aikaa ja kuuntelevaa työotetta sekä heidän toiveidensa ja tarpeidensa huomioon ottamista hoitosuunnitelmia tehtäessä. (Boyle ym., 2022)

He toivovat myös selitystä kivulleen sekä apua sen hoitoon ja hallintaan (Bruce ym., 2023). Tärkeää on kohdata tuttu ammattilainen, joille heidän ei tarvitse kertoa koko elämän tarinaa uudelleen joka käynnin yhteydessä, eikä todistaa usein näkymättömän kivun olemassaoloa (Ranelli ym., 2025).

Kokonaisvaltainen kivunhoito rakentuu yhteisestä hoitosuunnitelmasta

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä havaittiin tutkimusnäytön perusteella, että pitkäaikaista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavien potilaiden moniammatillinen ja kokonaisvaltainen kivunhoito ei toteudu vielä toivotulla tavalla.

Potilaat ovat kuvanneet kokemuksiaan terveydenhuollon kohtaamisista usein odotuksiaan heikommiksi. Kokemuksiin ovat vaikuttaneet erityisesti ammattilaisten asenteet sekä riittämätön erityisosaaminen kivun hoidossa. Nämä tekijät voivat heikentää potilaan luottamusta hoitoon ja vaikeuttaa toimivan hoitosuhteen rakentumista.

Tutkimuksissa korostuu yksilöllisten hoitosuunnitelmien merkitys pitkäaikaisen kivun hoidossa. Hoidon tulisi huomioida fyysisten oireiden lisäksi kivun psykologiset ja sosiaaliset vaikutukset sekä potilaan omat tavoitteet ja odotukset. Potilaan ennakko-odotuksilla on todettu olevan yhteys yhteisen hoitosuunnitelman laatimiseen, hoitoon sitoutumiseen ja potilastyytyväisyyteen. Siksi vaikuttava kivunhoito edellyttää potilaan aktiivista osallistumista sekä aidosti yhteistyöhön perustuvaa hoitosuhdetta, jossa potilaan kokemukset ja tarpeet otetaan huomioon hoidon kaikissa vaiheissa.

Kokonaisvaltaisen kivunhoidon toteutuksen haasteet

Terveydenhuoltoa uudistetaan jatkuvasti tavoitteena palvelujen saatavuuden parantaminen ja kustannusten hillitseminen. Keskustelussa korostuu usein tehokkuus, mutta samalla on aiheellista pohtia, kuka lopulta määrittelee, mitä hyvä ja vaikuttava palvelu tarkoittaa pitkäaikaista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavan potilaan näkökulmasta.

Olisi tärkeää määritellä nykyistä tarkemmin, mitä esimerkiksi potilastyytyväisyyden lisäämisellä tarkoitetaan pitkäaikaisen kivun hoidossa. Mikäli tavoitteena on toteuttaa Käypä hoito -suosituksen mukaista biopsykososiaalista hoitomallia, edellyttää se riittäviä resursseja, moniammatillista osaamista ja aikaa potilaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen.

Vaikka kivun varhaisella tunnistamisella ja oikea-aikaisella hoidolla voidaan parantaa potilaskokemusta ja vähentää myöhempiä kustannuksia, taloudelliset paineet voivat samalla vaikeuttaa juuri niiden palveluiden tarjoamista, joilla pitkäaikaisen kivun kehittymistä ja pitkittymistä voitaisiin ehkäistä jo perusterveydenhuollossa.

Lähteet:

Boyle E.; Fary R.; Lee S.; Mikhailov A.; Evans K.; Rebbeck T. & Beales D. 2022. Patient perspectives of care pathways for people with low back pain: A qualitative study. Musculoskeletal Science and Practice 62 (2022) 102657. https://doi.org/10.1016/j.msksp.2022.102657

Bruce, M.; Lopatina, E.; Hodge, J.; Moffat, K.; Khan, S.; Pyle, P.; Kashuba, S.; Wasylak, T. & Santana, M-J. 2023. Understanding the chronic pain journey and coping strategies that patients use to manage their chronic pain: a qualitative, patient-led, Canadian study. BMJ Open 2023;13:e072048. doi: 10.1136/bmjopen-2023-072048

Filleul, A.; Drolet, MJ. & Hudon, A. 2023. Demasquer le paternalisme latent en sante: apports du philosophe ruwen ogien. Canadian Journal of Bioethics Revue Canadienne de Bioethique, 6(2), 107-119.

Ranelli, S.; Jordan, J.; Ackerman, I.; Thorpe, A.; Persaud, J.; Woodhouse, L.; Chua, J.; Horgan, B.  & Briggs, A. 2025. Lived and Care Experiences of Chronic Musculoskeletal Shoulder Pain in Australian Adults: A Qualitative Study. Arthritis Care Res (Hoboken). 2025 Nov 11;78(2):282–295. doi: 10.1002/acr.25614

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Anestesiologiyhdistys ry & Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry. (2017). Kipu: Käypä hoito -suositus. Käypä hoito.

THL. 2019. Yleistietoa kansantaudeista. Viitattu 6.6.2026. Yleistietoa kansantaudeista – THL

Zhu, M.; Dong, D.; Lo, H.; Wong, S.; Mo, P. & Sit, R. 2022. Patient preferences in the treatment of chronic musculoskeletal pain: a systematic review of discrete choice experiments. Pain. 2022 Sep 23. doi: 10.1097/j.pain.0000000000002775. Epub ahead of print. PMID: 36149784.

Kuva: Pexels