Vaikuttavampaa lyhytkestoista tukea lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneille: palvelumalli asiakastyöhön
Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivallan yleisyys on merkittävä ongelma, sillä esimerkiksi Euroopassa noin 20 % alaikäisistä lapsista joutuu seksuaaliväkivallan kohteeksi jossain vaiheessa kasvuaan ja kehitystään (Euroopan komissio 2020, 1). Tässä artikkelissa esitellään Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitettyä palvelumallia, jonka tarkoituksena on tarjota lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneille aikuisille mahdollisimman vaikuttavaa tukea sosiaali- ja terveysalalla toimivan järjestön lyhytkestoisissa tukipalveluissa.
Useat tutkimukset kertovat karua kieltä siitä, miten laajat ja pitkäkestoiset vaikutukset lapsena koetulla seksuaaliväkivallalla voi olla yksilötasolla, mikäli seksuaaliväkivaltaa kokenut ei saa kokemustensa käsittelyyn mahdollisimman varhaista ja riittävää apua. (Joki-Erkkilä 2019, 275; Sigurdardottir ym. 2016, 175–176.)
Seksuaaliväkivallan traumaattiset seuraukset
Lapsena koettu seksuaaliväkivalta voi vaikuttaa vielä aikuisuudessa niin psyykkisinä kuin fyysisinä oireina tai sairauksina, joista varsin yleisiä ovat posttraumaattinen stressihäiriö, erilaiset riippuvuudet, syömishäiriöt sekä itsetuhoisuus. Sen lisäksi lapsena koetun seksuaaliväkivallan jäljet voivat näkyä erityisen selvästi sitä kokeneen tunneelämässä, käyttäytymisessä ja ajattelussa – häpeän, syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet voivat leimata ihmisen kaikkea olemista ja tekemistä. (Joki-Erkkilä 2019, 275; Sigurdardottir ym. 2016, 175–176.)
Yksilön inhimillisen kärsimyksen lisäksi lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta vaikuttaa myös hänen läheisiinsä, ja vaikutukset näkyvät jopa yhteiskunnallisella tasolla muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä
aiheutuvien kustannusten muodossa (Jeong & Cha 2019, 384).
Seksuaaliväkivaltatyön nykytila ja lähestymistavat
Suomessa seksuaaliväkivaltatyötä tekevillä toimijoilla ei toistaiseksi ole standardoitua, yhtenäistä toimintatapaa asiakastyössä, vaikkakin toimintatavoissa lienee samankaltaisuutta eri toimijoiden välillä. Tutkimusten mukaan seksuaaliväkivaltaa kokeneen toipumista voi edistää vakauttava lähestymistapa, jossa asiakkaan traumaoireita normalisoidaan eli lisätään asiakkaan ymmärrystä siitä, että hänen reaktionsa ja tunteensa ovat normaaleja ja ymmärrettäviä hänen koettuaan lapsena seksuaaliväkivaltaa. Lisäksi asiakkaalle annetaan tietoa traumatisoitumisesta ja traumaoireista sekä opetellaan selviytymiskeinoja ja pyritään niiden avulla voinnin vakautumiseen. (Juusola 2023, 267.)
Traumatietoinen eli traumainformoitu lähestymistapa on niin ikään seksuaaliväkivaltatyössä yleisesti toteutettu työote. Traumainformoitu työote sisältää ymmärryksen traumoista ja traumatisoitumisesta sekä huomioi asiakkaan mielen hyvinvoinnin, elämänhistorian ja traumakokemukset kokonaisvaltaisesti, pyrkien vahvistamaan asiakkaan toimijuutta,
voimaantumista ja osallisuutta (Bildjuschkin 2023, 264–265; Maanmieli & Sarvela 2022, 28.)
Voimavara- ja ratkaisukeskeinen työote on myös yksi seksuaaliväkivaltatyön lähestymistapa. Tässä lähestymistavassa keskiössä ovat asiakkaan toimijuuden vahvistaminen ja tavoitteellinen tulevaisuuteen suuntautuminen, asiakkaan
oman elämänsä asiantuntijuus sekä näkökulmien vaihtaminen ja laajentaminen. Toiveikkuuden ja motivaation lisääminen sekä olemassa olevien voimavarojen löytäminen ovat myös olennainen osa voimavara- ja ratkaisukeskeistä työskentelyä. (Laurila ym. 2023, 288–289; Vänskä ym. 2014.)
Vaikuttavampaa tukea asiakasymmärrystä lisäämällä?
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin, millainen apu on vaikuttavaa lapsena
seksuaaliväkivaltaa kokeneelle aikuiselle. Tavoitteena oli kehittää palvelumalli asiakastyöhön, joka on luonteeltaan lyhytkestoista tukea.
Kehittämistyön toimeksiantajan asiakasryhmä on haavoittuvassa asemassa kokemiensa traumojen vuoksi, joten kehittämistyössä oli perusteltua valita kehittämismenetelmät, jotka eivät suoraan osallistaneet asiakkaita, mutta joiden avulla olisi kuitenkin mahdollista saavuttaa syvällisempää ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja peloista palvelun suhteen. Kehittämismenetelminä käytettiin brainwritingia sekä palvelumuotoilun menetelmistä asiakasprofiilien luomista. Asiakasprofiilien syventämiseksi hyödynnettiin lisäksi empatiakarttatyökalua.
Vaikuttava apu on traumatietoista ja asiakkaan vointia vakauttavaa
Kehittämistyön tulokset myötäilevät jo olemassa olevaa tutkimustietoa, jonka mukaan vakauttaminen ja traumainformoitu lähestymistapa ovat vaikuttaviksi todettuja työskentelytapoja lapsena koetun seksuaaliväkivallan käsittelyssä ja
siitä toipumisessa. Kehittämistyön keskeiset tulokset osoittavat, että vaikuttava apu lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneelle sisältää vakauttavaa ja traumainformoitua lähestymistapaa.
Vakauttavassa työotteessa:
- asiakkaan kokemuksia validoidaan eli vahvistetaan ja
todennetaan, - asiakkaan traumaan liittyviä reaktioita ja tunteita normalisoidaan
eli lisätään asiakkaan tietoisuutta siitä, että hänen reaktionsa ja
tunteensa ovat normaaleita ja ymmärrettäviä hänen koettuaan
lapsena seksuaaliväkivaltaa, - psykoedukaation avulla asiakasta autetaan tulemaan tietoiseksi
traumatisoitumisesta ja trauman vaikutuksista, - asiakkaan toimijuutta vahvistetaan,
- asiakkaan tilanne kartoitetaan ja ymmärretään kokonaisvaltaisesti.
Traumainformoidussa työotteessa:
- ymmärretään trauman yksilölliset vaikutukset asiakkaaseen,
- työntekijä on tietoinen asiakkaan elämänhistoriasta,
- työntekijä tuntee palvelujärjestelmän ja osaa ohjata asiakkaan
eteenpäin asiakkaalle soveltuvan palvelun piiriin, - ymmärretään toivon luomisen ja ylläpitämisen tärkeys,
- asiakkaalle muodostuu ajan myötä ymmärrys, että hänellä on
mahdollisuus ja vastuu olla oman elämänsä toimija.
Asiakasprofiilit asiakastyön tukena
Opinnäytetyössä muotoiltiin kaksi asiakasprofiilia, jotka edustavat toimeksiantajan organisaation asiakastyössä yleisimmin vastaan tulevia asiakastyyppejä. Asiakasprofiilit toivat näkyväksi valtavan määrän organisaation työntekijöiden
tietotaitoa ja työn kautta saavutettua hiljaista tietoa asiakkaiden yleisistä tarpeista, odotuksista, peloista ja haasteista suhteessa palveluun. Tämä tieto on arvokasta palveluiden asiakaslähtöisemmäksi kehittämisen kannalta, mutta
myös käytännön asiakastyötä ohjaavana työkaluna.
Asiakasprofiilien sisältämä tieto voi lisäksi hyödyttää muitakin ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneita aikuisia sekä henkilöitä, jotka haluavat saada lisää ymmärrystä lapsena koetun
seksuaaliväkivallan vaikutuksista yksilöön. Asiakasprofiilit tuovat näkyväksi hiljaista tietoa lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneiden palveluun liittyvistä tarpeista ja peloista.
Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan nykyistä enemmän osaamista kohdata lapsena seksuaaliväkivaltaa kokenut aikuinen
Lapsena koettu seksuaaliväkivalta on traumatisoiva kokemus, jonka työstäminen tulee usein ajankohtaiseksi vasta aikuisuudessa. Traumaattisen kokemuksen käsittely on usein aikaa vievää, ja siihen saattaa tarvita ammattilaisen apua (Hipp 2023).
Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan yleisyys huomioiden on todennäköistä, että missä tahansa sosiaali- ja terveyspalveluissa aikuisella asiakkaalla voi olla taustallaan kokemus lapsena koetusta seksuaaliväkivallasta. Lapsena
seksuaaliväkivaltaa kokeneita aikuisia kohtaavien ammattilaisten osaamista ja ymmärrystä lapsena koetun seksuaaliväkivallan ilmiöstä ja vaikutuksista on lisättävä, jotta tämän asiakasryhmän olisi mahdollista saada mahdollisimman vaikuttavaa apua jo peruspalveluissa.
Kehittämistyössä kehitetty palvelumalli, erityisesti siihen laadittu asiakasprofiili, voi toimia pohjana tämän asiakasryhmän kanssa työskentelylle kehittämistyön toimeksiantajan organisaatiossa, mutta myös laajemmin missä tahansa sosiaali- ja terveysalan palvelussa, jossa kohdataan lapsena seksuaaliväkivaltaa kokeneita aikuisia.
Lähteet:
Bildjuschkin, K. 2023. Johdanto: Traumainformoitu työote. Teoksessa Bildjuschkin, K. (toim.) 2023. Seksuaaliväkivaltatyön perusteet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Euroopan komissio 2020. EU strategy for a more effective fight against child sexual abuse 2020. Viitattu 14.11.2024. https://home-affairs.ec.europa.eu/system/files/2020-07/20200724_com-2020-607-commission-communication_en.pdf
Hipp, T. 2023. Trauma ja traumatisoituminen. Teoksessa Linner-Matikka, J., Hipp, T. & Barkman, J. 203. Traumainformoitu työote. 2. päivitetty painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Jeong, S. & Cha, C. 2019. Healing from Childhood Sexual Abuse: A MetaSynthesis of Qualitative Studies. Journal of child sexual abuse, 28(4), pp. 383–doi:10.1080/10538712.2019.1574945.
Joki-Erkkilä, M. 2019. Lasten ja nuorten seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisy ja haittojen minimointi. Teoksessa Korpilahti, U. 2019. Väkivallaton lapsuus: Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. 2.korjattu painos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Juusola, A. 2023. Vakauttaminen ja rauhoittelu. Teoksessa Bildjuschkin, K. (toim.) 2023. Seksuaaliväkivaltatyön perusteet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Laurila, T., Lehtinen, I., Leponiemi, M., Ollilainen, N. & Karhinen-Soppi, A. 2023. Kohtaaminen puhelintyössä. Teoksessa Bildjuschkin, K. (toim.) 2023. Seksuaaliväkivaltatyön perusteet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Maanmieli, K. & Sarvela, K. 2022. Yhteinen mieli: Traumatietoutta mielenterveystyöhön. Helsinki: Basam Books.