Verenpainetaudin omahoitoa vahvistamassa
Verenpainetauti on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista, ja sen hoito vaatii potilaalta aktiivista omahoitoa. Pelkkä lääkehoito ei yksin riitä – tarvitaan myös elintapamuutoksia ja sitoutumista hoitoon. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten verenpainetautia sairastavan omahoitoa voidaan tukea potilasohjauksen, terveellisten elintapojen ja digitaalisten menetelmien avulla.
Verenpainepotilaat ovat suuri perusterveydenhuollon vastaanotoilla käyvä potilasjoukko. Kohonnut verenpaine on globaalisti vuosittain syynä yli 10 miljoonaan ennenaikaiseen kuolemaan. Pitkään jatkunut korkea verenpaine on rasitus sydämelle ja verisuonille. Se voi vahingoittaa valtimoita ja aiheuttaa aivohalvauksia ja sydäninfarkteja. Verenpainetaudin omahoidon keskiössä ovat verenpaineen alentamiseen vaikuttavien elintapojen omaksuminen. (Kohonnut verenpaine: Käypähoito-suositus, 2020)
Potilasohjauksella varmistetaan, että potilaalla on oikeaa tietoa sairaudestaan ja sen hoitokeinoista. Niiden pohjalta potilaalla on aito mahdollisuus tehdä verenpainetautinsa kannalta oikeat valinnat, sitoutua hoitoonsa ja edistää itse terveyttään omahoidon keinoin. (Pelander ym. 2016, 25-34) Usein sairauden hoitoon liittyvät asiat kuten lääkehoidon toteuttaminen ja verenpaineen mittaaminen koetaan omahoidon keskeisimpinä tekoina. Omahoitoa ovat myös aivan arkiset teot ja valinnat kuten lepo, terveellisen ruokavalion noudattaminen, ihmissuhteiden ylläpitäminen sekä aktiivinen arki.
Pelkkä lääkityksen aloittaminen ilman elintapamuutoksia ei yleensä riitä saavuttamaan hyvää hoitotulosta. Yhdistämällä lääkehoito ja elintapojen muutos, kuten suolan ja alkoholinkäytön vähentäminen, saavutetaan tehokkaita tuloksia. (Schrader ym. 2021, 307-310)
Johtopäätökset
Verenpainetaudin omahoito on monivaiheinen prosessi, joka vaatii potilaalta tietoa, motivaatiota ja konkreettisia tekoja. Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli potilaan ohjaamisessa ja tukemisessa kohti parempia elintapoja ja hoitoon sitoutumista. Tulevaisuudessa tehokkain omahoito syntynee perinteisten ja digitaalisten menetelmien yhdistelmästä, jossa potilas on aktiivinen toimija omassa hoidossaan.
Pääkuva: Pixabay 2025. Verenpaine.
Lähteet:
Pelander, T.; Kummel, M. & Hedman, A. 2016. Potilasohjaus. Teoksessa Kummel, M. & Lundgren-Laine, H.(toim.) Potilaan polku tulevaisuuden sairaalassa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 223, 25-34. Viitattu 21.10.2025.https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/817858/isbn9789522165992.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Schrader, B.; Schrader, J.; Koziolek, M.; Elsässer, A.; Bünker, A-M.; Hillmann, B.; Vaske, B.; Haller, H. & Lüders, S. 2021. Influence of individualized prevantion recommendations after one year on the control of hypertension in 3,868 follow-up participants of the elite study. Viitattu 21.10.2025. https://research-ebsco-com.ezproxy.turkuamk.fi/c/5komzs/viewer/pdf/47g5dhr5or
Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. Viitattu 21.10.2025. https://www.kaypahoito.fi/hoi04010