Voiko harrastus muuttaa nuoren elämän?
Vapaa-aika ja harrastaminen ovat keskeisiä lasten ja nuorten elämänalueita. Harrastamisen ja mielekkään vapaa-ajan nähdään vähentävän syrjäytymistä ja eriarvoistumista sekä harrastamisessa tapahtuvan osallisuuden olevan vahvasti yhteydessä ihmisen hyvinvointiin.
Aktiivinen yhteistyö eri tahojen välillä edistää harrastamisen aloittamista ja harrastuksessa pysymistä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021, 37). Vuonna 2021 otettiin Suomessa käyttöön suomalainen toteutus Islannin mallista, Harrastamisen Suomen malli (HSM), jonka tarkoituksena oli mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä (Opetus- ja kulttuuriministeriö n.d.).
Harrastamisen Suomen malli tarjoaa harrastamista koulupäivän yhteydessä ja luo näin ollen edellytyksiä perheen yhteisen vapaa-ajan lisääntymiselle ja harrastuskustannusten alenemiselle (Salasuo 2021, 5). Mallin on tavoitteena juurtua pysyväksi toimintatavaksi eri kuntiin (Opetus- ja kulttuuriministeriö n.d.).
Lisääntynyt harrastamisen polarisaatio
Suomessa on tapahtunut harrastamisen polarisaatiota, missä osa lapsista liikkuu liikaa ja liian yksipuolisesti, kun taas osa liikkuu liian vähän (Lehmuskoski 2019, 8; Vasankari 2020, Kokko ym. 2020, 20). Vanhempien heikon sosioekonomisen tilanteen katsotaan selittävän lasten liikuntaharrastusten polarisoitumista. Lasten ja nuorten kilpaurheilu sekä harrasteliikunta ovat kallistuneet merkittävästi 2000-luvulla. (Itkonen 2021, 91.)
Koronakevään aikana nuorten askelten määrä laski sekä Suomessa että useissa länsimaissa (Tison ym. 2020, 1; Vasankari ym. 2020, 15). Lapset ja nuoret viettävät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen (Husu ym. 2023, 44). Vuosikymmenestä toiseen ruutuaika on kasvanut huomattavasti, erityisesti 15-vuotiailla (Kokko ym. 2019, 22; Tilastokeskus 2023).
Vuonna 2024 yhteensä 38 prosentilla 5.- ja 8.-luokkalaisilla fyysinen toimintakyky oli mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, mikä voi oleellisesti vaikeuttaa arjessa jaksamista sekä vaikuttaa tulevaisuudessa koko väestön sairastavuuteen, työkykyyn, eläköitymiseen ja kuolleisuuteen (Opetushallitus 2024b; Opetushallitus 2021).
Harrastamisen, osallisuuden ja kavereiden merkityksellisyys
Lasten ja nuorten vapaa-ajalla sosiaalisilla suhteilla ja sosiaalisella vuorovaikutuksella (Valtioneuvosto 2020, 73) sekä kavereilla ja harrastuksilla on merkitystä nuorten elämässä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019a, 11; Anttila 2024, 231). Osallisuuden kokemus saavutetaan aitojen kohtaamisten avulla (Peltola & Moisio 2017, 21).
Harrastukset tarjoavat nuorelle merkityksellisen yhteisön, johon kiinnittyä sekä kanavan sosiaaliselle vuorovaikutukselle, yhdessä kokemiselle ja tekemiselle. Ne mahdollistavat erilaisten sosiaalisten suhteiden luomista, mielekästä tekemistä ja ryhmään kuulumista. (Majala & Hjulberg 2021; Varanka ym. 2022, 55.)
Harrastuksessa opitaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja kantamaan vastuuta, ja harrastuksesta saadaan uusia kavereita (Vaara 2022, 16–17). Harrastaminen lisää ja edistää lasten ja nuorten osallisuutta, vertaissuhteita, terveyttä, hyvinvointia, onnistumisen elämyksiä, uusia taitoja sekä yhteiskunnallista osallisuutta (Tarvainen ym. 2023, 85).
Nuorten ääni kuuluviin: Harrastamisen Suomen mallia kehitettiin palvelumuotoilun keinoin
Toiminnassa ihminen voi usein tuntea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023c, 17). Kaikilla nuorilla ei välttämättä ole arjessa mielekästä tekemistä, josta he voisivat saada onnistumisen elämyksiä tai jaettuja yhteisöllisiä kokemuksia (Haanpää 2019, 58).
Harrastamisen Suomen malli tarjoaa lapsille ja nuorille maksutonta toimintaa koulupäivän yhteydessä, mutta nuorten osallistuminen tähän on vähäistä. Uudenlaisia ja parempia palveluja pystytään luomaan vain, jos ymmärretään palvelun käyttäjien ajatuksia, kokemuksia ja toimintaa (Kalliomeri ym. 2020, 5).
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä jalkauduttiin nuorten ympäristöön kuulemaan heidän ajatuksiaan harrastamisesta. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä palvelumuotoilun menetelmin. Lisäksi opinnäytetyössä tehtiin monialaista yhteistyötä ja saatiin selville yläasteikäisten harrastamiseen liittyviä tekijöitä, joiden perusteella jatkokehitettiin mallin toimintaa.
Miten edistää nuorten osallistumista harrastustoimintaan?
Kun jalkauduttiin nuorten ympäristöön, selvisi, että harrastamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ruutuaika, liikkumisen ja harrastusten määrä, ajankohta ja tunnettavuus sekä harrastusvaihtoehtojen ja -sisällön merkitys. Opinnäytetyön tulosten mukaan harrastamisen Suomen mallin vaatimus harrastusten toteutumisesta koulupäivän yhteydessä on ristiriidassa nuorten omiin toiveisiin toteutusajankohdasta – suurin osa nuorista haluaisi harrastaa iltaisin.
Nuorten mielestä tärkeintä harrastamisessa ovat erityisesti ilo ja hauskuus, turvallinen ilmapiiri, ystävät, oman fyysisen kunnon kehittäminen, helppous, kiinnostavat aiheet sekä uudet kaverit. Nuorten vastauksista korostuivat ilmapiirin ja ohjaajan merkitys, harrastamistapahtuminen lisääminen, ”höntsäilyn” lisääminen, mainostamisen laajentaminen ja monipuolistaminen. Nuorten mielestä Paimion harrastamisen mallin tunnettavuus ja houkuttelevuus ovat heikkoja. Nuoret toivoivat, että erilaisia tapahtumia järjestettäisiin heidän kouluympäristössään.
Opinnäytetyössä järjestetty 8.-luokkalaisten hyvinvointipäivä tarjosikin nuorille jopa kolmanneksi eniten tietoa Paimion harrastamisen mallista, ja tapahtuma sujui hyvin. Hyvinvointipäivän toiminnallisuus osallisti nuoria ja madalsi kynnystä yhteiselle keskusteluille ja vuorovaikutukselle. Nuorten mielestä tärkeimpiä asioita, miten heitä saataisiin enemmän osallistumaan harrastustoimintaan ovat muun muassa:
- Hyvät aikataulut lukujärjestykseen nähden
- Enemmän harrastusvaihtoehtoja yläkoululaisille
- Löytää harrastus, jossa saa olla oma itsensä
- Löytää harrastus, jossa on mukava yhteishenki
- Löytää harrastus, jossa on mukavat ohjaajat
- Parempi tiedottaminen ja markkinointi
- Erilaiset tapahtumat yläkouluun
- Harrastukset näkyviin koulun lukujärjestykseen
- Vapaammin tarjontaa, erikoisiakin lajeja sekä hauskaa tekemistä
- Lisää yhteistyötä, harrastamiseen osallistumisen sujuvuutta sekä nuorten kuulemista
Innostava arki liikuttaa nuoria – näin tuemme harrastamisen jatkuvuutta
Liikkumisen lisääminen arkeen vaatii ajattelutavan muutosta sekä oivalluksia niin perheissä kuin eri alojen ammattilaisten keskuudessa (Kokko ym. 2019, 145). Nuorille tulee taata ilon ja innostuksen ilmapiiri sekä tukea harrastukseen kohdistuvaa motivaatiota mahdollisimman pitkään.
Lisäksi tarvitaan aikuisen vahvaa pedagogista osaamista sekä tietoa nuoren kehitykseen, harrastamiseen ja keskeyttämiseen liittyvissä asioissa. Osallistumisen tulee olla nuorille helppoa, mikä vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kesken. (Aira ym. 2013, 5; Kansallinen lapsistrategia 2021, 31–32.)
Jatkossa nuorten harrastamista ja osallistumista on hyvä tarkastella ja kehittää erilaisin menetelmin. Kehittämistyössä korostui hankkeen, koulun, nuorten ja harrastustoimijoiden välisen yhteistyön tarpeellisuus. Jatkossa kehittämistä tulisi suunnata eri tahojen välisen yhteistyön vahvistamiseen. Nuorille suunnattujen innovatiivisten menetelmien hyödyntäminen ja eri toimijoiden jalkautuminen osaksi nuorten arkea ja ympäristöjä nähtiin merkitykselliseksi.
Lähteet:
Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. & Kokko, S. 2013b. Liikunta aktiivisuuden väheneminen murrosiässä. Teoksessa Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3, 11–29. Viitattu 12.2.2025.https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2013/04/Murrosik%C3%A4-raportti.pdf
Anttila, E. 2024. Pedagoginen laatu lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Teoksessa Ruokonen, I., Pekkilä, S. & Maijala, S. Siivet harrastuksille: Ohjaajien kirjoituksia. Helsinki: Taideyliopisto, 231–236.
Haanpää, L. 2019. Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 221. Helsinki: Hansaprint.
Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T. 2023. Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä. Teoksessa Kokko, S. & Martin, L. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1, 31–46. Viitattu 8.2.2024. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf
Itkonen, H. 2021. Liikkumisen sosiologia. Tampere: Vastapaino.
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A., Soini, S., Tulensalo, H. & Savola, I. 2020. Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Helsinki: Suomen Uusiokuori oy.
Kansallinen lapsistrategia 2021. Komiteamietintö Kansallisen lapsistrategian parlamentaarinen komitea. Valtioneuvoston julkaisuja 2021: 8. Viitattu 13.2.2025.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162864/VN_2021_8.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Kokko, S., Martin, L., Villberg, J., Ng, K. & Mehtälä, A. 2019. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Teoksessa Kokko, S. & Martin, L. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 15–25. Viitattu 8.2.2024. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2019/09/VLN_LIITU-raportti_web-final-30.1.2019.pdf
Kokko, S., Rinta-Antila, K., Villberg., Koski, P. & Ng, K. 2020. Suomalaisnuorten liikkuminen koronapandemian aikana keväällä 2020. Teoksessa M. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 17–20. Viitattu 8.3.2025. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2020/10/Koronapandemian-vaikutukset-vaeston-liikuntaan-VLN-julkaisuja-2020-2.pdf
Lehmuskoski, T. 2019. Urheileva lapsi – vastuullinen vanhempi: Sportfulness. Helsinki: Fitra Oy.
Majala, J. & Hjulberg, M. 2021. Harrastusten merkitys nuorten yhteisöllisyydelle. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2022. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2021/02/02/harrastusten-merkitys-nuorten-yhteisollisyydelle/
Opetushallitus 2021. Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla. Viitattu 11.9.2022. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/lasten-ja-nuorten-fyysinen-toimintakyky-huolestuttavalla-tasolla
Opetushallitus 2024b. Move!-fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä –Tulokset syksy 2024, Koko maa. Viitattu 12.12. 2024. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Kokomaa_helalandet_move2024.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. n.d. Harrastamisen Suomen malli. Viitattu 11.12.2022. https://okm.fi/suomen-malli
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019a. Harrastamisen strategia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:7. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö. Viitattu 11.12.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161382/okm_7_2019_Harrastamisen%20strategia.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. Helsinki: Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto. Viitattu 17.4.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Peltola, M. & Moisio, J. 2017. Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä. Katsaus lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevaan tietoon. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura julkaisuja 190. Helsinki: Unigrafia.
Salasuo, M. 2021. Esipuhe. Teoksessa Salasuo, M. (toim.) Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja nro 68. Helsinki: Hansaprint, 5–6.
Tarvainen, K., Manner, J., Myllyniemi, S. & Salasuo, M. 2023. Tilasto-osio. Teoksessa Aapola-Kari, S. (toim.) Vaihteleva vapaa-aika. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:8. 13–121. Viitattu 1.2.2024. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2023/05/FINAL_vapaa-aikatutkimus-2022-web.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023c. Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 10/23. Helsinki. Viitattu 8.12.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146717/URN_ISBN_978-952-408-088-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tilastokeskus 2023. Nuorten ruutuaika jatkuu myöhään yöhön. Viitattu 31.8.2024. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69968278/nuorten-ruutuaika-jatkuu-myohaan-yohon
Tison, G. H., Avram, R., Kuhar, P. & Abreau, S. 2020. Worldwide effect of COVID-19 on physical activity: a descriptive study. Annales of Internal Medicine. Vol. 173. No 9. Viitattu 31.8.2024. https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/M20-2665
Valtioneuvosto 2020. Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa: Lapsistrategian koronatyöryhmän raportti lapsen oikeuksien toteutumisesta. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:21. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 3.2.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162318/VN_2020_21.pdf?sequence=7&isAllowed=y
Vaara, L. 2022. Harrastus- ja järjestötoiminnan merkitys nuorten oppimisessa. Teoksessa Kaunismaa, P. (toim.) Harrastus- ja järjestötoiminnan merkitys nuoren elämässä. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 142. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu, 16–19. Viitattu 8.12.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/790924/harrastus-ja-jarjestotoiminnan-merkitys-nuorten-elamassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Varanka, J., Packalen, P., Voipio-Pulkki, L-M., Määttä, S., Pohjola, P., Salminen, M., Railavo, J., Berghäll, J., Rikama, S., Nedeström & Hiitola, J. 2022. COVID-19-kriisin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa. Keskipitkän aikavälin arvioita. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:14. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 4.2.2025.
Vasankari, T., Jussila, A-M., Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H., Kokko, S. & Sievänen, H. 2020. Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. Teoksessa M. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto, 13–16. Viitattu 4.2.2025. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2020/10/Koronapandemian-vaikutukset-vaeston-liikuntaan-VLN-julkaisuja-2020-2.pdf
Kuva: Word-kuvapankki