Yhteistyön rakentaminen esiopetuksen ja koulukuraattoreiden välille
Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (30.12.2013/1287) uudistuttua ja lain tultua voimaan 1.8.2014 koulukuraattoripalvelut laajenivat koskemaan myös esiopetusta. Esiopetuksen siirryttyä kuraattoripalveluiden piiriin on ollut epäselvää, miten kuraattoripalveluita tulisi hyödyntää esiopetuksessa. Monissa kunnissa kuraattorien määrä suhteessa oppilaiden määrään on ollut melko vähäinen, joten esiopetukseen suunnattua kuraattoritoimintaa ei olla pystytty kehittämään. Pöytyällä tähän tarpeeseen pyrittiin vastaamaan Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehdyssä kehittämisprojektissa.
Kuraattori toimii osana koulun ja oppilaitoksen opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto ja opiskeluhuollon palvelut, joita ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Kuraattorityön tavoitteena on koulunkäynnin ja opiskelun ohjaus ja tuki, joiden avulla edistetään hyvinvointia koulu- ja opiskeluyhteisössä sekä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Lisäksi tuetaan opiskelijoiden psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia sekä oppimista ja hyvinvointia. Kuraattori edistää ja tukee sosiaalityön keinoin opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia. (Gråsten-Salonen & Mehtiö 2017, 363–364.)
Mitä haluttiin kehittää?
Kehittämisprojektin tavoitteena oli kehittää kuraattoripalveluiden toimintamalli Pöytyän kunnan esiopetukseen. Projektin tarkoituksena oli lisätä oppilashuollon ja esiopetuksen henkilökunnan yhteistyötä sekä pohtia yhdessä, minkälaiset koulukuraattorien toimintatavat palvelisivat parhaiten esiopetusyksiköiden henkilökunnan, lasten ja vanhempien tarpeita.
Näihin asioihin pyrittiin saamaan vastauksia yhdessä esiopetuksen ammattilaisten kanssa. Tarkoituksena oli myös selkiyttää koulukuraattorien roolia esiopetuksessa.
Miten kehitettiin?
Koska haluttiin osallistaa esiopetuksen henkilökuntaa mukaan kehittämiseen ja aloittaa yhteistyötä heidän kanssaan, oli selvää, että kehittämistyössä käytettäisiin sellaisia menetelmiä, jotka mahdollistaisivat yhteiset tapaamiset kasvotusten. Tällaisiksi menetelmiksi valittiin kehittämistyöpaja ja ohjattu ryhmäkeskustelu.
Näiden menetelmien avulla päästiin tutustumaan toisiimme ja ideoimaan yhdessä toimivia käytäntöjä. Yhdessä ideoiminen mahdollisti avoimen keskustelun, joka tuotti lisää uusia ideoita. Työpajatyöskentely ja ohjattu ryhmäkeskustelu lisäsivät myös sosiaalista kanssakäymistä osallistujien välillä ja vahvistivat näin sitoutumista yhteiseen kehittämistyöhön.
Mitä saatiin aikaiseksi?
Esiopetuksen käyttöön kehitettiin vuosikello, johon määriteltiin kuukausittain ne toimet, joissa koulukuraattori olisi mukana esiopetuksen tukena. Vuosikelloon tehtiin myös tarkennusosa, jossa avattiin selkeämmin vuosikellossa mainittuja toimintoja.
Toiminnat määriteltiin sen mukaan, millaisia teemoja nousi esiin kehittämistyöpajassa. Pääteemoja olivat konsultointi työntekijöille, tiedon jakaminen perheille, moniammatillinen yhteistyö, ryhmätyöskentely lasten kanssa sekä luottamuksen rakentaminen ja tutuksi tuleminen. Näiden pohjalta suunnitteltiin toiminnat, jotka sijoitettiin vuosikelloon kuukausittain.
Miten tästä eteenpäin?
Kehittämistyön myötä yhteistyö on jo käynnistynyt kuraattorien ja esikoulujen välillä. Jatkossa vuosikelloa päivitetään sovittuina ajankohtina ja yhteistyötä jätketaan sovittujen toimintojen mukaisesti. Tärkeää on kehittää nyt alkanutta yhteistyötä tulevaisuudessa ja tarpeen mukaan kartoittaa perheiltä ja vanhemmilta, miten hyvin kuraattoripalvelut ovat lesiopetuksessa toimineet.
Lähteet:
Gråsten-Salonen, H. & Mehtiö, M. 2017. Koulun sosiaalityö osana opiskeluhuoltoa. Teoksessa Kananoja, A.; Lähteinen, M. & Marjamäki, P. (toim.) Sosiaalityön käsikirja. 4., uudistettu painos. Helsinki: Tietosanoma Oy, 362–376.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287. Annettu Helsingissä 30.12.2013. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287.