Yhtenäisen palvelutarpeen arvioinnin kirjaamispohjan luominen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle
Sote-uudistus on valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on taata yhdenvertaiset palvelut kaikille. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) perustamisen myötä ikääntyneiden palveluiden kotiin annettavan tuen palveluohjaajat muodostivat yhtenäisen yksikön, joka kattaa koko Varsinais-Suomen alueen. Palveluohjaajat keskittyvät pääasiassa ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa, ja asiakas ohjataan tarvittaviin palveluihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)
Palvelutarpeen arvioinnissa on otettu käyttöön RAI HELSA -toimintakykymittaristo, joka takaa palvelutarpeen arviointien sisällön olevan sama kaikille (Raisoft 2024). Mittava osa palveluohjaajan työnkuvasta on kuitenkin asiakaskirjauksen tekeminen palvelutarpeen arvioinnista ja sen jatkotoimista. Kirjauskäytännöissä on ollut aluekohtaisia eroavaisuuksia, joten myös niiden yhdenmukaistaminen oli myös korkean prioriteetin kehityskohde.
Turun ammattikorkeakoulun Master School-opinnäytetyössä kehitettiin yhteinen palvelutarpeen arvioinnin kirjaamispohja ikääntyneiden palveluiden kotiin annettavan tuen käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellisin menetelmin emansipatorisella lähestymistavalla. Lähestymistavassa osallistetaan ryhmä toimijoiksi ja tutkijalla itsellään ei edellytetä neutraalia roolia, vaan tämä voi toimia aktiivisena osana ryhmää (Koski & Kelo 2019).
Työyhteisön osaaminen ja asiantuntijuus kehittämisen perustana
Opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa osallistujilta kerättiin ehdotuksia ohjaamaan kirjaamispohjan kehittämistä. Kaikille yksikön palveluohjaajille annettiin tilaisuus antaa kehitysehdotuksia vapaaehtoisesti ja anonyymisti. Kerätty aineisto teemoiteltiin kehittämistä ohjaaviin kokonaisuuksiin. Kehittämisen pääteema oli kirjaamispohjan selkeys, lisäksi tuloksista kertyi paljon konkreettisia sisällöllisiä kehitysehdotuksia.
Aktiivinen kehittämistyö tapahtui työpajatyöskentelynä. Työpajatyöskentelyyn kerättiin vapaaehtoisia palveluohjaajia eri paikkakunnilta hyvinvointialueen sisältä. Kirjaamispohjan kehittämisen pohjana käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) iäkkäiden palvelutarpeen arvion asiakirjarakennetta (THL 2023). Tuotoksena laadittiin palvelutarpeen arvioinnin kirjaamispohja sekä sen käyttöohjeet.
Kehitetty tuotos pilotointiin käytännön työssä koko työyhteisön toimesta. Pilotoinnin aikana kerättiin projektin toinen aineisto, anonyymi käyttäjäkysely, jossa pyydettiin pisteyttämään 5-asteisella Likert-asteikolla kehitetty tuotos. Samalla pyydettiin antamaan vapaamuotoista palautetta tuotoksesta. Kerätty määrällinen ja laadullinen aineisto täydensivät toisiaan lisäten aineiston triangulaatiota, joka taas lisäsi aineiston luotettavuutta (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).
Ensimmäinen askel kohti yhtenäisiä kirjaamiskäytäntöjä
Kehitetty tuotos pisteytettiin asteikolla 1–5 viidellä eri käytettävyyden osa-alueella. Parhaiten arvoitiin kirjaamispohjan opittavuus, keskiarvo 4,3. Tehokkuuden keskiarvo oli 3,6, käytön muistettavuuden keskiarvo oli 3,5 ja käytön virheettömyyden keskiarvo oli 3,9. Heikoiten pisteytettiin kirjaamispohjan käytön miellyttävyys, keskiarvo 3,4. Kaikkien edellä mainittujen käytettävyyden osa-alueiden keskiarvoksi tuli 3,7.
Vapaamuotoisesta palautteesta oli tulkittavissa myönteinen suhtautuminen kehittämistyöhön. Kehittämisen tarve tunnistettiin työyhteisössä ja kehiteltävä tuotos oli kaivattu työväline: ”Hyvä tästä tulee ja [tämä] on tarpeellinen, koska kirjaamiskäytännöt ovat hyvin erilaisia alueella ja tämä on eriarvoista asiakkaita kohtaan.”
Aineistossa tuotiin esiin joitakin yksittäisiä tuotoksen puutteita. Jatkokehittämisessä huomioitavia ehdotuksia, esimerkiksi pohjan rakenteen preferenssejä, kertyi runsaasti. Esiin tulleet tuotoksen kriittiset puutteet ja toistuvasti esiin tulleet rakennepreferenssit päivitettiin heti kirjaamispohjaan. Päivitetty tuotos käyttöohjeineen jaettiin palveluohjaajille.
Tuotos katsottiin opinnäytetyöprojektin päättyessä jatkokehityskelpoiseksi aihioksi. Alustavat suunnittelemat laadittiin jatkokehittämiselle. Jatkokehityksen tarve oli odotettavissa jo projektin alussa, toimintatutkimukselle ominaista on sen syklinen toistuvuus tarpeiden mukaisesti (Koski & Kelo 2019). Kirjaamispohjaa ei otettu vielä virallisesti yksikönlaajuisesti käyttöön, mutta halutessaan palveluohjaajat saavat sitä jo soveltaa asiakaskirjauksen teossa. Tuotos on ensimmäinen askel kohti yhtenäisiä kirjauskäytäntöjä työntekijämäärältään monilukuisessa ja laajalla alueella operoivassa työyhteisössä.
Lähteet:
Koski, P. & Kelo, M. 2019. Toimintatutkimus menetelmänä. Metropolia. Viitattu 10.6.2024. https://blogit.metropolia.fi/masterminds/2019/09/30/toimintatutkimus-menetelmana/
Raisoft 2024. Palvelutarpeen arviointi – interRAI CS+HELSA. Viitattu 10.6.2024. https://www.raisoft.com/fi/arviointivalineet/valineet/interrai-ca-and-helsa.html
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 10.6.2024. https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L2_3_2_4.html
Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Hyvinvointialueet vastaavat sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä. Viitattu 10.6.2024. https://stm.fi/hyvinvointialueet
Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Sosiaalipalveluiden saatavuus. Viitattu 10.6.2024. https://stm.fi/sosiaalipalvelujen-saatavuus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Asiakirjarakenne iäkkäiden palvelutarpeen arvio. Versio 2023-09.08. Viitattu 10.6.2024. https://sosmeta.thl.fi/document-definitions/54db6289-3c4d-411a-8334-4975f2df7629/definition
Kuva: Unsplash