Yleisötyö kehittämistyössä
Yleisötyön yksi tavoitteista on saavutettavuuden näkökulma, jossa osallistuja saa monenlaisia kokemuksia osallistumalla erilaisiin tapahtumiin. Pystyykö yleisötyö tavoittamaan erityisryhmät ja huomioimaan heidät erilaisissa toimintaympäristöissä?
Tähän aiheeseen perehdyttiin opinnäytetyössä, joka toteutettiin kehittämistyönä Turun filharmoniselle orkesterille (TFO). Työn toimeksiantaja toiveena oli löytää uusia konserttikohteita yleisötyöviikoille sekä parantaa saavutettavuutta erityisesti henkilöille, kenellä voi olla haasteellista päästä konserttitalolle konsertteihin.
Pieni pala taustaa – yleisökasvatuksesta yleisötyöhön
Yleisötyön juuret johtavat Iso-Britanniaan eikä Suomessakaan yleisötyö ole uusinta uutta. Historiaa tarkasteltaessa yleisötyö on ollut sivistyksellistä yleisökasvatusta jo vuosisadan ajan. Yleisötyö terminä on jokseenkin nuori, sillä nimike on juurtunut käytäntöön vasta vuosikymmenen 2005–2015 aikana. (Sorjonen ym. 2015, 11.) Yleisötyö nimikkeenä on vakiintunut käyttöön myös Turun filharmonisella orkesterilla (TFO) jalkautumisen rinnalle. Edelleen jalkautumisen termiä käytetään myös muissa yhteyksissä. Esimerkkinä voidaan mainita jalkautuva nuorisotyö, joka on useamman kunnan käytössä.
Kehittämistyössä etsittiin uusia yleisötyökonserttikohteita Turun filharmoniselle orkesterilla (TFO). Konserttikohteiden kartoittaminen aloitettiin syyskuussa 2024 ja kohteiden valinnat tapahtuivat joulukuuhun 2024 mennessä. Konserttikohteita kartoitettiin kehittämistyön tekijöiden toimesta tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Kehittämistyön yleisötyökonserteiksi valikoituivat kohderyhmät, joilla oli haasteita mielenterveyden saralla, kehitysvammaiset ja paperittomat naiset. Kehittämistyöhön liittyvät konsertit järjestettiin viikolla 14/2025.
Laitoksissa yleisökonsertteja järjestettiin samaisen kevään aikana yhteensä noin 30 maksutonta tilaisuutta. Tässä luvussa olivat mukana myös kehittämistyöhön liittyvät yleisötyökonsertit. Yleisökonserteissa tilastoitiin noin 1300 osallistujaa, mikä kertoo osaltaan, että TFO:n konsertit kiinnostavat. Yleisötyöllä on paikkansa ja onkin tärkeää, että saavutettavuuden näkökulma säilytetään ja yleisötyökonsertteja järjestetään jatkossakin erilaisissa kohteissa.
Kulttuurihyvinvointi ja musiikin hyvinvointivaikutukset
Kulttuurihyvinvoinnista on tehty useita tutkimuksia, jotka puoltavat laajalti kulttuurin hyvää ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa luodaan muun muassa erilaisia kulttuurielämyksiä, sosiaalistetaan, ehkäistään eriarvoisuuden tunteita ja mikä parasta, näillä toimilla vähennetään osaltaan sote-palveluiden kustannuksia.
Musiikki on osa taidetta ja tämä on yksi ilmaisumuoto, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tunteiden käsittelyssä ja kivun lievittämisessä. Taidetta voidaan harjoittaa yksin tapahtuvassa toiminnassa, omaehtoisesti tai ryhmän toimintaan osallistumalla. Taidetta ja kulttuuria voidaan kokea esimerkiksi museoissa tai konserteissa. Jokaisella on myös omat taide- ja kulttuurisuhteensa ja mieltymykset näiden suhteen. Erilaiset kulttuurilliset kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä ja se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi toiselle. Kokemusten kautta ihmisen hyvinvointia voidaan mitata esimerkiksi subjektiivisin mittarein. Tästä yksi tunnetuin esimerkki on World Happiness Report -kysely. (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf 2019, 20–21; Puolitaival ym. 2024.)
Törnroos (2025) tuo esille musiikin hyvinvointivaikutuksia opinnäytetyössään. Hän viittaa työssään DeNoraan (2013), joka tuo esille musiikin laajat hyvinvointivaikutukset, jotka ulottuvat kehollisuuteen, tunteisiin, muistiin, mielihyvän kokemiseen, kommunikaatioon ja yhteyden kokemiseen. (Törnroos 2025,6.) Musiikin vaikutus on eri tutkimustulosten pohjalta selkeästi hyvin kokonaisvaltainen kokemus ihmisille. Musiikki aktivoi aivojen emotionaalisia, kognitiivisia ja motorisia prosesseja. Aktivoinnin lisäksi musiikilla on laajat fysiologiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset. (Kippola-Pääkkönen ym. 2021; Mehto 2019.) Musiikki vaikuttaa ihmisen psyykeen hyvin monin tavoin. Musiikin avulla voidaan työstää ja ratkaista musiikin esille nostamia asioita ja musiikki myös rentouttaa sekä antaa mahdollisuuksia ilmaista omia tunteitaan. (Miettinen 2020, 20–29.)
Yleisötyökonsertit saavutettavuuden keskiössä
Turun filharmonisen orkesterin (TFO) tavoitteena on parantaa saavutettavuutta yleisötyökonserttien avulla. Saavutettavissa konserteissa muusikot jalkautuvat yleisön luokse julkisiin tiloihin esiintymään pienyhtyekokoonpanoin. Työn alusta lähtien kehittämistyön tekijöillä oli ajatus saada yhdeksi kohderyhmäksi mielenterveyden kanssa kamppailevat henkilöt. Ihmisillä on usein erilaisia ennakkoluuloja ja kehittämistyön kautta haluttiin madaltaa tältä osin kynnystä kohtaamaan erilaisuutta konserttikohteissa. Yksi vaikuttamisen keino oli tuottaa toimintaohjeet, miten kohdataan erilaiset konserttiin osallistujat. Toimintaohjeilla pyrittiin tuottamaan materiaalia, joista TFO:n muusikot ja tuottajat saisivat tukea yleisökonsertteihin sekä niiden suunnitteluun.
Aihealueet ohjeistuksiin valittiin konserttien kohderyhmien mukaan: aisti- ja yliherkkyydet, fyysiset rajoitteet (esimerkiksi kävelyteline tai -tuki ja pyörätuoli), mielenterveyden häiriöt (yleisimmät mielenterveyden häiriöt; masennus ja ahdistuneisuushäiriö), sosiaalisten tilanteiden pelko, tarkkaavaisuuden häiriö eli ADHD, autismi ja Touretten oireyhtymä sekä tunnesäätelyn haasteet ja kehitysvammaisuus. Useissa edellä luetelluissa häiriöissä ja sairauksissa on päällekkäisyyttä toistensa kanssa. Esimerkiksi masennusta sairastavalla voi olla tarkkaavaisuuden häiriö tai hän saattaa kärsiä sosiaalisten tilanteiden pelosta. Päällekkäisyyksien vuoksi on hyvä tiedostaa, mitä piirteitä voi nousta esille erilaisissa tilanteissa, joissa konsertteja järjestetään. Päällekkäisyydet voivat näkyä henkilöillä osittain myös käyttäytymisen kautta. Kehittämistyö tarjosi apuvälineitä toimintaohjeiden kautta, joissa tuodaan esille ohjeita, miten voidaan huomioida asioita ja käyttäytymisiä yleisötyökonserteissa erilaisissa konserttikohteissa.
Yleisötyökonserttiviikolla nähtiin, miten osallistujat kokivat konsertteja kohteissa. Alun aistittavan jännityksen jälkeen tunnelma muuttui hyvin pian musiikin alkaessa soida. Osa osallistujista innostui tanssimaan konsertin aikana ja liikkumaan tilassa musiikin soidessa. Innokkaimmat osallistujat ilmaisivat musiikin luomia tunteitaan iloisin huudahduksin ja isojen taputusten myötä. Jokaisen konsertin jälkeen palaute oli erittäin myönteinen ja positiivinen. Kulttuuri, hyvinvointi, saavutettavuus ja musiikki ovat jokaisen meidän oikeutemme olla osa tätä kaikkea. Jokainen omalla tavallaan ja mahdollisuuksineen.
Jatkotutkimuksista kokemuksia
Leppänen (2025) kuvaa kolumnissaan musiikin syviä vaikutuksia ihmiseen. Musiikki antaa sanattomille tunteille, ilolle ja surulle, odotukselle ja täyttymykselle muodon. Silloinkin, kun sanoja ei ole, musiikki voi olla toivon kieli. (Leppänen 2025.) Näihin sanoihin ja ajatuksiin kiteytyy kaikki, mihin kehittämistyössä pyrittiin ja myös päästiin. Toivotaan, että yhteistyö edelleen jatkuu löydettyjen paikkojen kanssa ja mahdollisia uusiakin kohteita saadaan mukaan yleisötyöhön. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla, miten erilaiset yhteistyöt ovat jatkuneet ja mahdollisesti kehittyneet. Myös henkilökunnan kokemukset yleisötyökonserteista voisivat jatkossa olla tutkimusaiheina.
Lähteet:
Houni, P.; Turpeinen, I. & Vuolasto, J. 2021. Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus (TAIKE): Helsinki. Viitattu 25.11.2025. file:///C:/Users/harri/Downloads/Taidetta!%20Kulttuurihyvinvoinnin%20k%C3%A4sikirjan%20uudistettu%20laitos.pdf.
Lahtinen, E.; Jakonen, O. & Sokka, S. (2017). Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus kulttuuripolitiikassa. Cuporen tietokortteja 3. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Viitattu 22.11.2025 https://www.cupore.fi/images/tiedostot/tietokortit/cupore_tietokortti_saavutettavuus.pdf.
Kippola-Pääkkönen, A. & Kinnunen, M. 2021. Musiikki tarjoaa elämyksiä ja tuottaa hyvinvointia. Viitattu 20.11.2025. Lapin Kansa 8.12.2021, 30–31.
Lilja-Viherlampi, L-M & Rösenlöf, 2019. Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Teoksessa I. Tanskanen. (toim.) Taide töissä – Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 20–39.
Leppänen, M. 2025. Turun Sanomat 27.11.2025. Kolumni: Pimeyden ja valon rajalla.
Miettinen, V. 2020. ”Tuntui, että huolet meni pois”- musiikin hyvinvointivaikutukset musiikin perusteiden opetuksessa. Maisteritutkielma (Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos). Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 10.11.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202006154193.
Puolitaival, S.; Porthén, A. & Salmela, M. 2022. Opas vapaaehtoisten hyvinvointiin. Kansalaisareenan julkaisuja 2/2022. Viitattu 25.11.2025. https://kansalaisareena.fi/opas-vapaaehtoisten-hyvinvointiin/mita-on-hyvinvointi/.
Sorjonen, H. & Sivonen, O. 2015. Taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyön muodot, laajuus ja tuloksellisuus. Cuporen verkkojulkaisuja 27. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. Viitattu 10.11.2025. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/taide-jakulttuurilaitostenyleisotyonmuodot17.4..pdf
Törnroos, V. 2025. Laulusta voimaa. Musiikilliset menetelmät hyvinvoinnin tukena lastensuojelussa. Opinnäytetyö (AMK). Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.11.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504045682.