Vihreän Ohjelmistokehityksen koulutuksen suunnittelu organisaation sisällä
Tekoälyn nopea yleistyminen ja datakeskusten kasvava sähkönkulutus korostavat ohjelmistokehittäjien vastuuta koodin resurssitehokkuudesta. Vincit Oyj:lle tehdyssä opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin sisäinen verkkokoulutus, joka tuo vihreän koodauksen periaatteet osaksi asiantuntijoiden ja myynnin arkea.
Tarve vihreälle sovelluskehitykselle ja siihen liittyvälle osaamiselle on kasvanut lisääntyneen energiankulutuksen ja ilmastonmuutoksen myötä. Uusien datakeskusten kiihtyvä rakentaminen ja tekoälyn (AI) voimakkaasti kasvanut käyttö ovat lisänneet digitaalisten palveluiden hiilijalanjälkeä. Tämän myötä myös tavallisen sovelluskehittäjän vastuu koodin energiatehokkuudesta kasvaa. Kuten Aino Lohikoski (2024) totesi diplomityössään, koulutuksen lisääminen onkin yksi kriittisimmistä keinoista vahvistaa alan kestävyysosaamista.
Kimmoke koulutuksen rakentamiseen syntyi Pereiran ym. (2017) tutkimuksesta, jossa osoitettiin ohjelmointikielten energiankulutuksessa olevan merkittäviä eroja vastaavia ohjelmia suoritettaessa. Kun havaittiin, ettei yrityksessä vielä ollut aiheeseen liittyvää systemaattista koulutusta, päätettiin luoda tiivis ja helposti saavutettava kurssikokonaisuus. Sisällön keskeisinä lähteinä toimivat Green Software Foundationin materiaalit sekä tuore Building Green Software -teos. Koulutushanke toteutettiin osana opinnäytetyötä Vincit Oyj:n omalle oppimisalustalle organisaation koulutusjohdon tukemana.
Koulutustarpeen kartoitus
Sisällön suunnittelun tueksi henkilöstölle tehtiin kysely, jonka tulokset vastasivat pitkälti aiempia havaintoja: kiinnostusta vihreään kehitykseen löytyy runsaasti, mutta muodollinen koulutus aiheesta puuttuu. Vastauksista kävi myös ilmi, etteivät asiakasorganisaatiot vielä osaa vaatia vihreää koodia osana tilauskriteereitään. Tämän vuoksi kehittäjien oli toisinaan vaikea hahmottaa, miten opitut taidot näkyisivät suoraan arjen asiakastyössä.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa: esimerkiksi Motivan ohjelmistohankintojen kriteeripankki ja kiristyvät sääntelyvaatimukset tuovat kestävän kehityksen osaksi tarjouspyyntöjä. Siksi koulutukseen päätettiin sisällyttää osio myös myynnille ja asiakasrajapinnassa työskenteleville. Aihetoiveissa korostuivat erityisesti tekoäly ja energiatehokkaat pilviympäristöt, joten näiden osioiden tiedonkeruuseen panostettiin eniten.

Oppimismuodoksi toivottiin omaan tahtiin suoritettavaa verkkokoulutusta, mikä mahdollistaa materiaalien joustavan opiskelun ja helpon päivittämisen.

Koulutuksen toteutus
Kurssi rakennettiin Vincitin Absorb LMS -pohjaiseen Univincity-oppimisympäristöön. Materiaalit koottiin ensin esityspohjalle ja hiottiin oppimisalustalla valmiiksi kurssiksi. Kaikkiin osiin tehtiin koulutusalustan AI- työkalun avulla myös puhuttu teksti. Rakennetta ja käytettävyyttä testattiin pilottikäyttäjillä ennen laajempaa julkaisua. Raskaiden tutkimusraporttien sijaan tietyt osiot tiivistettiin lyhyiksi videoiksi Google NotebookLM -tekoälytyökalua hyödyntäen.

Kurssi jakautuu viiteen pääteemaan:
- Vihreän ohjelmistokehityksen perusteet
- Ympäristöystävällisempi AI ja sen kestävät toimintatavat
- Vihreä koodaus käyttöliittymissä ja taustajärjestelmissä
- GreenOps – kestävät pilvi- ja palvelinarkkitehtuurit
- Vihreä ohjelmistokehitys myynnin ja asiakastyön näkökulmasta
Koulutuksen laajuus on noin kolme tuntia, ja osioiden oppimista tuetaan lyhyillä kertaustesteillä sekä suoritusmerkinnällä. Koko organisaatiolle tammikuussa 2026 julkaistua koulutusta on tarkoitus jatkokehittää säännöllisesti. Erityisesti tekoälyyn liittyvät kestävyysohjeet kehittyvät nopeasti, minkä lisäksi koulutusta voidaan tulevaisuudessa palastella entistä pienemmiksi mikro-oppimisen moduuleiksi.
Pohdinta: kestävyysosaamisesta uusi kilpailuetu
Kuten hankkeen kyselyssä kävi ilmi, vihreän ohjelmistokehityksen hyödyt vaativat vielä aktiivista viestintää niin tiimien sisällä kuin asiakassuhteissa. Alan tietoisuutta edistävät Tieken ja Motivan kaltaiset hankkeet, jotka tuovat kestävyyskriteereitä osaksi julkisia kilpailutuksia. Ennemmin tai myöhemmin samat vaatimukset rantautuvat myös yksityiselle sektorille.
EU:n energiatehokkuussääntely ja Green ICT -linjaukset ohjaavat ohjelmistoalaa kohti aitoa resurssitehokkuutta. Koodin, arkkitehtuurin ja palvelinratkaisujen optimointi ei ole vain ympäristöteko, vaan se vähentää suoraan infrastruktuurikuluja ja parantaa ohjelmistojen suorituskykyä. Organisaatiotasolla vihreän ohjelmistokehityksen osaaminen on siirtymässä erikoisosaamisesta perusedellytykseksi ja parhaimmillaan merkittäväksi kaupalliseksi kilpailueduksi.
Lähteet
Absorb LMS. (n.d.). Why Absorb? Viitattu 23.10.2025. https://www.absorblms.com/why-absorb/
Currie, A., Hsu, S., & Bergman, S. (2024). Building green software: A sustainable approach to software development and operations. O’Reilly Media.
Lohikoski, A. (2024). Green software development – Challenges and implementation approaches [Diplomityö, Aalto-yliopisto]. Aaltodoc. https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202409156351
Merima, P. 2026. Design and Implementation of an Online Training on the Fundamentals of Green Software : Univincity – Green Software Fundamentals training. Opinnäytetyö (YAMK). Trdenomi (YAMK), Ohjelmistotekniikka ja ICT. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026111730860
Motiva. (n.d.). Kriteeripankki – Criteria bank for sustainable public procurement. Viitattu 30.3.2026. https://kriteeripankki.fi/en
Pereira, R., Couto, M., Ribeiro, F., Rua, R., Fernandes, J. P., Saraiva, J., & Cunha, J. (2017). Energy efficiency across programming languages: How do energy, time, and memory relate? Teoksessa SLE 2017: Proceedings of the 10th ACM SIGPLAN International Conference on Software Language Engineering (s. 256–267). Association for Computing Machinery. https://doi.org/10.1145/3136014.3136031
TIEKE. (n.d.). MitViDi – Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin. Viitattu 5.11.2026. https://tieke.fi/hankkeet/mittarit-vihrean-digitalisaation-hankintoihin/