Kuka piilotti äidin?
Tämä artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhöni Äitiys kulissien takana – Hidden Mother -valokuvien visuaaliset ja yhteiskunnalliset merkitykset. Opinnäytetyössäni tutkin, miten äitiyttä on kuvattu, piilotettu ja esitetty valokuvassa – ja mitä nämä esitykset kertovat yhteiskunnan odotuksista ja kulttuurisista arvoista. Se, mikä aikaisemmin piilotettiin, voi nykypäivän katsojalle näyttäytyä yllättävän paljastavana.
Mikä on hidden mother -valokuva?
Hidden mother -kuvilla tarkoitetaan viktoriaanisen ajan lapsimuotokuvia, joissa äiti on kuvassa mukana mutta visuaalisesti häivytetty. Usein äiti on verhon alla, naamioituna huonekaluksi tai rajattuna pois. Äidin rooli on pitää sylissään lasta, joka ei välttämättä muuten pysyisi paikallaan pitkän valotusajan aikana.
Harri Kalha (2016) kuvailee tätä ilmiötä hiljaiseksi visuaaliseksi sopimukseksi, jossa äidin läsnäolo tulee ohittaa katsojan taholta. Aikakauden katsojaa ei ollut tarkoitus häiritä äidin olemassaololla – lapsi oli kuvan varsinainen kohde.
Käsitteenä hidden mother on suhteellisen moderni nimitys, ja ensimmäiset viittaukset hidden mother -valokuviin löytyvät 2000-luvun alusta. Vaikka ilmiö on kuvattu nimenomaan äidin mukaan, valokuvissa esiintyvä piilotettu hahmo ei välttämättä ole aina ollut äiti. Kyseessä on voinut olla myös lastenhoitaja, joku toinen läheinen tai kuvausavustaja.
Katsoja luo kuvan uudelleen
Valokuva ei ole koskaan vain yksi kuvattu hetki. Se pitää sisällään useita aikakerroksia. Valokuvaa luetaan kuvan ottamisen sekä katsomisen hetkestä, eli valokuvalla on kaksi kiinnekohtaa. (Luukkonen 2017, 221.) Hidden mother -valokuvat näyttäytyvät siis nyt 2020-luvulla aivan eri valossa kuin aikanaan.
Nykyaikamme katsojalle verhoutunut hahmo ei katoa, vaan herättää uteliaisuutta. Myös valokuvailmiön nimeäminen viittaa tähän suuntaan ja vaikuttaa siihen, miten luemme kuvaa. Verhon reuna, käsi, epämääräinen muoto kankaan alla – ne kaikki alkavat kertoa enemmän kuin pelkkä poissaolo. Andrea Kaston Tange (2023) mukaan äidin osittainen peittäminen ei tarkoita äidin häivyttämistä kuvasta tai sitä että äidin läsnäololla ei olisi merkitystä.
Susan Cook (2021) kirjoittaa, kuinka äitihahmo esitetään usein hiljaisena, taustalla vaikuttavana voimana – lähes näkymättömänä. Sama tarina toistuu sen ajan kirjallisuudessa: hyvä äiti on olemassa muita varten, ei itsenään tai äidit ovat poissaolevia hahmoja, sekä tarinallisesti häivytettyjä.
Kuka paljastaisi äidin?
Lilli Aini Rokkonen (2020) tuo esiin, että äitiyden näkyväksi tekeminen voi olla yhä tänäkin päivänä haavoittavaa. Näkyvyys tuo esiin ristiriitoja, odotuksia ja vaatimuksia, joita kulttuurinen äitimyytti asettaa. Näistä syistä äitiyttä esitetään edelleen usein rajoitetusti – joko ihannoivasti tai näkymättömästi, tiettyyn kulttuuriseen muottiin asetettuna.
Opinnäytetyöni taiteellisessa työssä halusin kääntää tämän näkökulman näkyväksi. Kuvasin nykyaikaisia hidden mother -potretteja, joissa äiti on piilossa, mutta kehollisesti ja symbolisesti läsnä. Peitetyt kasvot tai keho eivät häivytä äitiä, vaan nostavat hänen roolinsa näkyväksi. Katsoja kohtaa äidin hahmon ja usein myös kädet, jotka liitetään hoivaan ja huolenpitoon.
Valokuva ei ainoastaan dokumentoi todellisuutta, vaan myös vahvistaa kulttuurisia merkityksiä. Hidden mother -valokuvat ovat tästä hyvä esimerkki. Ne osoittavat, että piilottaminen voi olla ennen kaikkea paljastavaa. Samalla valokuvat kysyvät: miksi juuri äiti ei saa näkyä? Ja mitä me tarkastelemme, äidin poissaoloa vai läsnäoloa?
Lähteet
Cook, S. 2021. Hidden Mothers: Forms of Absence in Victorian Photography and Fiction. Nineteenth-Century Gender Studies, Issue 17.3, Winter.
Kalha, H. 2016. Kummat kuvat: Näkökulmia valokuvan kulttuureihin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki.
Luukkonen, I. 2017. Valokuvan ajallisuus: Maiseman kerrostumista ajan kokemukseen. Väitöskirja. Aalto-yliopiston julkaisusarja Doctoral Dissertations 147/2017. Viitattu 10.2.2025. https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/2562df16-32ff-4b28-b752- a14f7f4dd70b/content
Rokkonen, L. 2020. Prekaari äitiys: Kertomuksia palkkatyön reunamilta. Publications of the University of Eastern Finland. Grano, Jyväskylä.
Tange, A. K. 2023. Gestures of Connection: Victorian Technologies of Photography and Visible Mothering. Victorian Studies, Vol. 65, No. 2, Winter, 193–225.