Sulaa – ympäristösurua lumen jäljillä
Opinnäytetyössä tutkittiin ympäristösurua ja itkua kuvataiteen keinoin. Menetelmänä käytettiin taidegrafiikkaa: puupiirrosta ja litografiaa. Tuloksena syntyi Weeping Nature–niminen tilallinen painetun taiteen teos.
Työn lähtökohtana oli kysymys miten käsitellä itkua kuvataiteen keinoin olematta ylitunteellinen ja nolo. Kiinnostus karjalaiseen itkuperinteeseen ja nykyitkuun perustui tekijän omaan siirtokarjalaiseen taustaan. Pyrkimyksenä oli ilmaista tunnelatausta ja herkkyyttä hienovaraisesti, ilman ylitunteellisuutta. Itkua tarkasteltiin karjalaisen itkuperinteen näkökulmasta yhteisöllisenä ja vertauskuvallisena hoivana muutosten edessä. Työn tavoitteeksi muodostui visuaalinen tulkinta itkulaulusta.
Työskentelyä pohdittiin inspiroivien taiteilijoiden ja taiteellisten valintojen kautta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin kolmen kuvataiteilijan, klassikkotaiteilija Käthe Kollwitzin ja nykytaiteilijoiden Noemie Goudalin ja Jaanika Peernan, taiteen yhtäläisyyksiä tekijän taiteelliseen työhön.
Itkuperinteestä ajankohtaiseen ympäristösuruun
Opinnäytetyöllä osallistuttiin nykytaiteessa ajankohtaiseen ilmastoteeman käsittelyyn yhdistämällä ympäristösuru ja itkuperinne sulamisen teemaan. Surun ja itkun kohteena oli jään ja lumen katoaminen ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tutkimusmenetelmänä toimi kuvataiteellinen työskentely, jossa tutkimuksellinen taustatyö toimii referenssinä ja inspiraationa taiteelliselle prosessille.
Käsitteitä ympäristösuru, itkuperinne ja ilmastonmuutos tarkasteltiin rajatusti työn aiheen näkökulmasta. Työssä tulkittiin ympäristösurun ennakoivaa ja kasautuvaa luonnetta sekä ns. tulevaisuussurua. Sekä tutkimuksellisessa että taiteellisessa osuudessa korostui ympäristösurun luonne sukupolvia yhdistävänä kokemuksena. Taiteellisessa työssä elämän kunnioittamisen, sosiaalisen myötätunnon ja hoivan ominaisuudet tiivistyivät sukupolvien ketjun kaltaisessa kerroksellisessa jatkumossa. Surun kokemisen ja näyttämisen kulttuurisessa ja sosiaalisessa kontekstissa feminiinisyydellä tuntui olevan merkitystä. (Pihkala ym. 2021, 2022.)
Opinnäytetyön teemat konkretisoituivat Weeping Nature –teoksessa, joka sisältää muodollisia ja sisällöllisiä viitteitä itkuperinteestä (Kallonen 2019, Konkka 1985, Silvonen 2018, Stepanova n.d.). Teos muodostaa pienen ympyrän muotoisen tilan, johon katsoja voi astua sisään. Poeettinen itkukieli metaforineen resonoi teoksen paperin pinnan tekstuurissa. Visuaalinen kieli voi antaa muodon ja kiteytyksen sanoja pakeneville, monitahoisille ja häilyville ilmiöille. Kuvakieleen tiivistyy kerroksellista sisältöä, joka ei välttämättä käänny sanalliseksi kieleksi, mutta on tunteen ja ajatuksen tasolla koettavissa herkästi ja monitahoisesti.
Surun kuvastoon viitataan litografialla toteutettujen piirrettyjen ihmisfiguurien asennoissa, käsien ja katseen suunnassa. Teos kuvaa kuutta eräänlaista arkkityyppistä hahmoa, jotka edustavat surijoita menneessä ja nykyhetkessä. Vanhat naiset viittaavat itkuperinteeseen, mutta myös laajemmin historiaan ja nykypäivään. Ikuiset itkevät isoäidit, jotka ovat kärsijöinä kaikissa maailman katastrofeissa. Sureva naishahmo, usein äitiä tai isoäitiä edustava, mielletään jo sinällään symboliksi. ”Itkijänaisten” lisäksi teoksessa on nykyaikaan linkittyviä hahmoja, jotka ilmentävät kasautuvaa tulevaisuussurua.
Ihmishahmojen oheen vedostetut puupiirrokset voidaan tulkita metaforina. Kaksiulotteisen litteänä kuvatut kumpareet viittaavat toisaalta lumeen ja sulamiseen, toisaalta suruun ja kyyneliin. Kumpareet ilmentävät sekä mielikuvaa ja kokemusta että todellista tapahtumaa, sulamista, joka tapahtuu käsittämättömän etäisenä, mutta totena.
Taiteellinen oppimisprosessi
Taiteellinen työskentely sisälsi litografian ja puupiirrosten tekemisen, vedosten kollaasimaisen yhdistämisen ja installaation rakenteen toteuttamisen. Ajankäytöllisesti ja oppimiskokemuksena merkittävin osuus oli syventyminen litografian tekniikkaan.
Kuvien lisäksi valkoisen, läpikuultavan paperin ominaisuudet muodostivat oman tekijän roolinsa. Paperiin tarkoituksellisesti ja sattuman kautta syntyneet jäljet ja pinnan tekstuuri tuovat teokseen sisällöllistä merkitystä. Paperipohjainen työskentely laajeni installaation myötä tilalliseksi. Installaation toteuttaminen laajensi tekijän taiteellista näkemystä ja ilmaisukeinoja. Mukaan tuli uusia huomioitavia tekijöitä kuten teoksen rakenne, ripustusratkaisut ja valaistus. Paperin ja kolmiulotteisuuden parissa työskentely avasi uusia ilmaisun mahdollisuuksia, jotka kiinnostavat tekijää jatkossa.
Opinnäytetyö oli tekijälle arvokas oppimiskokemus, jossa todettiin aiheen taustoihin syventymisen ja ilmiöiden luovan yhdistelyn syventävän kuvataiteellista työskentelyä. Sattuma ja virheet opittiin hyväksymään uusien tulkintojen alkuna. Installaation kokonaisuudessa yksittäisen, työläästi toteutetun, kuvan merkitys väheni. Kuvasta tulee yksi muiden joukossa. Yksilöllisen surun rinnalle nousee toisia, yksilön sijaan tulee yhteisö. Tulkinta heijastelee itkulaulun ideaa, jossa surun yhteisöllisestä jakamisesta tulee kannatteleva kokemus.
Lähteet
Järvenpää, Sandra 2021. Tärkeä surutyö. Helsingin Sanomat 6.7.2021. Viitattu 15.10.2024. https://www.hs.fi/nyt/art-2000008040943.html
Kallonen, Emilia 2019. Äänellä itku on sielun sivistystä. 4.4.2019. Viitattu 29.9.2024. https://www.itkuvirsi.net
Konkka, Unelma 1985. Ikuinen ikävä: karjalaiset riitti-itkut. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Pihkala, Panu 2021. Ympäristösuru 29.01.2021. Viitattu 14.9.2024. https://www.ymparistoahdistus.fi/artikkelit/ymparistosuru/
Pihkala, Panu; Sangervo, Julia & Jylhä, Kirsti M. 2022. Nuorten ilmastoahdistus ja ympäristötunteet. Toim. Kiilakoski, T. Julkaisussa Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021. Helsingin yliopiston tutkimusartikkelit. Viitattu 13.9.2024. http://hdl.handle.net/10138/342972
Silvonen, Viliina 2018. Itku, rohkeus ja vapaus 27.9.2018. Viitattu 2.10.2024. https://blogs.helsinki.fi/folkloristi/vs1/#more-182
Stepanova, Eila n.d. Itkuvirret. Helsinki: Karjalan Sivistysseura. Viitattu 30.9.2024. https://www.karjalansivistysseura.fi/verkkoaineistot/karjalatietoa/kulttuuri/itkuvirret/