Kirjasto ja sosiaalinen infrastruktuuri – Yhteisöjä ja yhteenkuuluvuutta
Pysyäkseen relevanttina osana yhteiskuntaa kirjastojen on pitänyt omaksua uusia rooleja ja palveluita. Hiljaiset lainaamot ovat nyt kaupunkilaisten olohuoneita, joissa voi tehdä ja luoda. Työpajat ja musiikkistudiot herättävät vahvojakin mielipiteitä kirjastojen tehtävistä, mutta luovat palvelut ovat osa kokonaisuutta, joka vaikuttaa paitsi meihin jokaiseen myös ympäröivään yhteisöömme.
Vuonna 1995 Chicagon kaupunki koki järkyttävän helleaallon. Kuumuus kiihdytti sähkönkulutusta, mikä johti ylikuormittumiseen ja yli 200 000 kotia jäi ilman vettä ja sähköä. Viikon aikana helleaaltoon kuoli 739 ihmistä. Jotta vastaavanlainen onnettomuus pystyttäisiin ehkäisemään tulevaisuudessa, asukkaita alettiin haastattelemaan ja tutkijat vertailivat erilaisia asuinalueita. Lopputuloksena oli yllättävä löytö. Alueilla, joilla oli satsattu puistoihin, kirjastoihin, kouluihin ja muihin tiloihin, joissa alueen asukkaat kohtaavat toisiaan, oli huomattavasti parempi todennäköisyys selvitä hengissä. Tutkijat huomasivat, että nämä asuinalueet koettiin haastattelujen perusteella yhteisöllisiksi ja niissä autettiin heikommassa asemassa olevia muita alueita enemmän. Syntyi ajatus sosiaalisen infrastruktuurin vaikutuksesta yhteiskunnan hyvinvointiin. (Klinenberg 2019, 2-7.)
Sosiaalinen infrastruktuuri muokkaa koko yhteisöä
Sosiaalinen infrastruktuuri tarkoittaa julkisia sijainteja ja rakennuksia, joissa erilaiset toisilleen tuntemattomat ihmiset kohtaavat toisiaan. Tällaisia ovat esimerkiksi puistot, leikkikentät, koulut, kirkot, kulttuurikeskukset ja kirjastot. Myös yksityiset liikkeet, kuten kahvilat, kaupat ja pubit voivat olla osana sosiaalista infrastruktuuria, jos ne kannustavat asiakkaitaan rauhassa asioimiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja hengailuun. Sosiaalinen infrastruktuuri tarkoittaa kaikkia niitä paikkoja, joilla on merkittävä asema sosiaalisessa elämässämme. (Klinenberg 2019, 16)
Sosiaalinen infrastruktuuri pakottaa meidät toimimaan erilaisten ihmisten kanssa samassa tilassa. Oikein järjesteltynä sosiaalinen infrastruktuuri auttaa meitä käsittelemään muiden ihmisten tavat, tyylit, kulttuurilliset ominaisuudet ja hajut sivistyneellä ja kohteliaalla tavalla yhteisten kiinnostuksen kohteiden ja harrastusten äärellä. Emme vain totu erilaisuuteen yhteisöissämme vaan toistuvien kohtaamisten avulla siitä, minkä olemme kokeneet erilaiseksi, tulee osa yhteisöämme. Laajemmassa mittakaavassa nämä kohtaamiset ehkäisevät yhteiskunnan polarisaatiota, sosiaalista etääntymistä ja demokratian heikentymistä. Sosiaalinen infrastruktuuri on tärkeää meille myös yksilöinä. Sen avulla koemme olevamme tervetulleita asuinpaikallemme. Sosiaalinen infrastruktuuri ehkäisee myös yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta ja kohentaa minäkuvaa ja merkityksen tunnetta. (Klinenberg 2019, 45, 176.)
Kirjasto on malliesimerkki sosiaalisesta infrastruktuurista. Monilla asuinalueilla se on tärkeä kokoontumispaikka ja osa sosiaalista elämää. Kirjastossa kohtaamme kaikenikäisiä ihmisiä erilaisista yhteiskuntaluokista ja taustoista. Kirjasto tuo myös merkityksellisiä kokemuksia. Haastattelujen perusteella kirjaston käyttäjät löytävät uusia kiinnostuksen kohteita ja kokevat vapautuneisuuden, älykkyyden ja vastuullisuuden tunteita. Jotkut ovat kertoneet tunteneensa kirjastossa ensimmäistä kertaa kuuluvansa johonkin. Kirjasto on monille tärkeä henkilökohtaisista ja sosiaalisista syistä. (Klinenberg 2019, 36, 112.)
Merkityksellisyys ei synny itsestään. Ollakseen osa toimivaa sosiaalista infrastruktuuria kirjastojen on suunnitelmallisesti mukauduttava yhteisön vaatimuksiin ja suhtauduttava uusiin rooleihin ja palveluihin avoimuudella. Pelkkänä lainauspalveluna kirjasto ei olisi niin merkittävä tekijä niin monen ihmisen elämässä. Siksi monet kirjastot panostavat nykyään kohtaamisen mahdollistaviin tiloihin, tapahtumiin ja muihin palveluihin, joilla pystytään perustelemaan monimerkityksellinen asema yhteisössä. (van Melik & Merry, 2023, 762-763.)
Kirjasto luo yhteisöllisyyttä
Muuttuva yhteiskunta, kuluttajatottumukset, teknologinen kehitys ja tekemisen kulttuurin yleistyminen näkyy myös kirjastoissa. Yhtenä esimerkkinä tästä on monien kirjastojen tarjoamat toiminnallisuutta ja elämyksellisyyttä korostavat palvelut kuten työpajat ja musiikkistudiot. Luovat palvelut ovat merkityksellisiä monella tavalla. Luovuus on paitsi hyödyllinen taito modernissa työelämässä myös itsessään tärkeää. Se kehittää meitä ja auttaa ymmärtämään maailmaa. Kirjastojen luovat tilat ovat myös yhteisöllisiä. Oikein suunniteltuina käyttäjät kohtaavat niissä toisensa, auttavat toisiaan ja jakavat kokemuksia. Näin kävi Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston äänitystiloissa. Musiikkistudion ympärille syntyi yhteisö, joka vietti aikaa keskenään, opetti toisiaan ja teki musiikkia yhdessä. Kirjaston tilasta tuli samanmielisille musiikinharrastajille ajanviettopaikka. Kirjasto onnistui siis olemaan sosiaalisen infrastruktuurin osa ja luomaan merkityksellisiä kohtaamisia tarjoamalla niille oikeanlaiset tilat ja palvelut. (Karinen & Kide 2028, 1, 6-7.) Myös Turun kaupunginkirjaston äänitystilaa Musakuutiota koskevassa kyselyssä (Anttila, 2025) yleisin kommentti kirjastolle koski tilan tärkeyttä ja tarpeellisuutta.
Taloudellisesti vaikeina aikoina kirjasto joutuu perustelemaan olemassaoloaan ja uudenlaisia roolejaan, palveluitaan ja tilojaan. Yksi vahva perustelu kirjastoille ja niiden uusille luovaa tekemistä korostaville palveluille on niiden merkittävä rooli osana sosiaalista infrastruktuuria. Sillä on meille ja yhteisöillemme merkittäviä hyötyjä, pahimmassa tapauksessa jopa kriisin aikana.
Lähteet
Anttila, A. 2025. Käyttäjäkokemukset Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston Musakuutiosta. Theseus.fi. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Karinen, V. & Kide, T. 2018. Vantaa City Library – Transcending Consumer-producer Relations in Public Library Music Services. Viitattu 28.2.2025. https://library.ifla.org/id/eprint/2149/1/116-karinen-en.pdf.
Klinenberg, E. 2019. Palaces for the people: How social infrastructure can help fight inequality, polarization, and the decline of civic life. New York: Broadway Books.
van Melik, R. & Merry, M. S. 2023. Retooling the public library as social infrastructure: A Dutch illustration. Social & cultural geography. Vol. 24, No. 5. 758-777. Viitattu 23.5.2025. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14649365.2021.1965195.
Kuva: Storyset Freepikista