Koronaviruspandemian kysyntä- ja toimintashokki aiheutti suuren ja pysyvän nousun restonomien työttömyydessä

15.12.2025

Koronaviruspandemiaan liittyneet rajoitukset, suositukset ja kuluttajakäyttäytymisen muutos iskivät voimakkaasti majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalaan (Karikallio & Arovuori 2023, 3–10). Difference-in-Differences -analyysi osoittaa restonomien työttömien työnhakijoiden osuuden kasvaneen pandemian aikana noin viidellä prosenttiyksiköllä. Työttömyys ei myöhemminkään palautunut täysin aiemmalle tasolle, korostaen tarvetta kohdentaa kriisitoimia tarkemmin palvelualoille.

Koronaviruspandemia pysäytti hetkessä liikkumisen, matkailun ja ravintolapalvelujen kysynnän. Viranomaisrajoitukset, suositukset ja asiakkaiden varovaisuus johtivat tilanteeseen, jossa osa yrityksistä menetti suuren osan tuloistaan hyvin lyhyessä ajassa. (Karokallio & Arovuori 2023, 3–10.)

Miten vaikutusta tarkasteltiin

Tarkastelussa seurattiin restonomien työttömien työnhakijoiden määrää ja osuutta työvoimasta Suomessa vuosina 2018–2025. Näin nähtiin, miten tilanne kehittyi ennen pandemiaa, sen aikana ja rajoitusten purkamisen jälkeen.

Restonomien tilannetta verrattiin useisiin ammattikorkeakoulutasoisiin insinöörialoihin Difference-in-Differences -menetelmän avulla. Asetelman ideana on erottaa pandemiaan liittyvän kysyntä- ja toimintashokin vaikutus yleisestä suhdannekehityksestä seuraamalla, miten kohderyhmän, eli restonomien, työttömyys poikkeaa kontrolliryhmän, eli insinöörien, kehityksestä.

Työttömyyttä tarkasteltiin sekä restonomien työttömien työnhakijoiden osuutena alan työvoimasta että työttömien työnhakijoiden absoluuttisena lukumääränä. Näin voitiin arvioida sekä suhteellista muutosta että vaikutuksen käytännön suuruusluokkaa.

Työttömyys nousi jyrkästi ja jäi uudelle tasolle

Tulokset osoittavat koronaviruspandemiaan liittyneiden liiketoimintarajoitusten, suositusten ja kulutuskysynnän romahduksen lisänneen restonomien työttömyyttä merkittävästi.

Pandemian aikana restonomien työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kasvoi arviolta noin viidellä prosenttiyksiköllä, ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin lähes tuhat enemmän kuin ilman pandemian vaikutusta olisi todennäköisesti ollut. Kyseessä on merkittävä tasomuutos, joka kuvastaa laajaa lomautusten ja irtisanomisten aaltoa.

Pandemian ja rajoitusten päättymisen jälkeen työttömyyden taso laski, muttei palautunut kuitenkaan aiemmalle tasolleen. Tulosten mukaan restonomien työttömien työnhakijoiden osuus jäi keskimäärin hieman yli yhden prosenttiyksikön korkeammalle tasolle kuin ennen kriisiä. Henkilömäärissä kyse on noin sadasta viidestäkymmenestä työttömästä työnhakijasta kuukaudessa verrattuna pandemiaa edeltävään tilanteeseen.

Ilmiö vastaa kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvattua arpeutumista, jossa pitkittynyt työttömyys ja äkillinen kriisi heikentävät työmarkkina-asemaa pidemmäksi aikaa (Arulampalam 2001, 598–604; Kroft, Lange ja Notowidigdo 2013, 14–23).

Rajoitusten merkitys työllisyysvaikutusten taustalla

Aikaisemmassa kirjallisuudessa on usein korostettu suuren osan pandemian talousvaikutuksista syntyneen kuluttajien omaehtoisesta käyttäytymisen muutoksesta ja koetusta tartuntariskistä, kun taas viranomaisrajoitusten osuutta on pidetty toissijaisena. Tässä tarkastelussa restonomien työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa kuitenkin jyrkimmin ajanjaksoina, jolloin majoitus-, ravitsemis- ja matkailutoimintaa rajoitettiin laajasti, ja vakiintuu nopeasti uudelle tasolle rajoitusten päätyttyä.

Tätä kehitystä voidaan tulkita siten, että koronaviruspandemiaan liittyvä kysyntä- ja toimintashokki, jossa viranomaisrajoitukset, tartuntatilanne ja kuluttajakäyttäytymisen muutos kietoutuvat yhteen, oli keskeinen taustatekijä restonomien työttömyyden nousussa. Käytetty asetelma ei kuitenkaan mahdollista näiden tekijöiden vaikutusten täydellistä erottelua toisistaan, joten tuloksia on syytä lukea yhtenä kokonaisuutena pikemminkin kuin yksittäisiin selittäjiin purettuna.

Tuloksia arvioitaessa on lisäksi hyvä muistaa, että pandemiaa seurasi poikkeuksellinen, useista samanaikaisista häiriöistä koostuva toimintaympäristö. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota, siihen liittyvät pakotteet ja Venäjältä tulevan matkailun väheneminen vaikuttivat erityisesti matkailu- ja majoitusalaan, rajoittaen mahdollisuuksia tulkita pandemian jälkeen havaittuja muutoksia yksinomaan pandemian jälkivaikutuksiksi.

Mitä tämä tarkoittaa alan toimijoille

Restonomien työttömyyden kehitys osoittaa, että majoitus-, matkailu- ja ravitsemisala on hyvin herkkä äkillisille kysyntä ja rajoitusshokeille. Työttömyys ei ole pelkkä väliaikainen piikki, vaan vaikutus voi jäädä osin pysyväksi.

Havainnot ovat tärkeitä sekä alan yrityksille että julkiselle vallalle. Tulokset tukevat näkemystä, että kriisiaikaiset tuet ja toimenpiteet olisi kohdennettava erityisen tarkasti niihin koulutus- ja ammattiryhmiin, joiden työpaikat ovat suoraan riippuvaisia asiakkaiden liikkumisesta ja fyysisestä läsnäolosta.

Tulokset korostavat myös tarvetta

  • vahvistaa alan sopeutumiskykyä, jotta kysynnän äkillinen lasku ei johda pitkäaikaiseen työttömyyteen
  • kehittää työvoimapalveluja, täydennyskoulutusta ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia restonomeille
  • huomioida palvelualojen erityinen haavoittuvuus, kun uusia kriisivalmius ja tukimalleja suunnitellaan

Kun restonomien kaltaisten ryhmien työmarkkinakehitystä seurataan systemaattisesti, voidaan tulevissa kriiseissä tunnistaa riskikohdat aiempaa nopeammin ja tukea sekä yrityksiä että työntekijöitä oikea-aikaisesti.

Lähteet

Arulampalam, W. 2001. Is unemployment really scarring? Effects of unemployment experiences on wages. The Economic Journal 111 (475), 577–584.

Karikallio, H. & Arovuori, K. 2023. Koronapandemian ja rajoitusten vaikutukset matkailu- ja ravintola-alaan. Yhteenveto ja johtopäätökset. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Viitattu 11.12.2025. https://www.mara.fi/media/uutiset/koronapandemian-ja-rajoitusten-vaikutukset-matkailu-ja-ravintola-alaan.pdf

Kroft, K.; Lange, F. & Notowidigdo, M. J. 2013. Duration dependence and labor market conditions Theory and evidence from a field experiment. Chicago Booth Research Paper 13-56. University of Chicago Booth School of Business, Chicago.

Kuvatiedot

Kuvapankki: Pixabay. Käyttäjä: Bany_MM