Perheen tuen vaikutus lapsen lukemiseen on suuri. Varhaislapsuuden lukutaito- ja kielenkehitystyö on keskeinen osa kirjastojen ja varhaiskasvatuksen perustehtävää. Lukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaisina vuosina, ja siihen vaikuttavat erityisesti lapsen kokemukset puhutusta ja kirjoitetusta kielestä. Yksi käytännönläheinen ja vaikuttava toimintamalli on iltasatukirjahylly – kirjaston ja päiväkotien yhteistyössä toteuttama malli, joka tuo laadukkaan lastenkirjallisuuden suoraan perheiden arkeen.

Iltasatukirjahylly – mitä ja miksi?

Iltasatukirjahylly on päiväkotiin sijoitettu, kirjaston kokoama lainattava kirjakokoelma, joka on suunnattu erityisesti ääneen lukemiseen kotona. Tämä kirjakokoelma voidaan sijoittaa päiväkotiryhmän eteiseen, josta perheet voivat lainata kirjoja kotiin ja palauttaa ennalta sovitun palautusajan mukaisesti. Mallin tavoitteena on madaltaa kynnystä lukemiseen ja lisätä kirjojen saavutettavuutta perheissä, joissa kirjaston käyttö voi olla vähäisempää. Iltasatukirjahylly-toiminta on suunniteltu kannustamaan perheiden lukemista kotona päiväkodista käsin. Toiminnan tarkoituksena on sekä lasten että aikuisten lukemisen määrän lisääminen ja samalla huomionkiinnittäminen perheen päivittäiseen lukemiseen.

Ääneen lukemisen merkitys varhaislapsuudessa on merkittävä: säännöllinen lukeminen tukee lapsen sanavaraston kasvua ja lukemisvalmiuksien kehittymistä. Lisäksi yhteiset lukuhetket vahvistavat lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta sekä tukevat kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Myönteinen lukemiseen liittyvä ilmapiiri ja lukemista kannustava yhteisö kannustavat parhaiten lasta lukemisen pariin.

Yhteistyön rakenteet

Iltasatukirjahylly perustuu kirjaston ja varhaiskasvatuksen henkilöstön väliseen kumppanuuteen. Kirjastot ovat keskeisiä toimijoita varhaislukutaidon edistämisessä ja tarjoavat laajan valikoiman resursseja perheiden ja kasvattajien tueksi. Yhteistyö voi rakentua esimerkiksi seuraavien käytänteiden varaan: säännöllinen kokoelman päivitys, teemalliset kirjakokonaisuudet, henkilöstön perehdytys ja selkeä yhteinen viestintä perheille.

Tällaiset kumppanuudet vahvistavat yhteisöllistä lukukulttuuria ja tukevat perheiden osallistumista lasten lukuharrastukseen. Päiväkodin ja kodin lukemisen kulttuuri linkittyy tämän yhteistyön avulla toisiinsa.

Pedagoginen merkitys

Iltasatuhyllyllä on vahva pedagoginen perusta. Ääneen lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa, kuuntelutaitoja ja ymmärrystä kielestä sekä edistää myöhempää koulumenestystä. Lisäksi se tukee mielikuvitusta, tunnetaitoja ja keskittymiskykyä. Lukuhetket vahvistavat lukemisen rutiineja, lisäävät perheen yhteistä aikaa ja tukevat monikielisten perheiden osallisuutta. Erityisesti varhaiset kokemukset lukemisesta vaikuttavat merkittävästi lapsen myöhempään lukumotivaatioon ja oppimiseen.

Iltasatuhylly-kumppanuus käytännössä: Kontulan kirjasto ja Kontulan ja Kurjen päiväkodit

Iltasatukirjahyllyn perustaminen edellyttää suunnitelmallisuutta, mutta ei suuria resursseja. Keskeisiä vaiheita ovat:

1. Tarpeen kartoitus
2. Kokoelman suunnittelu
3. Lainauskäytäntöjen määrittely
4. Tilaratkaisujen toteutus
5. Toiminnan arviointi

Erityisen tärkeää on luoda helppokäyttöinen ja luottamukseen perustuva lainausmalli, joka tukee perheiden sitoutumista.

Itä-Helsingissä sijaitseva Kontulan kirjasto on ollut mukana jo toista vuotta Helsingin kaupungin Iltasatuhylly-pilottitoiminnassa. Iltasatuhylly-palveluja on tarjottu rajatulle määrälle päiväkoteja, jotka sijaitsevat kaupunkiuudistusalueilla. Kontulan kirjasto kuuluu Mellunkylän kaupunkiuudistusalueelle ja on siksi ollut mukana toteuttamassa suosittua palvelua kaikkiaan kahdeksalle alueen päiväkodille. Olen itse aloittanut Kontulan kirjaston iltasatuhylly-toiminnan vastuuhenkilönä joulukuussa 2024.

Itäisen Helsingin päiväkodeissa on runsaasti monikielisiä lapsia ja siksi iltasatuhylly-toiminnassa keskitymme monikielisten lastenkirjojen hankkimiseen päiväkotien iltasatuhyllyihin. Iltasatuhylly-pilotissa on ollut mukana alusta lähtien myös Pasilan kirjastossa toimiva Monikielinen kirjasto.

Kontulan ja Kurjen päiväkodeissa monikielisenä ohjaajana toimiva Aniso Mohamud on ollut päiväkotien yhteistyöhenkilönä Iltasatuhylly-projektissa. Olemme tehneet onnistunutta yhteistyötä vajaan vuoden verran. Aniso on koulutukseltaan sosionomi. Vierailin päiväkoti Kurjessa katsomassa miten iltasatuhyllyt toimivat käytännössä ja kävimme samalla Anison kanssa läpi yhteisen iltasatuhylly-toiminnan vaiheita, mahdollisia haasteita, onnistumisia ja kehitysehdotuksia.

Toiminta käynnistyi alkukartoituksella, johon kuului tietojen kerääminen päiväkodeissa olevien lasten äidinkielenään käyttämistä kielistä ja niiden lukumääristä. Helsingin kaupunginkirjastoilla on päiväkodeille sähköpostitse lähetettävä kyselylomake, jossa pyydetään ilmoittamaan kyseisen päiväkodin yhteyshenkilö, yhteystiedot, puhutut kielet ja lukumäärät. Sain Anisolta tiedot kielivalikoimasta, lapsia kiinnostavista aiheista ja kirjatoiveista ja näiden tietojen pohjalta aloin rakentamaan kahdelle päiväkodille monikielisiä iltasatuhylly-kirjapaketteja.

Haastavin ja työläin vaihe kirjastossa liittyen iltasatuhylly-toimintaan on tilattujen kirjojen vastaanottaminen ja järjestäminen niille kuuluviin laatikoihin odottamaan monikielisen paketin valmistumista. Harvinaisimpien kielten kirjojen saapuminen kesti jopa viikkoja ja tämä viivästytti iltasatuhylly-toiminnan alkamista päiväkodeissa. Onneksi Helsingissä on tavoitteena panostaa siihen, että saadaan kasvatettua juuri harvinaisempien kielten kirjavalikoimaa.

Päiväkotien iltasatuhylly-yhteyshenkilöt saavat sähköpostitse ilmoituksen heti kun monikieliset iltasatuhylly-kirjat on noudettavissa. Kontulan päiväkodin monikielinen kirjapaketti sisälsi108 kirjaa12 eri kielellä. Kurjen päiväkodin monikielinen kirjapaketti sisälsi 66 kirjaa 11 eri kielellä. Monikielisten kirjojen kieliä olivat: somali, arabia, englanti, espanja venäjä, kurdi, ukraina, urdu, tagalog ja bengali.

Päiväkodit lainaavat kirjat päiväkodin kirjastokorteille ja kirjoille annetaan maksimissaan kolmen kuukauden normaalia pidempi laina-aika. Päiväkoti Kontulassa iltasatuhylly-kirjat on sijoitettu Anison mukaan yhteen pysyvään paikkaan, joka sijaitsee eteisten läheisyydessä. Lapsiaan tuovat ja hakevat vanhemmat kulkevat parhaimmillaan kahdesti päivässä iltasatu-hyllyjen kautta. Hyllyn yhteydessä on lainauslista, johon vanhemmat voivat merkitä nimensä ja lainattavan kirjan tiedot. Hyllyn yhteydessä ovat näkyvästi kirjaston lähettämät infot iltasatuhyllystä sekä suomeksi että englanniksi.

Päiväkoti Kurjessa iltasatu-hylly kiertää viikoittain eri ryhmissä, koska päiväkoti on suurempi ja siellä on enemmän ryhmiä. Koska hylly on liikkuva, on siihen haasteellisempaa laittaa näkyviä infoja ja myös lainauslista puuttuu.

Aniso Mohamudin mielestä iltasatuhylly on todella hyvä ja hyödyllinen idea. Hän näkee sen toimivan hyvänä tapana innostaa perheitä lukemaan yhdessä lastensa kanssa ja tukevan päiväkodissa muutenkin tärkeässä osassa olevaa lukemisen kulttuuria. Erityisen tärkeänä Aniso pitää sitä, että iltasatuhylly tuo näkyväksi kirjastojen monikielisen kirjavalikoiman.

Hän on huomannut, että erityisesti maahanmuuttajataustaiset perheet eivät välttämättä tiedä, että kirjastoista löytyy monilla eri kielillä ja iltasatuhylly auttaa tekemään tätä mahdollisuutta tutummaksi. Anisso kehuu, kuinka iltasatuhyllytoiminta on todella hyvä lisä päiväkodin arkeen. Se ei ainoastaan tue lasten kielen kehitystä ja kiinnostusta lukemiseen, vaan myös vahvistaa kodin ja päiväkodin välistä yhteistyötä. Aniso on iloinnut siitä, kuinka monet perheet ovat innostuneet lukemaan enemmän yhdessä lastensa kanssa.

Hänen mielestänsä on myös tärkeää, että eri kielet ja kulttuurit tulevat näkyviksi päiväkodin arjessa. Aniso korostaakin, että monikieliset kirjat antavat lapsille mahdollisuuden kuulla ja käyttää omaa äidinkieltään myös kotona lukemisen kautta, mikä tukee lapsen identiteettiä ja kielen kehitystä.

Haasteina Anison mainitsi etenkin alkuvaiheessa sen, että kaikki huoltajat eivät heti ymmärtäneet hyllyn tarkoitusta tai muistaneet käyttää sitä aktiivisesti. Lisähaasteita toivat kirjojen järjestyksen ylläpito, joka vaati välillä lisähuomiota. Kirjat menivät päivän aikana helposti epäjärjestykseen, koska välillä myös lapset pääsivät “järjestämään” hyllyä. Välillä kirjojen palautusajat venyivät ja tämä vaikeutti niiden seuraamista ja aiheutti lisätyötä.

Aniso Mohamud painottaa, että päivittäisessä työssä korostui jatkuvan tiedottamisen ja muistuttamisen tärkeys. Iltasatuhyllyn käyttö lisääntyi selvästi, kun henkilöstö aktiivisesti kertoi iltasatuhyllystä ja kannusti perheitä lainaamaan kirjoja. Kokonaisuudessaan toiminta on ollut Anison mielestä hyvin positiivinen kokemus, ja käytännön haasteet ovat olleet melko pieniä verrattuna siihen hyötyyn, mitä toiminta on tuonut lapsille ja perheille.

Aniso kehittäisi iltasatuhylly-toimintaa esimerkiksi lisäämällä tiedottamista huoltajille jo heti toimintakauden alussa. Lisäksi hän mielestään voisi olla hyödyllistä järjestää pieni esittely tai infohetki vanhemmille siitä, miten iltasatuhylly toimii ja miksi yhteinen lukeminen on tärkeää. Tällaisen infohetken voisi järjestää yhteistyössä kirjaston iltasatuhylly-vastaavan kanssa.

Yhteistyö Kontulan kirjaston ja Kontulan ja Kurjen päiväkotien kanssa iltasatuhylly-projektissa onnistui hienosti ja saavutimme asetetut tavoitteet. Aniso koki, että sai meiltä Kontulan kirjastosta selkeät ohjeet, miten toimia ja tarvittavan tuen iltasatuhylly-toimintaan. Lähetämme ennen iltasatuhylly toimintajakson loppumista palautekyselyn kaikille mukana olleille päiväkodeille. On tärkeää saada palautetta, jotta voimme arvioida ja kehittää iltasatuhylly-toimintaa.

Helsingin kaupungin iltasatuhylly-pilottijakso päättyy tänä keväänä, mutta iltasatuhyllytoiminnan jatkoa suunnitellaan alkavaksi keväällä 2027. Tulevaa toimintaa suunnitellaan syksyn 2026 aikana.

Palaute iltasatuhyllyn käyttäjältä

Haastattelin Rastilan päiväkotia käyvän 5-vuotiaan päiväkotilaisen äitiä Jemilla Herttuaa liittyen päiväkodissa olevaan monikieliseen iltasatuhyllyyn. Jemilla kertoi, että iltasatuhylly oli sijoitettu ryhmän eteiseen, jossa se oli helposti saatavilla ja kaikkien vanhempien nähtävillä. Hänen lapsensa ryhmässä puhutaan useaa eri kieltä suomen lisäksi mm. turkkia, englantia, arabiaa, kiinaa ja espanjaa.

Kirjat oli sijoitettu hyllyyn kielittäin ja niitä oli helppo selailla. Hyllyn vieressä olleissa selkeissä ohjeissa neuvottiin, miten kirjoja lainataan ja palautetaan. Päiväkodin ohjaajat muistivat aktiivisesti muistuttaa vanhempia ja lapsia iltasatuhyllystä ja innostivat lainaamaan kirjoja kotiin. Jemillan mielestä hylly oli oikein kätevä. Siitä sai helposti lainattua erilaisia kirjoja iltasaduksi kotiin ja palauttaminen oli helppoa samalla, kun vei lapsen päiväkotiin.

 Koska hylly oli houkuttelevasti eteisessä ja se oli aina järjestyksessä, niin lapsikin innostui monesti valitsemaan kirjoja kotiin. Kehitysehdotuksena Jemilla lausui toiveen siitä, että hyllyihin olisi hyvä saada yhtenäiset materiaalit lainaukseen ja ohjeisiin. Niissä olisi hyvä olla joku houkutteleva kuvitus.

Lopuksi

Iltasatukirjahylly on kustannustehokas tapa edistää lukutaitoa ja lisätä kirjallisuuden saavutettavuutta. Varhaisen lukemisen edistämisellä on yhteys sekä koulumenestykseen että elinikäiseen oppimiseen. Kaikissa perheissä ei valitettavasti ole lukevan aikuisen mallia tai lapsen lukemista tukevaa kulttuuria. Iltasatukirjahylly-toiminta houkutteleekin sekä lapsia että aikuisia perhelukemisen pariin ja tarjoaa tasa-arvoisen tuen kaikille perheille

Tulevaisuudessa toimintaa voisi kehittää esimerkiksi:

• Monikielisten aineistojen määrän lisäämisellä
• Digitaalisilla lukupalveluilla
• Laajemmilla perheille suunnatuilla lukupoluilla

Iltasatuhylly tuo lukuiloa koteihin konkreettisella tavalla ja vahvistaa kirjaston roolia osana yhteisöllistä kasvatustyötä. Yhteistyö päiväkotien kanssa luo vahvan perustan lasten lukutaidon ja lukuharrastuksen kehittymiselle – yksi iltasatu kerrallaan.

Ammattijulkaisu-kurssin artikkeli, kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma.