Miksi tapahtumat kuuluvat kirjastoon?
Espoon kaupunginkirjasto esimerkkinä muuttuvasta kirjastosta, jossa osallisuus, yhteisöllisyys ja demokratia kohtaavat
Kirjastot eivät ole enää hiljaisuuden tyyssijoja, vaan elinvoimaisia tiloja, joissa järjestetään viikoittain tapahtumia eri-ikäisille asiakkaille. Tapahtumatoiminta on osa kirjaston laajentunutta yhteiskunnallista roolia, jota tukee niin kirjastolaki kuin kuntalaisten tarpeet. Espoon kaupunginkirjaston esimerkki näyttää, kuinka kirjasto voi olla enemmän kuin paikka kirjoille – se voi olla myös yhteisön sydän.
Kirjaston uusi suunta – strategisesta linjauksesta arjen toimintaan
Espoon kaupunginkirjaston tapahtumatoiminnan kehitys alkoi strategisella tasolla jo 2000-luvun alussa. Vuoden 2005 strategiassa alettiin pohtia tilojen avaamista järjestöille ja kuntalaisille. Vuoteen 2008 mennessä myös tilaratkaisut alkoivat muuttua: Sellon kirjastoon rakennettiin ensimmäisenä esiintymislava.
”Kirjastolla on tärkeämpi ja laajempi rooli yhteiskunnassa kuin pelkkä kirjojen lainaus”, muistuttaa Espoon kaupunginkirjaston entinen kirjastonjohtaja Jaana Tyrni.
Muutosta vauhditti vuonna 2017 uudistunut kirjastolaki, joka velvoittaa kirjastot edistämään kansalaisten aktiivisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirjaston tiloja ja esiintymistekniikka tarjotaan kuntalaisten omaehtoiseen käyttöön – ja juuri tätä Espoossa on rohkeasti toteutettu.
Yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja tasa-arvoa
Tutkimusaineistosta käy ilmi, että kirjastotapahtumien merkittävimpiä kohderyhmiä ovat lapset, nuoret ja seniorit. Tapahtumat lisäävät asiakkaiden osallisuutta, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tarjoavat mahdollisuuksia osallistua matalalla kynnyksellä.
”Kirjaston tapahtumat tuovat kulttuuria niille, jotka eivät muuten menisi tai jostain syystä pystyisi menemään esimerkiksi teatteriin tai jumppaan”, Tyrni toteaa.
Tapahtumat ehkäisevät syrjäytymistä ja tuovat kirjaston piiriin uusia asiakasryhmiä. Erityisen arvokasta on, että myös maahanmuuttajayhteisöt järjestävät tapahtumia – tämä vahvistaa kirjaston asemaa monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäjänä.
Kirjastolaki luo perustan tapahtumatoiminnalle
Vuonna 2017 uudistettu kirjastolaki antaa vahvan tuen tapahtumatoiminnalle. Lain mukaan kirjastojen tehtävänä on edistää sananvapautta, demokratiaa ja aktiivista kansalaisuutta. Tämä konkretisoituu kirjastojen tarjoamissa avoimissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, joihin kuntalaiset voivat osallistua ja joita he voivat itse järjestää.
Hallituksen esityksessä kirjastolaiksi (HE 238/2016) todetaan, että tapahtumat edistävät asukkaiden yhteiskunnallista osallistumista ja vuoropuhelua. Samansuuntaisesti väestökysely (2021) osoittaa, että 42 % suomalaisista uskoo kirjastojen tapahtumien tukevan sananvapautta. Espoossa Sellon kirjasto oli edelläkävijä poliittisten keskustelujen järjestäjänä: alussa kirjasto otti itse yhteyttä puolueisiin ja kutsui ne mukaan.
”Halusimme testata rajoja ja nähdä, miten ihmiset reagoivat – ja vastaanotto oli pääosin erittäin positiivista”, kertoo Tyrni.
Kirjaston äänimaailma: äänien moninaisuutta – mutta myös hiljaista tilaa
Vaikka tapahtumat ovat olennainen osa nykykirjastoa, kaikkia ne eivät miellytä. Osa asiakkaista kokee, että äänekkäät tapahtumat rikkovat kirjaston rauhan. Kirjaston työntekijöiltä kysytään toisinaan, miksi tapahtumia ylipäätään järjestetään.
Tähän vastaa sekä laki että kokemus: tapahtumat ovat nykykirjaston ytimessä, mutta hiljaisuuden tarve huomioidaan myös jatkossa esimerkiksi hiljaisilla tiloilla ja muilla tilaratkaisuilla.
Espoon kaupunginkirjasto toimii konkreettisena esimerkkinä siitä, miten kirjasto voi uudistua ja vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tapahtumatoiminta ei ole pelkkää ohjelmaa, vaan osa kirjaston perustehtävää: rakentaa aktiivista, osallistavaa ja demokraattista yhteiskuntaa.