Miten uusi kestävyysraportointidirektiivi vaikutti UPM:n, Keskon ja Sammon kestävyysraportointiin?
Suurilla pörssiyhtiöillä on merkittävä vaikutus kestävyyden edistämisessä ja yhtiön kestävyysraportointia seuraamalla voidaan saada kuva sen aiheuttamista vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Kestävyysraportointi on aiemmin perustunut vapaaehtoisiin viitekehyksiin tai standardeihin, jolloin yhtiöiden julkaisemat tiedot ovat saattaneet olla epätarkkoja ja suurpiirteisiä. Uusi kestävyysraportointidirektiivi on koskenut suuria yhtiöitä tilikaudelta 1.1.2024 alkaen, jolloin yhtiöiden on pitänyt alkaa raportoimaan uusien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.
EU:n kestävyyssääntelyn taustalla on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Osana EU:n vihreää ohjelmaa on asetettu voimaan uusi direktiivi, joka korvaa muiden kuin taloudellisten tietojen selvitystä koskevan direktiivin, joka määritteli yritysten raportoitavaksi ESG-asioita, mutta tietojen laatimiselle ei ollut standardisoituja vaatimuksia. Kestävyysraportoinnissa on ollut käytössä erilaisia viitekehyksiä, esimerkkinä kansainväliset GRI-standardit, joiden standardinmukaisuutta ei valvo kukaan, eikä raporttia tarvitse sertifioida ulkopuolisen toimesta. Uuden direktiivin raportointia ohjaavat kestävyysraportointistandardit velvoittavat yrityksiä raportoimaan yrityksen yleisiä- ja ESG- tietoja. Opinnäytetyössä tutkittiin, onko uusi direktiivi vahvistanut yritysten kestävyystietojen laatua.
EU:n kestävyyssääntelyn taustalla on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä
Opinnäytetyö oli laadullinen tapaustutkimus, jossa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. UPM:n, Keskon ja Sammon kestävyysraportointia verrattiin vuosilta 2023 ja 2024, jolloin siirryttiin uuden raportoinnin piiriin. Analyysissä tutkittiin, miten yhtiöt olivat raportoineet seuraavista asioista:
- olennaisuusanalyysi
- kestävyyden integroiminen strategiaan
- resurssien käyttö ja kiertotalous
- arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeudet
- korruption ja lahjonnan torjunta
- toimittajien valinnassa huomioitavat kestävyyskriteerit
Kaikki tutkitut yritykset olivat aloittaneet uuteen raportointiin valmistautumisen jo vuonna 2023, suorittamalla direktiivin määräämän kaksoisolennaisuusanalyysin. UPM raportoi jo vuonna 2023 analyysin tuloksista, ja kaksi muuta yhtiötä viimeistelivät sen valmiiksi raportoitavaksi vuoden 2024 kestävyysselvitykseen. Kaikilla yrityksillä vuoden 2024 raportoinnissa kuvattiin kattavasti prosessista ja sen eri vaiheista, kun taas vuoden 2023 raporteissa olennaisuusanalyysiä kuvattiin lyhyemmin ylätasolla.
Vuosien 2023 raporteissa kuvattiin kestävyyden olevan osa liiketoimintastrategiaa, mutta vuosien 2024 raporteissa oli syvennytty kertomaan tarkemmin kestävyysasioiden johtamisesta ja vaikutuksesta yhtiöiden toimintaan.
Resurssien käytöstä ja kiertotaloudesta raportoimisessa näkyi selvästi yhtiöiden väliset toimialaerot. UPM:lle merkittävästä aiheesta oli jo vuoden 2023 raportissa kerrottu paljon, mutta vuonna 2024 oli esimerkiksi eritelty käytetyt materiaalit ja niistä kierrätettyjen ja uusiutuvien materiaalien osuudet prosentteina.
Resurssien käytöstä ja kiertotaloudesta raportoimisessa näkyi selvästi yhtiöiden väliset toimialaerot
Keskon osalta raportointi aiheesta oli tarkentunut aiheeseen liittyvien tavoitteiden toteutuskeinoihin ja vastuihin, ja joitakin raportoituja tietoja oli jätetty pois. Myös Sampo, jonka omassa toiminnassa ei liiku paljon materiaalivirtoja, tunnisti vaikuttavansa resurssien käyttöön arvoketjussa vakuutusten ja korvauskäsittelyprosessien kautta, ja mittareina olikin käytetty korvauskäsittelyjen autokorjauksissa uudelleenkäytettyjen osien ja lasikorjauksien osuutta kuvaamaan pyrkimystä kiertotalouden edistämiseen.
Arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksista löytyi vuosien 2024 raporteista enemmän tietoa kuin vuosien 2023 raporteista. Kaikissa uudemmissa raporteissa oli selkeästi kerrottu vaikutusten tunnistamisesta ja arvioinnista, sekä prosesseista, joilla haitallisia vaikutuksia estetään, lievennetään ja korjataan. Asiasta raportoiminen oli silti myös vuoden 2024 raporteissa melko suppeaa, todennäköisesti tietojen saamisen hankaluuden vuoksi.
Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvistä toimista oli kaikilla yhtiöillä raportointi parantunut yleiseltä tasolta tarkempiin konkreettisiin toimiin. Vuonna 2023 raportoituja tietoja oli tarkennettu vuosien 2024 raporteissa esimerkiksi prosenttimäärillä aiheeseen liittyvän koulutuksen suorittaneista yhtiön työntekijöistä ja sopimuksiin liitettävistä lahjonnan vastaisista ehdoista.
Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvistä toimista oli kaikilla yhtiöillä raportointi parantunut yleiseltä tasolta tarkempiin konkreettisiin toimiin
Tietoja oli myös helpompi löytää raporteissa, kun ne olivat järjestelmällisemmin saatavilla tietyssä kohdassa kestävyysselvitystä.
Toimittajien valinnassa kaikki yhtiöt raportoivat vuoden 2024 raporteissa huomioivansa yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kriteerit, kun taas vuoden 2023 raporteista vain UPM:llä oli tarkka maininta, että nämä kriteerit huomioidaan toimittajien valinnassa. Kaikki yhtiöt raportoivat kuitenkin jo 2023 toimittajasuhteiden hallinnasta esimerkiksi toimintaohjeiden sisällyttämisellä sopimuksiin ja jatkuvilla toimittaja-arvioinneilla ja koulutuksilla.
Tutkimus osoitti, että uusi direktiivi oli vahvistanut kestävyystietojen laatua. Tämä auttaa sidosryhmiä ja yhtiötä itseään olemaan tietoisempia yhtiöiden toiminnan vaikutuksista.
Lähde:
Kultanen, E. 2025. Kestävyysraportointidirektiivin vaikutus yritysten ESG-raportointiin – Tapaustutkimus UPM, Kesko ja Sampo – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/906046/Kultanen_Enni.pdf?sequence=2&isAllowed=y