Etälukupiirit antoivat korona-aikana ihmisille mahdollisuuden pitää yllä sosiaalista ryhmätoimintaa ja tukivat mielen hyvinvointia tarjoamalla monipuolista lukemista. Nyt etälukupiirejä on enää harvoja, vaikka esimerkiksi mielenterveydellisten haasteiden kanssa kamppailevat voisivat saada tukea omaan hyvinvointiinsa niistä.

Korona-aikana etälukupiirit antoivat kirjaston käyttäjille mahdollisuuden jatkaa lukuharrastustaan kotoa käsin. Nyt lukupiirit ovat palanneet takaisin kirjaston tiloihin, mutta kuinka käy niiden, jotka eivät syystä tai toisesta pysty osallistumaan lähitapaamisiin? Kuinka tämä vaikuttaa lukutaitotyöhön ja ihmisten mahdollisuudelle osallistua esteettömästi myös lukupiiriin?

Etälukupiirin hyödyt

Vaikka pandemia-aika on ohi ja ihmiset saavat nauttia luvan kanssa livetapahtumista ilman maskeja ja turvaetäisyyksiä, on silti heitä, jotka kaipaavat etätapahtumien huolettomuutta. Kummassakin vaihtoehdossa on hyvät puolensa: toinen antaa mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä ja päästä pois neljän seinän sisältä, toinen taas antaa vapauden osallistua antoisaan keskusteluun vaikkapa pyjamassa teekupposen äärellä. Toisille mahdollisuus päästä pois kotoa on suuri energialähde, toisille taas päinvastoin. Meistä on moneksi palautumiskeinojen ja persoonallisuuden puitteissa sekä oman jaksamisen ja terveyden osalta.

Tässä on syy, miksi etälukupiiri on tärkeä myös nyt: esteettömyys. Jo nyt kirjastot tarjoavat esteettömiä palveluita asiakkailleen esimerkiksi kotikäyntien muodossa. Miksi esteettömyyttä ei laajentaisi ottamaan huomioon heidät, jotka eivät kykene poistumaan kotoa syystä tai toisesta, mutta haluavat osallistua kirjastojen tarjoamiin ryhmiin. Kirjasto antaa mahdollisuuden tavata toisia lukijoita ja luoda uusia yhteyksiä. Jos asiakas ei kykene saapumaan kirjastoon, on tämä kirjaston puoli täysin pois suljettu potentiaalisilta kirjaston käyttäjiltä.

Kirjaston tehtävänä on antaa jokaiselle mahdollisuus edistää lukutaitoa ja kannustaa lukemaan enemmän ja monipuolisesti. Lukutaitotyön olisi tärkeä siis kattaa myös heidät, jotka jäävät kirjaston käyttäjäryhmien ulkopuolelle. (Suomen kirjastoseura, 2025: s. 1– 2.) Etälukupiirit ovat yksi keino toteuttaa tätä kirjastoille yhteistä tavoitetta: ohjattuna lukeminen antaa mahdollisuuden syvempään tekstin ymmärtämiseen ja pohdintaan. Miksi tällä hetkellä esteettömän vaihtoehdon tarvitsevat jäävät tämän lukutaitotyön ulkopuolelle?

Siinä missä lukutaito ja sen kehittäminen ovat jokaisen oikeus, lukeminen edistää myös ihmisen rentoutumista ja jaksamista arjessa. Sen on todettu muun muassa parantavan elämänlaatua ja sillä on virkistäviä vaikutuksia. Kirjojen ja lukupalvelujen tuottajana kirjasto toimii hyvinvoinnin välittäjänä ja ylläpitäjänä. Lukupiirit ovat tästä yksi esimerkki. (Tuomi, 2016.)

Mielen hyvinvointia edistää esimerkiksi mahdollisuus uppoutua kirjan tapahtumiin. Immersion kautta lukija voi kokea olevansa joku muu ja eläytyä tarinan tapahtumiin siirtäen omat murheensa hetkeksi syrjään. Se on turvallinen tapa saada uusia kokemuksia kotoa käsin. (Huotilainen, 2022.) Tämä on yhtä tärkeä seikka lukupiireissä kuin sosiaaliset kontaktitkin ovat: lukeminen antaa uusia näkökulmia, mahdollisuuden matkustaa kotisohvalta käsin uusiin paikkoihin ja unohtaa hetkeksi mielessä loputtomasti pyörivät murheet.

On kuitenkin todettava, etteivät tällaiset pienen, suljetun ryhmän lukupiirit ole sopivia kaikille. Toisille syy saattaa olla kiire, toisille taas mielenterveydelliset syyt, toiset taas eivät fyysisesti kykene saapumaan paikalle. Esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveydestä on puhuttu paljon viime vuosien aikana. Kolmasosa nuorista kokee haasteita sosiaalisissa tilanteissa, vaikeuttaen muun muassa kotoa poistumista (Nyyti ry, 2026a). Tämä lisää syrjäytymistä, joka on yhtä vakavasti otettava seikka kuin sitä aiheuttava mielenterveydellinen tila.

Nyyti ry:n tilastojen mukaan joka kolmas opiskelija ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään ja joka viides kokee haitallista yksinäisyyttä (Nyyti ry, 2026a). On siis ymmärrettävää, että kynnys osallistua erinäisiin tapahtumiin on suuri, kun opiskelijatovereista koostuvaa tukiverkkoa ja sosiaalista ryhmää ei ole muodostunut. Etälukupiirit voisivat olla tähän ratkaisu: kun kynnystä on madallettu, saa lukupiirin pääasia, eli lukeminen ja tulkinta, estradin. Etälukupiirit mahdollistavat yhteisellä tekemisellä tutustumisen toisiin samanhenkisiin ihmisiin, mikä voi luoda pitkiäkin ihmissuhteita.

Mahdolliset haasteet toteutuksessa

Vaikka ajatus etälukupiirien hyödyistä tuntuvat ylittävän haasteet, valitettavasti esimerkiksi korkeakoulujen kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa ryhmätoimintaa eikä julkisilla kirjastoilla tarpeeksi resursseja. Tähän voisi kuitenkin löytyä ratkaisu muiden tahojen, kuten opiskelijayhdistysten, pitämistä etälukupiireistä. Lukupiirin pitäminen ja hyvinvoinnin tukeminen voisivat toimia opiskelijoille hyvänä opetuksena ja harjoitteluna ryhmänohjauksesta ja miksipä ei terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoille hyvinvoinnin tukemisesta ja aiheeseen sopivan kirjallisuuden keräämisestä ja sen syvemmästä ymmärtämisestä.

Ongelmaksi nousevat myös osallistujien saaminen ja ryhmään sitoutuminen. Ryhmän järjestäminen vaatii paljon, jotta sen saa toteutettua, joten on aina riski suunnitella jotakin tietämättä saako se mukaansa pysyviä osallistujia. Etänä pidettävä ryhmä saattaa lisätä tätä riskiä, sillä on helpompi olla saapumatta paikalle ja olla tuntematta samanlaista sitoutumista kuin paikan päälle mennessä. Netin välityksellä on helpompi unohtaa, että yhteyden toisessa päässä on oikea ihminen, jolle on tärkeää, että osallistujat saapuvat paikalle. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun ryhmä on maksuton osallistujille. Myös mahdolliset hyvinvoinnin haasteet ja mielenterveydelliset ongelmat lisäävät jo valmiiksi kynnystä osallistua, joten on mahdollista, että oma olotila pakottaa ryhmän kesken jättämisen. Osallistujan täytyisi olla jo ryhmään osallistuessa vaiheessa, jossa kykenee sitoutumaan ryhmätoimintaan.

Etälukupiirien toteutus

Etälukupiirit ovat hyödyllisiä yhä korona-ajankin jälkeen. Vaikka haasteita niiden toteuttamisessa voi olla, ovat hyödyt osallistujien hyvinvoinnin sekä lukutaidon tukemisen kannalta kannattavat. Yhteydet muihin ihmisiin tai osallistuminen johonkin itselle merkitykselliseen helpottavat yksinäisyyttä ja mahdollista syrjäytymistä sekä edistävät henkistä hyvinvointia (Nyyti ry, 2026b). Osallistujien sitoutuminen ryhmään pidemmällä aikavälillä voi olla haastavaa, mutta hyvällä suunnittelulla ja rennon ilmapiirin luomisella voidaan lisätä osallistujien kykenemistä pitkäaikaisempaankin sitoutumiseen.

Kuinka tämä siis käytännössä toteutuu? Kuinka saada osallistumaan heidät, joille jo itse ajatus osallistumisesta tuntuu raskaalta?

Etälukupiiri voisi näyttää seuraavalta: Lukupiiriä ohjaava kirjaston työntekijä luo tapahtuman ja kutsulinkin esimerkiksi Teamsiin. Halukkaat osallistujat kotona liittyvät tapahtumaan omilta koneiltaan joko omalla nimellään tai muulla valitsemallaan nimimerkillä. Osallistujat voivat joko laittaa kameran päälle tai pitää ne pois päältä. Toisinaan omien kasvojen näyttäminen kameran kautta lisää osallistumisjännitystä, joten tämä voisi olla vapaaehtoista. Keskusteluun voi puolestaan osallistua joko avaamalla mikrofonin tai kirjoittamalla keskusteluun. Ohjaajan täytyy joko pitää itse silmällä keskustelua tai tällä pitää olla kanssaohjaaja, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittää keskusteluun tulevia kirjallisia viestejä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan jo tämä vähentää huomattavasti osallistumispaineita, kun tietää, ettei tarvitse “esiintyä” kenenkään edessä tai ilmaista mielipiteitään omalla nimellä.

Etälukupiiri voisi myös tapahtua jollain nuorille sopivammalla ja rennommalla alustalla, kuten Instagramin tai TikTokin live-lähetyksenä. Näillä alustoilla kuitenkin usein esiinnytään omalla nimellä, joten anonyymiutta tukien myös palvelut, kuten Discord tai Twitch, voisivat sopia keskustelualustoiksi. Twitchissä tosin keskustelu painottuisi täysin kirjoitettuun puoleen.

Lukupiirien keskeisenä teemana voisi puolestaan olla esimerkiksi jo aiemmin mainitsemani hyvinvointiin liittyvä kirjallisuus, jolloin etälukupiiri ja sen teemat olisivat suunnattu sitä tarvitsevalle ryhmälle. Tarjoamalla vinkkejä ja tukea antavaa kirjallisuutta ja syvempää pohdintaa aiheesta, voisi etälukupiiri toimia osana kuntoutumista. Aiheen ollessa itselle oleellinen kannustaa tämä osallistujia saapumaan paikalle aina uudestaan mahdollisten vinkkien ja vertaistuen puitteissa.

Etälukupiirien teemojen ei kuitenkaan tarvitse liittyä juuri hyvinvointiin, vaan tapaamisten aiheena voisi olla esimerkiksi kevyt kaunokirjallisuus tai puolestaan opiskelu, jos kohteena ovat opiskelijat. Tällöin lukupiirit voisivat toimia esimerkiksi korkeakoulujen tai toisen asteen koulujen yhteydessä opiskelijayhdistysten tai tutoropiskelijoiden johdolla.

Kun säännölliset tapaamiset ovat taattuja ja ryhmässä on ihmisiä, jotka käyvät läpi samoja asioita tai kaipaavat samankaltaista lukemista, on mahdollista luoda rennon ilmapiirin ihmisryhmä. Osallistuminen ei tunnu niin haastavalta, kun tietää myös muiden käyvän läpi samoja asioita. Myös anonyymiuden mahdollisuus sekä ohjaajan valmius olla nostamatta ketään parrasvaloihin ilman osallistujan omaa aloitetta luovat turvallisen ympäristön lukupiirille. Kun nämä perustarpeet matalan kynnyksen osallistumiselle kohtaavat, saa lukutaitotyö tilaa ja lukeminen antaa keskustelujen ohella polttoainetta ajatuksille ja näin omalle hyvinvoinnille.

Ammattijulkaisu-kurssin artikkeli, kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma.

Lähteet

Huotilainen, M. (2022). Lukeminen kehollisena toimintana: rauhoittavat mekanismit, empatia ja peilaavat aivoprosessit. Teoksessa Kosonen, P., Ihanus, J., & Huldén, J. (toim.) Hoitava lukeminen: Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön. Vastapaino.

Nyyti ry (2026a). Tietoa opiskelijoiden mielenterveydestä. Viitattu: 19.5.2026. https://www.nyyti.fi/tietoa-opiskelijoiden-mielenterveydesta/.

Nyyti ry (2026b). Kuinka vähentää yksinäisyyttä? Viitattu: 19.5.2026. https://www.nyyti.fi/kuinka-vahentaa-yksinaisyytta/.

Suomen kirjastoseura (2025). Suositus lukutaitotyöstä yleisissä kirjastoissa. Viitattu: 19.5.2026. https://suomenkirjastoseura.fi/hallinta/wp-content/uploads/2025/02/SUOSITUS-LUKUTAITOTYOSTA-YLEISISSA-KIRJASTOISSA-2025-1.pdf.

Tuomi, P. (2016). Lukeminen edistää hyvinvointia ja terveyttä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 5. Hakupäivä 1.3.2016. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201602267835.

Kuva: https://pixabay.com/fi/photos/kannettava-tietokone-kirja-tiedot-819285/ Kuvaaja: SCY