• esinevakuudet
• kuluttajarahoitus
• panttilainaus
• rahoitus

Panttilainaus näyttäytyy asiakaskyselyn perusteella matalan kynnyksen rahoitusratkaisuna, jossa omaisuuden arvo voidaan muuntaa väliaikaisesti rahaksi ilman pysyvää luopumista vakuudesta. Palvelun valintaa ohjaavat erityisesti nopeus ja vaivattomuus – ei ensisijaisesti hinta. Samalla panttilainaukseen liittyy yllättävän vahva tunneside vakuuksien osalta.

Panttilainaus on Suomessa luvanvaraista ja säänneltyä toimintaa: lain mukaan panttilainaustoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintana harjoitettavaa rahalainojen antamista luonnollisille henkilöille irtainta vakuutta vastaan (Laki panttilainauslaitoksista 18.12.1992/1353, 1:1.1). Kun rahoituspalvelu perustuu pelkästään vakuuteen, kyse ei ole abstraktista luottokelpoisuudesta vaan konkreettisesta reaalivakuudesta, joka turvaa lainan täysarvoisesti (Alhonsuo ym. 2012, 250).

Nopeus ja vaivattomuus ratkaisevat

Asiakaskyselyssä keskeisin syy panttilainan valintaan oli prosessin nopeus. Seuraavaksi tärkein syy oli se, että ei ollut tarvetta pidempiaikaiselle lainalle. Tämä havainto piirsi selkeän kuvan: panttilaina rakentuu oivaksi rahoitusvaihtoehdoksi, kun rahaa tarvitaan nopeasti, mutta velkasuhdetta ei haluta rakentaa pitkäkestoiseksi.

Kun tarkastellaan palvelun koettuja vahvuuksia, niin sama kaava toistuu osittain: tärkeimpinä ominaisuuksina korostuivat nopeus, vaivattomuus, ystävällinen palvelu ja luotettavuus. Hinnoittelu nousi tärkeäksi ominaisuudeksi vain pienellä osalla vastaajista. Panttilainaus ei siis monen asiakkaan mielestä kilpaile ensisijaisesti halvemmilla korkokustannuksilla, vaan sujuvuuden ja saavutettavuuden avulla.

Käyttötarkoitukset lainan osalta asiakkaiden keskuudessa painottuivat arjen perusmenoihin ja yllätyksiin. Yleisimpiä lainan käyttötarkoituksia olivat arjen menojen kattaminen, yllättävät menot ja velkojen maksaminen. Keskeinen havainto oli, että asiakkaat käyttivät lainarahaa ensijaisesti arjen kassavajeiden tasaamiseen, eikä niinkään kulutuksen kasvattamiseen.

Panttiesineissä ylivoimaisesti yleisin vakuusryhmä oli kulta- ja hopeakorut. Seuraavina selvästi pienimmillä osuuksilla tulivat pöytähopeat, kellot ja keräilyesineet. Käytännössä pantin toimivuus perustuu siihen, että esine on helppo arvioida ja muuttaa rahaksi. Usein tällaisilla esineillä on myös asiakkaalle huomattava tunnearvo.

Pantin lunastus

Panttilainauksen erityisyys näkyy myös lunastuskäyttäytymisessä. Yleisin syy siiheen, että asiakas päätti lunastaa esineen takaisin oli esineen tunnearvo hänelle. Toiseksi merkittävin syy oli esineen rahallinen arvo suhteessa lainasummaan. Panttia ei siis nähty asiakkaiden keskuudessa pelkkänä vakuutena, vaan se on usein myös henkilökohtainen arvoesine, josta ei haluta luopua.

Samalla kysely paljasti myös ilmiön, joka ei istu perinteiseen lainalogiikkaan: panttilainaamo koettiin myös osan asiakkaiden keskuudessa säilytyspaikaksi heidän arvoesineilleen, kuten soittimille. Yhden asiakkaan kommentti tiivisti panttilainaamon merkityksellisyyden yhteiskuntatasolla: ”Pienellä toimeentulolla tarpeellinen, pysyn olemassa.”

Yleisimmät syyt siihen, että asiakas ei lunastanut panttia takaisin olivat: en saanut kerättyä tarpeeksi rahaa ja ei ollut tarkoituksenakaan alunperin lunastaa panttia takaisin. Olennaista panttilainan osalta on, että lopputulema realisoituu pantin kautta, eikä lainan hoitamatta jättämisestä tule asiakkaalle henkilökohtaisia velkomiseuraamuksia. Lunastamatta jättäminen johtaa siis lainan osalta pantin realisoimiseen julkisessa panttihuutokaupassa.

Mitä tulokset kertovat?

Tulosten perusteella panttilainaus täydentää rahoitusjärjestelmää tarjoamalla säännellyn ja valvotun lyhytaikaisen rahoituksen tilanteissa, joissa perinteisemmät rahoitusvaihtoehdot voivat olla liian hitaita, kriteereiltä tiukkoja tai asiakkaalle muuten huonosti sopivia. Asiakkaiden kokema hyöty kiteytyi erityisesti siihen, että omaisuutta voidaan hyödyntää vakuutena ilman myyntiä, minkä lisäksi vastauksissa korostui taloudellisen joustavuuden lisääntyminen ja yllättävien menojen hallinta.

Nämä havainnot haastavat suoraviivaisen mielikuvan panttilainasta vain viimeisenä vaihtoehtona. Palvelu näyttäytyy pikemminkin arjen taloudenhallinnan työkaluna, jossa yhdistyvät nopeus, rajattu riskirakenne ja asiakkaalle tärkeän omaisuuden hyödyntäminen väliaikaisesti.

Lähteet

Bärlund, O. 2025. Panttilainauksen merkitys : case: Helsingin Pantti-Osakeyhtiö – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Alhonsuo, S.; Nisén, A.; Nousiainen, S.; Pellikka, T & Sundberg, S. 2012. Finanssitoiminnan käsikirja. Jyväskylä: Bookwell Oy.

Laki panttilainauslaitoksista 18.12.1992/1353.

Kuvatiedot

Kuvapankki: Pixabay. Käyttäjä: hamiltonleen.