Tekoälyn vaikutus päätöksenteossa – käyttäytymistaloustieteen näkökulmasta
Tekoälyn ajankohtaisuus on merkittävä nykyhetken ja tulevaisuuden kannalta, sillä 41 % 16–89-vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä käytti vuonna 2025 generatiivista tekoälyä jossakin määrin (Tilastokeskus, 2025).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vaikuttaako tekoälyn antama osakesuositus päätöksentekoon sekä millainen vaikutus käyttäytymistaloustieteen vinoumilla tuttuusvaikutus, laumakäyttäytyminen ja vahvistusharha on päätöksentekoon.Tutkimuksen edetessä esille nousi myös uusi alakysymys siitä, onko sijoituskokemuksella vaikutusta henkilön päätöksentekoon.
Ihmisen päätöksenteko
Ihmisen päätöksenteko on moniulotteinen tapahtumasarja, johon vaikuttavat useat tekijät. Rajoitettu rationaalisuus (bounded rationality) on ihmisen päätöksentekoa kuvaava käyttäytymistaloustieteen malli, joka osaltaan yksinkertaistaan ihmisen päätöksenteon prosessia. Malli syntyi Herbert Simonin toimesta vastapainona neoklassisen taloustieteen oletuksille. Rajoitettu rationaalisuus korostaa etenkin yksilöiden kognitiivisia rajoitteita, informaation puutetta ja aikarajoitteita, jotka vaikuttavat ihmisten päätöksentekokykyyn.(Simon, 1955; 1982.)
Tekoälyn merkitys osana sijoituspäätöstä
Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena voidaankin todeta, että tekoälyn antama osakesuositus vaikuttaa henkilön päätöksentekoon. Tutkimuksen tulosten perusteella kyselyyn vastanneista 56,4 % koki tekoälyn antaman osakesuosituksen vaikuttaneen heidän päätöksentekoonsa vähintään jonkin verran. Tämä kertoo osaltaan siitä, että ihmiset tukeutuvat tekoälyyn ja sen tuottamaan tietoon tehdessään sijoituspäätöstä. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös sen, että sijoituskokemuksella oli osaltaan myös merkittävä vaikutus päätöksenteossa, sillä eri sijoituskokemus ryhmien välillä havaittiin Spearmanin järjestyskorrelaatio perusteella kohtalaisen negatiivinen yhteys (r=-0,439, p<0,001). Henkilön iällä ei kuitenkaan ollut havaittavissa korrelaatiota tekoälyn antaman osakesuosituksen ja ihmisen päätöksenteon välisessä yhteydessä.
Käyttäytymistaloustieteen vinoumat osana päätöksentekoa
Käyttäytymistaloustiede on tunnistanut myös useita vinoumia, jotka vaikuttavat päätöksentekijän valintoihin (Kahneman & Tversky, 1979). Itse vinoumien vaikutus päätöksentekoon ei ole kaikilla samanlainen vaan siihen vaikuttavat muun muassa ihmisen tietotaito, asiantuntemus, sijoituskokemus sekä aikaisemmat kokemukset aiheesta (Mittal, 2021). Tutkimus itsessään tutki ainoastaan kolmea käyttäytymistaloustieteen vinoumaa ja niiden vaikutusta päätöksentekoon.
Tutkimuksen tulokset osoittavat sen, että käyttäytymistaloustieteen vinouman tuttuusvaikutus huomattiin helpottavan tekijän päätöksentekoa. Tuttuusvaikutus lisäisi myös osaltaan tekoälyn antaman osakesuosituksen uskottavuutta, sillä tutkimukseen osallistuneista henkilöistä 61,5% koki tekoälyn antaman osakesuosituksen uskottavampana, mikäli se oli heille entuudestaan tuttu yhtiö. Tutkimuksen haastattelujen osalta myös tulokset osoittavat sen, että henkilön on helpompi tukeutua tuttuun yhtiöön, kun yhtiö sijaitsee häntä lähempänä sekä yhtiön käyttämä kieli lisää yhtiön tuttuuden tunnetta.
Osaltaan myös tutkimuksen tulokset osoittavat sen, että laumakäyttäytymisellä on keskeinen vaikutus etenkin vähemmän sijoituskokemusta omaavan henkilön päätöksenteossa. Tätä havaintoa tukevat ryhmien välillä havaittu kohtalaisen negatiivinen yhteys (r=-0,489, p<0,001). Tulokset osoittavat myös selkeästi sen, että laumakäyttäytyminen tuo turvallisuuden tunnetta ja ryhmään kuulumisen tunteen etenkin vähemmän sijoituskokemusta omaavien keskuudessa. Enemmän sijoituskokemusta omaavat henkilöt olivat taas vähemmän altiimpia laumakäyttäytymiselle kuin vähemmän sijoituskokemusta omaavat.
Tutkimuksen kyselyn tulokset osoittavat myös sen, että henkilöt luottavat tekoälyn antamaan osakesuositukseen enemmän silloin, kun se tukee ennestään heidän muodostamaansa näkemystä yhtiöstä. Tämä viittaa siihen, että henkilön aikaisemmat mielikuvat ja tiedot ovat päätöksenteon kannalta merkittävässä roolissa.
Lähteet:
Kahneman, D. & Tversky, A. (1979). Prospect Theory: An Analysis of Decision under Risk. The Econometric Society, 47(2), 263–292. https://doi.org/10.2307/1914185
Mittal, S. K. (2021). Behavior biases and investment decision: theoretical and research framework. Qualitative Research in Financial Markets, 14(2), 213–228. https://doi.org/10.1108/QRFM-09-2017-0085
Simon, H.A. (1955). A Behavioral Model of Rational Choice. The Quarterly Journal of Economics, 69(1), 99-118. https://doi.org/10.2307/1884852
Simon, H.A. (1982). Models of Bounded Rationality: Empirically Grounded Economic Reason. The MIT Press, 3.
Tilastokeskus. (12.11.2025). Generatiivista tekoälyä käyttäneiden osuus nousi 41 prosenttiin. https://stat.fi/julkaisu/cmh32zpp67l1z07w6yfukiiqd
Kuva: ChatGPT