Kuvaileva kirjallisuuskatsaus monivammapotilaan TT-kuvantamisesta traumahälytyksen yhteydessä
Tietokonetomografiakuvantaminen on viime vuosikymmenien aikana yleistynyt runsaasti sen nopean ja tarkan menetelmän vuoksi. Se sopii kuvantamismenetelmänä erityisesti traumatapausten diagnosointiin, sekä hoidon suunnitteluun (Terveyskylä, 2022). Monivammapotilaan TT-kuvantamisesta on tehty kuvaileva kirjallisuuskatsaus röntgenhoitajien ja röntgenhoitajaopiskelijoiden tiedon tueksi.
Tietokonetomografiakuvantaminen (TT-kuvantaminen) on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään ionisoivaa säteilyä (Koskinen ym. 2021, 1307). Sen etuna on erityisesti nopeus, sekä tarkat anatomiset kuvat. TT on rengasmainen laite, jolla saadaan tuotettua leikekuvia röntgenputken ja ilmaisimen avulla, sekä syvyyssuuntaista informaatiota toisin kuin esimerkiksi perinteisessä röntgenkuvassa. Kuvauksen aikana potilaspöytä liikkuu, joka mahdollistaa suuremman kuvausalueen. (Terveysportti, Duodecim, 2018.)
Henkeä uhkaavissa tilanteissa TT-kuvantaminen suoritetaan trauma TT protokollan mukaisesti. Tämä kuvantaminen koostuu pääsääntöisesti pään, kaularangan ja koko vartalon TT-kuvantamisesta. Tutkimus voidaan suorittaa eri tavoin riippuen potilaasta ja diagnostisesta osuvuudesta. Varjoainetta käyttämällä voidaan tehostaa vammojen näkyvyyttä kuvissa. (Koskinen ym. 2021, 1303.)
TT-kuvantamisesta aiheutuva haitta on potilaalle koituva sädeannos. Trauma TT-kuvantamisen yhteydessä potilaalle koituu kohtalaisen suuri sädeannos suuren kuva-alan takia. On kuitenkin muistettava, että kuvantamisesta koituva hyöty on suurempi kuin haitta hengenvaarallisissa tapauksissa, eikä vasta-aiheita kuvaukselle juurikaan ole. (Syväranta ym. 2021, 973.)
Vakavissa henkeä uhkaavissa tilanteissa voidaan aloittaa traumahälytys protokolla, joka etenee aina saman kaavan mukaisesti traumatiimin moniammatillisella yhteistyöllä. TT-kuvantaminen toteutetaan usein monivammapotilaalle ensivaiheen arvioinnin jälkeen, jossa keskeisintä on hengityksen, verenkierron ja neurologisten oireiden tarkkailu ja hoito. Monivammapotilaaksi voidaan luokitella potilas, jolla on useammassa kuin yhdessä kehonosassa vammoja, jotka aiheuttavat hengenvaarallisen tilan. (Hietaranta ym. 2017.)
Monivammapotilaalle voidaan tehdä TT-kuvantamisen lisäksi muita röntgentutkimuksia traumahälytyksen aikana, kuten ultraäänitutkimus, thorax röntgen, sekä lantion röntgen. Potilas voi siirtyä TT-kuvantamiseen suoraan ensivaiheen arvioinnin jälkeen tai edellä mainittujen kuvantamistutkimuksien jälkeen. (Hietaranta, 2017.)
Mikä on kirjallisuuskatsaus?
Kirjallisuuskatsaus on tutkimusmenetelmä, jossa tutkitaan jo tehtyä tutkimusta. Sen avulla voidaan koota tutkimuksien tuloksia, jotka ovat perustana uusille tutkimustuloksille. (Salminen, 2011, 1–7.) Lähtökohtana kirjallisuuskatsaukselle ovat tutkimuskysymykset, joihin pyritään saamaan vastaus aiempien tutkimusten ja kirjallisuuden avulla (Mannila, 2021).
Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa aineistot ovat laajoja, jolloin valituille tutkimuskysymyksille saadaan mahdollisimman laaja-alaista tietoa (Salminen, 2011, 6). Tehtäessä kirjallisuuskatsausta luetaan suuri määrä aineistoja eri tietokannoista ja analysoidaan niitä kriittisesti. Tämän yhteydessä tutkimuksia seulotaan pois sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla, jotka on määritelty katsauksen alussa. (Mannila, 2021.)
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset keskittyivät aiheisiin, jotka antavat ajankohtaista tietoa monivammapotilaan TT-kuvantamisesta, sekä sen hyödyistä traumahälytyksen yhteydessä. Näille on löydetty tutkimustietoa yhteensä kuudesta eri artikkelista.
Aiheesta lisätietoa opinnäytetyössä, joka löytyy Theseuksesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116723
Lähteet:
Handolin L.; Helkamaa T.; Koskinen S.; Kortesniemi M. & Pajarinen J. 2013/22. Artikkeli: Tietokonetomografian käytön perusteet traumapotilaan diagnostiikassa. Viitattu 29.5.2023
Lääkärilehti – Tietokonetomografian käytön perusteet traumapotilaan diagnostiikassa (turkuamk.fi)
Handolin L.; Oppiportti; & Duodecim, 2020, Vammapotilaan tilanarvio, Alkuvaiheen hoito ja ensivaiheen tutkimukset. Viitattu 29.5.2023
https://www.oppiportti.fi/op/phh00054/do?p_haku=Traumapotilas%2C%20TT-kuvantaminen#q=Traumapotilas%2C%20TT-kuvantaminen
Hietaranta T.; Kemppainen P.; Lönn M. & Tasala N.; Terveysportti, Duodecim, 2017: Monivammapotilaan hoidon yleisperiaatteet. Viitattu 29.5.2023
https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho/article/tvh00081
Koskinen S.; Nummela M. & Tuominen E. 2021: Artikkeli, Monivammapotilaan tietokonetomografia – miten kuvaan? Viitattu 29.5.2023
https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.turkuamk.fi/xmedia/duo/duo16287.pdf
Mannila M. 2021: Teksti, Kirjallisuuskatsaus opinnäytetyön muotona. Viitattu 29.5.2023
Kirjallisuuskatsaus opinnäytetyön muotona – Energiaa-verkkolehti (vamk.fi)
Salminen A, 2011: Julkaisu: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Viitattu 29.5.2023
https://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf
Syväranta S.; Tokola A. & Vuorinen A-M, 2021, Artikkeli: Radiologisen kuvantamisen perusteet. Viitattu 29.5.2023 https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.turkuamk.fi/xmedia/duo/duo16215.pdf
Terveysportti, Duodecim, 2018: Vaikeasti vammautuneen kuvantaminen. Viitattu 29.5.2023 https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho/article/kir00156
Terveyskylä, 2022: Aivovamma ja tajunnantason arviointi. Viitattu 29.5.2023
https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/aivovammat/aivovamma-ja-tajunnantason-arviointi
Kuva: Pixabay