• kuvantulkinta
• Oppiminen
• oppimismateriaali
• Röntgenhoitaja
• röntgenkuva

Vuonna 2021 tehtiin yli 2,5 miljoonaa natiiviröntgentutkimusta (STUK 2022). Kuvaileva lausunto on lyhyt sanallinen selitys röntgenhoitajan natiiviröntgenkuvasta tekemistä havainnoista (Verrier ym. 2022). Turun ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopintoihin kuuluu kaksi opintojaksoa kuvantulkinnan opiskelua (Turku AMK 2023). Tässä opinnäytetyössä tuotettiin kuvapankki ja harjoitustehtäviä tukemaan röntgenhoitajaopiskelijoiden kuvantulkinnan opiskelua.

Natiiviröntgenkuva muodostuu, kun ionisoiva säteily kohtaa fotosensitiivisen pinnan. Nykyään käytössä on suoradigitaaliset detektorit, jotka muuttavat säteilyn tuoman informaation digitaaliseksi kuvaksi, jota voidaan suoraan katsella ja käsitellä työasemalla. Kuvat säilötään tietokoneservereille, josta niitä voidaan katsoa ja lähettää eteenpäin työasemasta riippumattomasti. Tätä järjestelmää kutsutaan nimellä PACS (picture archiving, communications, and storage). (Herring 2016.)

Mitä tarkoittaa kuvantulkinta?

Röntgenhoitaja toimii Suomessa kliinisen radiologian ja säteilynkäytön asiantuntijana. Röntgenhoitajan tehtävään kuuluu kuvantamisen avulla tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan edistää potilaan terveyttä (Röntgenhoitajaliitto s.a). Jo 80- luvulta asti on Iso-Britanniassa hyödynnetty röntgenhoitajia apuna natiiviröntgenkuvien tulkinnassa. Päivystävillä osastoilla röntgenhoitaja on merkinnyt kuvaan punaisen täplän merkiksi lääkäreille, että hän on havainnut kuvassa epänormaalin muutoksen. (Verrier ym. 2022.) Metodi on kuitenkin epätarkka, sillä muutoksen sijainnin ja laadun kliinikko joutuu kuitenkin etsiä itse (Hardy, Culpan 2007).

Käyttöön onkin otettu erilaisia kuvailevan lausunnon metodeja, joissa röntgenhoitaja kirjaa lyhyen sanallisen viestin tekemistään havainnoista kuvassa. Kuvailevan lausunnon potentiaali avustaa kliinikkoja diagnoosin tekemisessä on havaittu merkittäväksi. Kuvaileva lausunto ei kuitenkaan korvaa röntgenlääkärin tekemää radiologista lausuntoa. (Verrier ym. 2022.)

Natiiviröntgenkuvassa murtumia kuvaillaan murtumalinjan mukaisesti. Poikkimurtumassa murtumalinja on poikittain luun pintaan nähden, viistomurtumassa murtumalinja on kulmassa luun pitkittäissuuntaan ja kierremurtumassa murtumalinja on kierteinen. Murtumaa, jossa murtumalinjat pysyvät kohdakkain ilman merkittävää kulman muutosta, kutsutaan hyväasentoiseksi. Murtumakappaleet voivat olla erkaantuneita toisistaan pitkittäissuunnassa tai dislokoituneita johonkin suuntaan. Dislokaation määrää kuvaillaan tavallisesti luun siirtymänä suhteessa omaan paksuuteensa. Suuntien kuvailussa käytetään anatomisia suuntia. (Smith & Farrell 2014, 191-194.)

Murtumilla on useita tyypillisiä muotoja ja esiintymispaikkoja. Yksinkertaistetusti murtumat voidaan jakaa avomurtumiin ja umpimurtumiin. Umpimurtumassa ihon pinta ei rikkoonnu ja avomurtumassa murtumapinta rikkoo ihon pinnan aiheuttaen ulkoista verenvuotoa. Yksinkertaisessa murtumassa luu ei ole kokonaan poikki, mutta se voi olla katkennut siististi kahteen murtumakappaleeseen, jolloin murtuma on hyväasentoinen. Vaikeassa murtumassa luu on pirstaloitunut useiksi kappaleiksi ja saattaa olla huonoasentoinen. (Smith & Farrell 2014, 191-194.)

Miten kuvantulkintaa opitaan?

Oppimisella tarkoitetaan tiedon hankintaa ja muistamista. Oppiminen on kuitenkin myös hankitun tiedon soveltamista käytäntöön, ei pelkkää ulkoa opettelua. Oppiminen on myös jo opitun tiedon muokkaamista ja jäljittelyä. Oppiminen on jatkuva prosessi ja yksilö kehittää ja muuttaa oppimaansa jatkuvasti uuden tiedon ja toiston kautta. (Salminen & Suhonen 2008.)

Tapausperustaisella eli case-pohjaisella oppimisella tarkoitetaan todelliseen tilanteeseen tai tapaukseen keskittyvää oppimista. Tässä tapauksessa oikean röntgenlähetteen ja siitä seuranneen natiiviröntgenkuvan muodostama case. Caseilla eli tapauskuvauksilla oppimiselle on tyypillistä ongelmaratkaisu, analysointi ja luokittelutaitojen kehittäminen. Yksittäinen tapauskuvaus ei riitä pohjaksi oppimiselle, vaan niitä tarvitaan useampi yleisen toimintamallin muodostumiseksi. (Silander 2012.)

Harjoitustehtävissä onkin luotu ns. case -pankkeja joissa on erilainen valikoima lähetteitä ja röntgenkuvia vaihtelevalla normaalien ja epänormaalien röntgenkuvien jakaumalla. Jos caseista suuri osa on epänormaaleja (murtumat, artroosi ym.) löydäksiä sisältäviä, on koehenkilöiden todettu tunnistavan hyvin millainen löydös on kyseessä. Jos suuri osa caseista on normaalilöydöksen sisältäviä, tunnistetaan kuvat hyvin normaaleiksi. Tämä saattaa johtaa myös siihen, että epänormaalit jäävät tunnistamatta ja murtuma havaitsematta. (Pusic 2012). Hyväksi suhteeksi normaalien ja epänormaalien casejen välille harjoituksessa on todettu kaksi epänormaalia yhtä normaalia löydöstä kohti (McConnell 2012).

Opinnäytetyön tuotoksena valmistui taulukko 720 potilastapauksesta. Tuotokseen kirjattiin kuvitteelliset potilastiedot, sekä mitä lähetteessä kysyttiin ja mitä lausunnossa vastattiin. Taulukon pohjalta luotiin kaiken kaikkiaan 10 harjoitusta murtumista ja artrooseista sisältäen 10 epänormaalia ja viisi normaalia löydöstä.

Tarkemmin aiheeseen voit tutustua opinnäytetyössämme Theseuksessa.

Lähteet

McConnell, J., et al. 2012. The impact of a pilot education programme on Queensland radiographer abnormality description of adult appendicular Musculo-skeletal trauma.  Radiography . 18. 184-190. 

Pusic, M.; Andrews, J.; Kessler, D.; Teng,D.; Pecaric, M.; Ruzal-Shapiro, C.; Boutis, K. Prevalence of abnormal cases in an image bank affects the learning of radiograph interpretation 2012. Medical Education. 46. 289-298.

RÖNTGENHOITAJALIITTO. Opiskelu ja koulutus. Röntgenhoitajat ovat kliinisen radiografian ja säteilynkäytön asiantuntijoita.Viitattu 07.12.2022 ﷟ps://sorf.fi/wp-content/uploads/2022/06/Rontgenhoitajan-ammatilliset-osaamisvaatimukset-14-16.pdf

Salminen, L & Suhonen, R. 2008. Oppiminen ja oppimismenetelmät ja niiden hyödyntäminen ammatillisen kehittymisen tukena : Raportti täydennyskoulutuksesta ja sen mahdollisuuksista. Viitattu 29.11.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-469-7

Smith, W & Farrell, T. 2014. Radiology 101: The Basics and Fundamentals of Imaging – Fourth edition. Lippincott Williams & Wilkins, a Wolter Kluwer business.

Säteilyturvakeskus. Radiologisten tutkimusten määrät Suomessa 2021 -aineisto, Säteilyturvakeskus 2022. Viitattu 29.11.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-543-4

Säteilyturvakeskus. Radiologisten tutkimusten määrät Suomessa 2018 -aineisto, Säteilyturvakeskus 2019. Viitattu 29.11.2022.  https://www.stuk.fi/avoin-data/radiologisten-tutkimusten-maarat-suomessa

Verrier, W, Pittock, LJ, Bodoceanu, M, Piper, K. Accuracy of radiographer preliminary clinical evaluation of skeletal trauma radiographs, in clinical practice at a district general hospital. 2022. Elsevier. Viitattu 12.2.2023 https://doi-org.ezproxy.turkuamk.fi/10.1016/j.radi.2021.12.010

Kuva: Pixabay