Opetusvideo osana hammaskuvantamisen opetusta röntgenhoitajakoulutuksessa
Hammaskuvauksia tehdään noin 2000 toimipaikassa ympäri Suomea (STUK 2022). Hammaskuvauksista noin 400 000 on panoraamakuvia (STUK 2019). Panoraamakuvaus on koko hampaiston röntgenkuva (Radiopaedia 2022). Turun ammattikorkeakoulussa hammaskuvantaminen sisältyy natiivikuvantamisopintojaksolle ensimmäisen vuoden aikana (Turku AMK 2022).
Panoraamaröntgenlaite on suomalainen keksintö, jonka valmistus kaupalliseen tarkoitukseen aloitettiin vuonna 1960 (Hallikainen 1996). Panoraamaröntgenlaitteessa röntgenputki sijaitsee potilaan takana ja kuvailmaisin potilaan edessä. Röntgenputki ja kuvailmaisin pyörivät noin 180 astetta potilaan pään ympäri samanaikaisesti, jolloin muodostuu röntgenkuva koko hampaistosta. (Sams ym. 2021.) Kuvan muodostumiseen käytetään röntgensäteilyä ja panoraamakuvaus kestää muutamia sekunteja (Radiopaedia 2022).
Panoraamakuvauksesta hammaslääkäri saa tietoa potilaan hoidon suunnittelua varten sekä saa selville potilaan hampaiden hoitohistoriaa. Yleisimpiä indikaatioita eli syitä hampaiden panoraamakuvaukselle on karies (hampaiden reikiintyminen), viisaudenhampaiden tilanteen selvitys, ientulehduksesta johtuva luukato sekä erilaiset tulehdukset. (Oral 2022). Panoraamakuvauksen indikaationa voi myös olla erilaiset onnettomuudet ja tapaturmat, josta voi seurata hampaiden tai leuan murtumia sekä dislokaatioita eli sijoiltaanmenoja. Näiden lisäksi panoraamakuvauksen avulla seurataan lasten hampaiden kasvua ja kehitystä. (Radiopaedia 2022.)
Ennen kuvausta potilaan tulee poistaa kaikki korut sekä mahdolliset metalliesineet, kuten hiuspinnit, proteesit sekä kuulolaitteet kaulan ja pään alueelta. Kuvauksen aikana potilas seisoo tai istuu (Radiopaedia 2022). Potilaan on oltava paikallaan, joten asentoa on tukemassa leukatuki, purutikku hampaille sekä tukitassut pään molemmin puolin (Rondon ym. 2014). Potilaan kielen tulee olla litistettynä suulakeen kuvauksen aikana (Loughlin ym. 2018). Potilaan asettelun apuna ovat panoraamaröntgenlaitteessa olevat merkkivalot (STUK 2022). Potilaan asettelu vaikuttaa kuvan laatuun panoraamaröntgenkuvassa (Loughlin ym. 2017).
Video oppimateriaalina
Videon avulla voidaan mahdollistaa monipuolinen opetus perinteisen opettamisen rinnalla. Video luo audiovisuaalisen oppimateriaalin, joka antaa informaatiota havainnollistavasti. (Lautkankare 2014). Hyvän opetusvideon piirteitä ovat aiheen tarkka rajaus sekä käsitys kohderyhmästä ja heidän aiemmasta tietämyksestänsä aiheeseen. Opetusvideossa on hyvä hyödyntää erilaisia editointikeinoja ja komponentteja pitämään katselijoiden mielenkiinto yllä. Opetusvideot on hyvä pitää lyhyinä ja valita aiheeseen soveltuva rakenne sekä tapa. (Kuokkanen 2019).
Videon tekemisessä täytyy pohtia montaa asiaa ennen kuvaamisen aloittamista. Videon ilmaisukeinot, viestin tuominen kohderyhmälle ja pohdinta millainen video sopii parhaiten yleisölle on hyvä harkita ennen kameran päälle käynnistämistä. Videolle tulisi kirjoittaa käsikirjoitus, jossa käy ilmi asiat, jotka videossa halutaan tuoda esille. Kameran valitseminen videon tekemisessä on tärkeää, sillä videolle halutaan tarpeeksi hyvä laatu. On myös tärkeää kiinnittää huomiota hyvään valaistukseen. Videon viimeistelyssä oleellinen osa on laadukkaan editointiohjelman käyttäminen ja hyvän mikrofonin hyödyntäminen. (Zia 2021.)
Opinnäytetyön tuotoksena muodostui opetusvideo, jossa näytetään panoraamakuvantamisprosessi alusta loppuun. Videossa korostuu panoraamakuvauksen esivalmistelut, potilaan asettelu sekä kuvauksen lopetus.
Lisätietoa löytyy aiheesta kirjoitetusta opinnäytetyöstä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037505
Lähteet:
Hallikainen, D. 1996. History of panoramic radiography. Sage journals. Viitattu 8.5.2023. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/02841851960373P207
Kuokkanen, A. 2019. Kuinka tehdä vaikuttavia opetusvideoita?. Mediamaisteri. Viitattu 8.5.2023. https://www.mediamaisteri.com/blog/kuinka-tehda-vaikuttavia-opetusvideoita
Lautkankare, R. 2014. Videon mahdollisuudet opetuskäytössä: Turun ammattikorkeakoulun ViPeda-hanke. Puheenvuoroja 81. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165435.pdf
Loughlin, A.; Drage, N.; Greenall, C. & Farnell, D.J.J. 2017. An Investigation in to the impact of acquisition location on error type and rate when undertaking panoramic radiography. Radiography. Viitattu 10.5.2023. https://doi-org.ezproxy.turkuamk.fi/10.1016/j.radi.2017.07.004
Loughlin, A.; Drage, N. & Greenall, C. 2018. Panoramic radiograpahy -getting it right. Imaging and Therapy Practice. Viitattu 10.5.2023. https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.turkuamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=0&sid=7839c54e-5ac8-49f6-a648-87041a98aa30%40redis
Oral 2022. Röntgenkuvantaminen on keskeinen väline suun sairauksien diagnosoinnissa. Viitattu 8.5.2023. https://www.oral.fi/suun-terveys/suun-tulehdukset/rontgentutkimus-keskeinen-suun-sairauksien-diagnosoinnissa/
Radiopaedia 2022. Orthopantomography. Viitattu 8.5.2023. https://radiopaedia.org/articles/orthopantomography
Rondon, R.; Pereira, Y. & Nascomento, G. 2014. Common positioning errors in panoramic radiography: A review. Imaging Science in Dentistry. Viitattu 8.5.2023. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3972400/
Sams, C.; Dietsche, E.; Swenson, D.; Dupoint, G. & Ayyala, R. 2021. Pediatric Panoramic Radiography: Techniques, Artifacts, and Interpretation. Radiographics. Viitattu 8.5.2023. https://pubs.rsna.org/doi/10.1148/rg.2021200112
STUK 2019. Röntgentutkimukset. Viitattu 8.5.2023. https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-terveydenhuollossa/rontgentutkimukset
STUK 2022. Hammasröntgen. Viitattu 8.5.2023. https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-terveydenhuollossa/hammasrontgen
Turun AMK 2022. Röntgenhoitaja (AMK). Viitattu 10.5.2023. https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/rontgenhoitaja-amk/
Zia, Z. 2021. 10 Beginner Video Tips for Making Professional Videos. Visme. Viitattu 10.5.2023. https://visme.co/blog/video-tips/
Kuva: Pixabay