Säteilysuojelu eläinkuvantamisessa – kuvausarvo kerrallaan kohti turvallisempaa säteilynkäyttöä
Pieneläinkuvantamisen säteilysuojelu on ajankohtaista, sillä aiheesta löytyy useita laajoja kansainvälisiä artikkeleita lähivuosilta. Tästä huolimatta Säteilyturvakeskuksen (STUK) materiaali eläinkuvantamisesta on melko suppeaa ja päivittämätöntä. Suomessa eläimiä kuvaavat pääasiassa eläinlääkärit ja klinikkaeläinhoitajat. Opinnäytetyössä kehitettiin kuvausarvotaulukko pieneläinklinikan ja -sairaalan käyttöön tavoitteena edistää säteilysuojelua pieneläinkuvantamisessa.
Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 eläinröntgentutkimusta (STUK 2019). Useimmiten eläimet rauhoitetaan tutkimuksien ajaksi ja asennon tukemiseen käytetään tyynyjä, hiekkapusseja ja siteitä. Joskus nämä eivät kuitenkaan riitä ja joudutaan varautumaan kiinnipitäjään. (IAEA 2021.) Kiinnipitäjä altistuu toimenpiteen aikana siroavalle säteilylle (STUK 2019). Tämän vuoksi säteilynkäytön optimointi on korostuneen tärkeää. Useimmilla eläinklinikoilla ei työskentele röntgenhoitajia, joten kuvausarvotaulukot ovat oleellinen apuväline säteilyn käytön opitimoinnissa. Kuvausarvotaulukoiden on todettu vähentävän uusintakuvien tarvetta. (IAEA 2021.)
Eläinkuvantamiseen liittyvän säteilysuojelun prioriteettina on suojella ihmisiä
Eläimet ovat yhtä lailla alttiita säteilyn aiheuttamille terveyshaitoille. Näin ollen myös eläinkuvantamisessa tulisi huomioida säteilysuojelun kolme pääperiaatetta. (ICRP 2023.) Oikeutusperiaatteen mukaisesti tutkimuksen hyöty-haitta -suhde tulee arvioida, ja tutkimuksesta on oltava aina enemmän hyötyä, kuin haittaa. Optimointiperiaate haastaa pitämään kuvausarvot niin matalina, kuin diagnostisesti on mahdollista. (STUK 2020.)
Yksilönsuojaperiaate suojelee väestöä ja työntekijää. Periaatteen mukaisessa toiminnassa säteilyannokset eivät saa nousta yli tiettyjen rajojen. (STUK 2020). Näiden periaatteiden noudattaminen eläinkuvantamisessa on haasteellista erityisesti silloin, kun eläintä kuvataan harrastus- tai jalostussoveltuvuuden selvittämiseksi. Näissä tilanteissa kuvia otetaan usein runsaasti. (ICRP 2022).
Röntgenkuva on optimaalisimmillaan, kun se on juuri tarkoitukseensa riittävä
Opinnäytetyössä keskeisimpiä tekijöitä oli optimointiperiaate. Digitaalisessa kuvantamisessa röntgenkuvan ylivalotus on silmin havaittavissa vasta, kun sädeannos on huomattavan suuri (STUK 2011). Myös kuvan tulkinta vaikuttaa optimointiin suuresti (Martin 2006).
Kuvan optimoinnissa tulee huomioida kuvan diagnostinen riittävyys ja potilaan saama annos. Kohde, potilaan koko ja vaadittava kuvanlaatu ovat tärkeitä seikkoja huomioida röntgenkuvan optimoinnissa. Optimaalisimmillaan kuvanlaatu on juuri diagnostisesti riittävä ja kohinaa tulisi sallia. (Martin 2006).
Eläinkuvantamisessa on totuttu huomattavasti parempaan kuvanlaatuun kuin ihmiskuvantamisessa. Opinnäytetyössä pyrittiin löytämään tasapaino totutun kuvanlaadun sekä eläimen säteilyaltistuksen välillä.
Opinnäytetyössä laadittiin kuvausarvotaulukko
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä muodostettu tuotos on sekä sähköinen että paperinen kuvausarvotaulukko. Taulukko on jaettu kolmeen eri eläimen kokoluokkaan kuvauskohteiden mukaan. Taulukosta tehtiin helposti luettava ja johdonmukainen, jotta sitä olisi vaivaton käyttää kuvaustilanteessa.
Opinnäytetyö tuo esiin eläin- ja ihmiskuvantamisen eroja röntgenhoitajan näkökulmasta. Nämä erot ovat huomattavia, ja eläinten säteilysuojelu on jokseenkin vasta lapsen kengissä. Tutkimus- ja kehitystyö aiheen parissa on siis jatkossakin tarpeellista. Kansainväliset tahot, kuten International Atomic Energy Agency (IAEA) ja International Commission of Radiological Protection (ICRP) ovat heränneet tähän, ja julkaisseet lähiaikoina suosituksia aiheesta.
Aiheesta voi lukea lisää opinnäytetyössä, joka löytyy Theseuksesta.
Lähteet
IAEA 2021. Safety Reports Series No. 104, Radiation Protection and Safety in Veterinary Medicine. Viitattu 2.6.2023. https://www-pub.iaea.org/MTCD/Publications/PDF/PUB1894_web.pdf
ICRP 2022. ICRP Publication 153: Radiological Protection in Veterinary Practice. Annals of the IRCP. Vol. 51, No 4, 9-95. Viitattu 2.6.2023.
Martin C. 2006. Biomedical Imaging and Intervention Journal. Optimisation in general radiography. Viitattu 2.6.2023. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3097657/pdf/biij-03-e18.pdf
STUK 2011, Hammasröntgentoiminnan laadunvalvonta ja kuvaushuoneen säteilysuojaus. Viitattu 4.6.2023. https://urn.fi/URN:%20ISBN%20978-952-478-656-0
STUK 2019. Eläinten röntgentutkimukset. Viitattu 2.6.2023. https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-terveydenhuollossa/elainten-rontgentutkimukset
STUK 2020. Terveyshaittojen ehkäiseminen säteilysuojelulla. Viitattu 4.6.2023. https://www.stuk.fi/aiheet/mita-sateily-on/terveyshaittojen-ehkaiseminen-sateilysuojelulla
Kuva: © Riina Suomi