ThingLink osana röntgenhoitajakoulutuksen simulaatio-opetusta
Turun ammattikorkeakoulun röntgenhoitajakoulutuksen opinnäytetyön kehittämistyönä syntyi AVH-simulaatioon valmistava verkko-oppimateriaali, joka tehtiin ThingLink-alustaa hyödyntäen. Alustalle voitiin luoda potilaan koko hoitopolun kattava materiaali, josta opiskelija saa hyvän kokonaiskuvan ennen simulaatioon osallistumista.
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat merkittävä terveydellinen haitta maailmanlaajuisesti. (Taina 2014). Suomessa lähes 25 000 ihmistä sairastuu vuosittain akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön. (Aivoliitto 2020). Potilas, jolla epäillään aivoverenkiertohäiriötä, on saatava mahdollisimman nopeasti liuotushoitoa tarjoavaan sairaalaan, joka tavallisesti on lähin yliopistotason sairaala. Vakiintunut liuotushoidon aikaikkuna, eli oireiden alusta hoidon alkuun kulunut aika, on 4,5 tuntia. (Rantanen 2017, 6). Potilaan hoitopolku alkaa soitosta hätäkeskukseen, ja ensihoidon antamasta ennakkoilmoituksesta sairaalassa käynnistyy AVH-hälytys.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda monipuolinen opiskelumateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille AVH-simulaatioon valmistautumisessa käyttäen alustana ThingLink-verkko-oppimisympäristöä. Kyseistä alustaa käyttäen saatiin hyödynnettyä lisenssiä, joka on ammattikorkeakoulun käytössä.
Mikä on AVH-simulaatio?
Turun ammattikorkeakoulun toisen vuoden röntgenhoitajaopiskelijat osallistuvat moniammatilliseen AVH-simulaatioon, jossa mukana on lääketieteen, ensihoidon sekä bioanalytiikan opiskelijoita. Simulaatio on lavastettu, turvallinen oppimistilanne, jossa opetellaan toimimaan oikein niin kuin aidoissakin potilastilanteissa. Simulaation jälkeen moniammatillinen opiskelijaryhmä kokoontuu yhteen, ja käy simulaation läpi ohjaajan vetämänä.
ThingLink-opiskelumateriaalin avulla röntgenhoitajaopiskelijat pystyvät valmistautumaan simulaatioon kertaamalla oleellisemmat asiat sekä hahmottamaan oman sekä muiden ammattiryhmien osuutta jo etukäteen. Näin ollen osallistujalla on käsitys omasta roolistaan sekä myös paljon teoria tietoa pohjalla. Hyvällä valmistautumisella sekä teoriapohjan hallinnalla opiskelija saa simulaatiosta enemmän irti ja rohkeutta toimia oma-aloitteisesti.
Verkko-opiskelu mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun
Kaikkea verkossa olevaa oppimateriaalia kutsutaan verkko-oppimateriaaliksi. (Opetushallitus 2023). Verkko-opiskelu on oppimistapana kasvattanut suosiotaan viime vuosikymmenten aikana merkittävästi. Opiskelumahdollisuudet verkossa ovat kehittyneet teknologian kehittymisen myötä ja verkossa oleva tieto lisääntynyt räjähdysmäisesti. (Jokela 2022.) Painettuun oppimateriaaliin verrattuna digitaalinen sisältö voi tarjota monipuolisempia mahdollisuuksia esimerkiksi tehtävien tekemiseen. (Opetushallitus 2023).
Verkossa opiskelu tarjoaa opiskelijalle ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun verrattuna perinteiseen luokassa tapahtuvaan opetukseen. Itsenäinen opiskelu vaatii opiskelijalta kuitenkin oma-aloitteisuutta sekä vastuunottoa omasta oppimisesta. Tämän lisäksi opiskelija tarvitsee toimivan tietokoneen sekä internetyhteyden.
Interaktiivisilla toiminnoilla monipuolisuutta verkko-oppimateriaaleihin
ThingLink on oppilaitoksille, järjestöille ja yrityksille perustettu suomalaisamerikkalainen sovellus, jonka avulla voidaan luoda interaktiivisia sisältöjä esimerkiksi opetukseen. Erilaisten toimintojen avulla, kuten 360-kuvien ja 3D-mallien avulla verkkomateriaalista saa luotua todentuntuisemman ja monipuolisemman. (ThingLink 2020.) ThingLinkissä ladattuun pohjakuvaan lisätään ”tageja”, joihin voidaan liittää esimerkiksi tekstiä sekä linkkejä. Pohjaa ei tarvitse täyttää kokonaan pitkillä tekstiruuduilla, vaan linkkejä eri internetsivustoille lisäämällä voi ohjata opiskelijaa lukemaan lisätietoa kulloinkin käsiteltävästä aiheesta.
Jatkuvuus ThingLink:n ulkopuolelle antaa materiaalin luojalle loputtomat mahdollisuudet kehittää materiaaliaan monipuolisemmaksi. Kehittämistyössä esimerkiksi avointen kysymysten vastausalustana käytettiin Padlet-sovellusta. Interaktiivisten toimintojen avulla eri hoitopolun vaiheet yhdistettiin mielekkääksi kokonaisuudeksi. Alusta on hyvä juuri polkumaisen kokonaisuuden luontiin, sillä polun eri vaiheita pystyy käsittelemään osissa ja tarkemmin omina kokonaisuuksinaan. Vaihtoehtona materiaalin etenemisessä on myös ehdollinen siirtymä, jolloin esimerkiksi seuraavaan vaiheeseen pääsee vastaamalla oikein esitettyyn kysymykseen. Valmis materiaali voidaan jakaa linkin avulla halutulle kohdeyleisölle. Verkko-oppimateriaalin luomisessa vain taivas on rajana.
Opinnäytetyöhön voi tutustua Theseuksessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098573
Lähteet:
Aivoliitto 2022. Mikä on aivoverenkiertohäiriö (AVH)? Turku. Viitattu 11.5.2023. Mikä on aivoverenkiertohäiriö (AVH)? | Aivoliitto
Jokela, A. 2022. Verkko-opiskelun yleistyminen on vääjäämätön kehityssuunta. Web-ostajan opas. Viitattu 11.5.2023. Verkko-opiskelun yleistyminen on vääjäämätön kehityssuunta – Web-ostajan opas
Opetushallitus 2023. E-oppimateriaalin laatukriteerit. Viitattu 11.5.2023. E-oppimateriaalin laatukriteerit | Opetushallitus (oph.fi)
Rantanen, K. 2017. Aivoverenkiertohäiriöt -panosta estoon ja hoida välittömästi. BestPractice. Viitattu 11.5.2023. aivoverenkiertohairiot.pdf (bpno.fi)
Taina, M. 2014. Mysteeriksi jäänyt aivoverenkiertohäiriö – selitys sittenkin sydämessä. Väitöskirjat. Duodecim, Terveysportti. Viitattu 11.5.2023. https://terveysportti.mobi/kotisivut/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_palsta=24&p_artikkeli=uux17683
ThingLink 2022. ThingLink kouluille ja oppilaitoksille. Viitattu 11.5.2023. ThingLink: ThingLink kouluille ja oppilaitoksille
Artikkelikuva: Pixabay