• asbesti
• asbestikartoitus
• haitta-ainekartoitus

Linjasaneerauksen – tuttavallisemmin putkiremontin – yhteydessä tehdään asbesti- ja haitta-ainekartoitus työn suunnitteluvaiheessa, mutta kartoitusta täydennetään saneerauksen purkuvaiheessa. Rakennuksen korjaamisessa, ennen purkutyöhön ryhtymistä, on kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa kiinteistöissä suoritettava asbestikartoitus työntekijöiden asbestialtistumisen välttämiseksi. Aihetta tarkasteltiin Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä (Ylikännö 2025), jossa luotiin yhtenäinen ohjeistus Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan liitto SAP Ry:lle. Ohjeessa korostetaan kartoitusten laadun ja muodon yhtenäistämistä sekä lainsäädännön ja ohjeistusten tulkintojen selkeyttämistä.

Asbestia on käytetty laajasti rakennusmateriaaleissa aina 1990-luvun alkuun saakka. Valtioneuvoston asetuksen mukaan kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa on varmistettava, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Opinnäytetyössä (Ylikännö 2025) selkeytettiin kentällä havaittuja kirjavia käytäntöjä ja tulkintoja tehdyissä asbesti- ja haitta-ainekartoituksissa.

Asbesti ja muut haitta-aineet

Asbesti on kuitumainen silikaattimateriaali, jolla on monia hyviä ominaisuuksia, joita on hyödynnetty rakennusmateriaaleissa. Asbestia on käytetty muun muassa palosuojaukseen ja lämmöneristykseen. Asbestia on käytetty hyvien ominaisuuksiensa vuoksi laajasti erilaisissa rakennusmateriaaleissa parantamaan muiden materiaalien ominaisuuksia. Asbestille altistuminen voi kuitenkin aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten asbestoosia ja keuhkosyöpää. Linjasaneerauskohteissa asbestia voi löytyä esimerkiksi muovimatoista, akustiikkalevyistä ja putkieristeistä.

Muita saneerauskohteissa tutkittavia haitta-aineita ovat muun muassa PAH-yhdisteet ja raskasmetallit, jotka voivat myös rakenteiden purkuvaiheessa aiheuttaa vakavia terveys- ja ympäristöhaittoja. Asbesti ja muut haitta-aineet eivät useinkaan aiheuta terveyshaittaa ehjässä rakenteessa ollessaan.

Kartoituksen vaiheet linjasaneerauskohteissa

Linjasaneerauksen asbestikartoitukset voidaan jakaa kahteen osaan: suunnitteluvaiheen kartoitukseen ja toteutusvaiheen täydentämiseen. Suunnitteluvaiheessa kartoitetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki purettavat rakenteet ja tilat, joihin kohdistuu tulevassa urakassa toimenpiteitä. Usein suunnitteluvaiheessa ei kuitenkaan päästä kaikkiin tiloihin eikä rakenteita yleensä päästä avaamaan. Näin ollen toteutusvaiheessa kartoitusta täydennetään niiden tilojen ja rakenteiden osalta, joita ei ole päästy kartoittamaan ennen urakan aloitusta. Kartoituksen laatimisessa käytetään eri menetelmiä, kuten aistinvaraisia havaintoja ja materiaalinäytteiden analysointia sekä tietoa käytetyistä materiaaleista ja niiden asbestipitoisuuksista.

Havaitut ongelmakohdat

Linjasaneeraustyömailla on havaittu useita ongelmakohtia, jotka on syytä huomioida ennen kuin työmaalla ryhdytään purkutyöhön

• Pätevyys: Kartoituksen tekijän tulee olla riittävän pätevä, esimerkiksi AHA-asiantuntija tai rakennusterveysasiantuntija. Pätevyys varmistaa kartoituksen laadun ja luotettavuuden.
• Asbetinäyteanalyysi ei ole kartoitus: Kartoitus vaatii aina tulkinnan havainnoista sekä tiedon asbestin sijainnista, laadusta ja pölyävyydestä. Ensisijainen menetelmä kartoituksen laatimiseksi on tieto rakenteen asbestipitoisuudesta ja näytteitä otetaan vain, mikäli tietoa ei ole muuten saatavilla. Näyteanalyysi on siis työkalu kartoituksen laatimiseksi, ei itse kartoitus.
• Näytteet otetaan oikeista paikoista: Näytteet otetaan siten, että varmasti voidaan todeta näytteen edustavan juuri sitä rakennetta, jota sillä pyritään kartoittamaan. Esimerkiksi saneeratusta kylpyhuoneesta laatoituslaastia ei välttämättä löydy oven viereiseltä seinältä, vaan esimerkiksi alkuperäisen vanhan ammeen yläpuolelta.
• Kartoituksen täydentäminen: Kartoitusta tulee täydentää urakan aikana erityisesti silloin, kun alkuperäinen kartoitus ei ole kattava kaikkien tilojen tai rakenteiden osalta.
• Näytteenoton kattavuus: Näytteitä tulee ottaa kattavasti kaikista rakenteista ja materiaaleista. Yksittäinen näyte ei riitä osoittamaan koko rakenteen asbestivapautta kyseisen rakenteen osalta koko kohteessa. Eri aikana valmistuneet rakennukset, rakenteet ja portaat tulee tutkia kaikki erikseen. Näytteenotossa tulee huomioida myös kaikki päällekkäiset rakenteet.
• Näytetulosten oikea laajentaminen: Näytetulokset samaan aikaan rakennetuissa asunnoissa samassa kohteessa voidaan laajentaa koskemaan toisia vastaavia, kunhan näytekattavuus on riittävä.
• Risteävien näytetulosten oikea tulkinta: Toisiaan vastaavat rakenteet, joista on kohteessa sekä asbestipitoisia, että asbestivapaita näytetuloksia, on syytä tulkita asbestipitoisiksi.
• Varovaisuus negatiivisen tulkinnan tekemisessä: Toisiaan vastaavat rakenteet voidaan tulkita negatiivisiksi vain näytekattavuuden ollessa riittävä. Esimerkiksi putkieristeissä, pikiliimassa ja pikieristeessä sekä Kenitex-maaleissa voidaan saada yhdestä kohdasta negatiivinen näytetulos ja toisesta kohdasta positiivinen. Kaikissa materiaaleissa asbesti ei ole jakautunut tuotteeseen tasaisesti.
• Varovaisuus asbestijäämien osalta: Mikäli alkuperäisissä laasteissa, vedeneristeissä tai liimoissa on havaittu asbestia ei kyseisiä rakenteita voida todeta asbestivapaiksi yksittäisten näytteiden perusteella, vaan ainoana luotettavana dokumenttina voidaan pitää asbestipurkutyöstä tehtyä luovutusdokumenttia, jossa todetaan, että kyseiset rakenteet on poistettu kokonaan.

Yhteenveto

Kattava asbesti- ja haitta-ainekartoitus on syytä tehdä kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa kohteissa ennen kuin purkutyöt aloitetaan. Kartoituksen on katettava kaikki rakenteet ja tilat, joihin kohdennetaan toimenpiteitä. Kartoittajan on syytä olla ammattitaitoinen ja pätevä henkilö, joka tuntee eri aikakausien rakennukset ja niiden rakenteet siten, että hän osaa ottaa tarpeelliset näytteet oikeista paikoista riittävän kattavasti ja tulkita saamansa tulokset oikein.

Lähde

Ylikännö, M. 2025. Linjasaneerauksen asbesti- ja haitta-ainekartoituksen laatiminen sekä työn aikainen täydentäminen – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.