Asuntorahoitus – löytyisikö EU-rahoituksesta vaihtoehtoja ARA-rakentamiselle?
Suomen talous on kasvavan valtionvelan takia kriisissä, rakennusteollisuus on taantumassa, ja asumisen tukia leikataan. Erityisesti iäkkäille suunnattuun kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon kaivataan kipeästi uusia rahoitusvaihtoehtoja. Olisiko EU:lla tarjota ratkaisua tähän tarpeeseen?
Suomessa väestön ikärakenne tuottaa lähitulevaisuudessa suuria haasteita asuntotuotannolle. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 keskimäärin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias, ja hyvin iäkkäiden yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2035 mennessä (Oosi ym. 2019, 8). Tämän takia tarve iäkkäille soveltuvaan, esteettömään ja tuettuun palveluasumiseen tulee voimakkaasti kasvamaan.
Nykyinen Suomen asuntokanta ei vastaa kasvavaan kysyntään. Suomalainen yhteiskunta on eriarvoistunut. Tulo- ja varallisuuserot tulevat edelleen kasvamaan myös ikääntyneen väestön keskuudessa. Asumisen vaihtoehtojen vähyys ja asumisen kalleus ovat osalle ikääntyneistä todellinen ongelma. Tuettuun asumiseen on valtiolla yhä vähemmän varaa. Opinnäytetyössä (Rantanen 2024) on tutkittu, voisiko EU-rahoituksella tulevaisuudessa jopa korvata osittain ARA-rahoitusta, ja jos voi, niin miten.
Perinteinen ARA-rahoitus
Suomessa on perinteisesti tuettu kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämällä ARA-rahoituksella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on Suomen ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA:n tehtäviin kuuluu asumiseen ja rakentamiseen liittyvien avustusten, tukien ja takausten myöntäminen. ARA:n rahoittamissa asuntokohteissa asumisen kustannuksille, kuten vuokrille, määritellään raja-arvot, jotka mahdollistavat kohtuuhintaisen asumisen taloudellisesti heikossa asemassa oleville. ARA-rahoitus on kuitenkin riippuvainen poliittisista ratkaisuista ja valtion budjetista. Joka vuodelle ja hallituskaudelle määritellään euromäärät, valtuudet, jolla valtio voi rahoittaa ARA-mekanismilla kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Nykyisen hallitusohjelman mukaan ”hallitus vähentää yhteiskunnan tukemaa ARA-asuntotuotantoa hallitusti”. Tämä tulee vähentämään ARA-rahoitteisten hankkeiden lukumäärää ja avustusprosentteja. Myös aluepolitiikka vaikuttaa siihen, millaisia ARA-hankkeita tuetaan. Erityisesti syrjäseuduilla on ollut haastavaa aloittaa uutta ARA-asuntotuotantoa.
Vaihtoehtoinen EU-rahoitus
EU tukee vihreää siirtymää, ympäristö- ja ilmastotavoitteita ja kestävää kehitystä. Nykyisellä rahoituskaudella 2021–2027 EU-rahoitusohjelmat tukevat pääasiassa TKI-hankkeita (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio), ja lähtökohtaisesti EU ei rahoita investointeja avustusrahalla.
lähtökohtaisesti EU ei rahoita investointeja avustusrahalla
EU-rahoitusohjelmissa rahoitettavan toiminnan tulee olla uutta ja innovatiivista Euroopan tasolla, jotain mitä ei aiemmin olla tehty, ja missä on myös riski epäonnistua. Rahoitettavien hankkeiden tulisi hyödyttää myös muita toimijoita Euroopan Unionin alueella. Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että mikäli jokin rakentamiskonsepti tai menetelmä on jo olemassa, ja uudessa hankkeessa tarvitaan vain lisää samankaltaisia rakennuksia, ei EU-avustuksia myönnetä.
EU-rahoitusohjelmissa rahoitettavan toiminnan tulee olla uutta ja innovatiivista
Toisaalta jos rakennushankkeissa innovoidaan ja toteutetaan jotain uutta ja ennen kokematonta, voi EU-rahoituksen saaminen olla mahdollista. Innovatiivisuus voisi liittyä esimerkiksi käytettävään rakennustekniikkaan tai rakennusmateriaaleihin, tai innovaatio voisi olla sosiaalisen asumisen kehittämistä edistävää rakennustuotantoa. Tällöin ainakin suunnittelun osalta löytyy EU-rahoitusohjelmia, joita kannattaa harkita vaihtoehtoisina rahoitusinstrumentteina.
ainakin suunnittelun osalta löytyy EU-rahoitusohjelmia, joita kannattaa harkita vaihtoehtoisina rahoitusinstrumentteina
Kansainväliset hankekonsortiot tekevät EU-hankkeet monimutkaisiksi hallita. Rakennushankkeissa paras rooli EU-rahoituksen hakijalle olisikin olla aluksi mukana konsortion jäsenenä, jolloin hankkeen koordinointi ja vetovastuu olisi jollakin toisella osapuolella kuin rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Konsortion jäsenenä saa kuitenkin seurata käytännössä, kuinka hanke etenee ja siten osallistuja voi saada oppia ja kokemusta seuraaviin mahdollisiin hankkeisiin.
Haasteena EU-rahoituksen hakemisessa on EU-rahoitusohjelmien valtava lukumäärä. Jotta hakija löytää sopivimman rahoitusohjelman omalle hankkeelleen, kannattaa käyttää hyväksi EU-rahoitusneuvontapalveluita, kuten Business Finlandin tarjoamaa ilmaista EU-rahoitusneuvontaa. Suomessa on myös kaupallisia yrityksiä, jotka auttavat EU-hakemusten valmistelussa.
Koska EU:n rahoittamat hankkeet ovat avoimia ja muita toimijoita hyödyttäviä, on toteutuneista hankkeista saatavissa valtava määrä dokumentoitua arkistomateriaalia. Kannattaakin etsiä omaan alaan soveltuvia toteutuneita EU-hankkeita, esimerkiksi toteutuneita sosiaalisen asumisen rakentamisen hankkeita, ja tämän jälkeen näitä valittuja hankkeita voi analysoida ja etsiä yhteisiä tekijöitä, jotka mahdollistivat hankkeille myönteiset EU-rahoituspäätökset.
Lisää voit lukea opinnäytetyöstä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404197006
Lähteet
Oosi, O.; Koramo, M. & Sadeoja, S. 2019. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 1. Ikääntyneiden palvelu- ja yhteisökorttelin toteuttaminen.
Rantanen, Samuli 2024. Erityisryhmien asuntotuotannon ARA-rahoitus ja EU-rahoitus. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri. Viitattu 22.4.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404197006
Artikkelikuva: Samuli Rantanen