Betonimurskeen soveltuvuus tarkastellussa maanrakennuskohteessa
Betonimurskeen käyttö maanrakentamisessa on viime vuosina lisääntynyt, kun rakentamisessa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota kestävään kehitykseen ja materiaalien kierrätykseen. Neitseellisten kiviainesvarojen rajallisuus sekä lupakäytäntöjen tiukentuminen ovat osaltaan ohjanneet alan toimijoita hyödyntämään vaihtoehtoisia materiaaleja. Betonimurske on yksi yleisimmin käytetyistä kierrätysmateriaaleista infrarakentamisessa, ja sitä hyödynnetään erityisesti katu‑ ja piha‑alueiden rakentamisessa (Ympäristöministeriö, 2023).
Opinnäytetyössä suunniteltiin Turun Saramäen kaupunginosassa sijaitsevien tonttien (Kuparikatu 16 ja 18) kuivatusratkaisuja. Opinnäytetyö on toteutettu Turun ammatti-instituutin toimeksiannosta, mikä lisää osaltaan ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä.
Betonimurskeen soveltuvuutta arvioitaessa keskeistä on sen tekninen toimivuus suhteessa kohteen vaatimuksiin. Rakennekerrosmateriaalilta edellytetään riittävää kantavuutta, hyvää tiivistettävyyttä ja toimintavarmuutta vaihtelevissa kuormitus‑ ja sääolosuhteissa (Väylävirasto, 2020). Betonimurskeen ominaisuuksiin vaikuttavat merkittävästi lähtöbetonin laatu sekä murskaus‑ ja seulontaprosessi, minkä vuoksi materiaalin ominaisuudet voivat vaihdella eri erien välillä. Tämä korostaa materiaalin ennakkotarkastelun ja laadunvarmistuksen merkitystä.
Teknisten ominaisuuksien osalta betonimurske voi oikein käsiteltynä täyttää katu‑ ja piha‑alueiden rakennekerroksille asetetut vaatimukset. Kantavuus ja tiivistyvyys ovat monissa kohteissa riittäviä, kun materiaalin rakeisuus ja kerrosrakenteet on suunniteltu sen ominaisuudet huomioiden (Väylävirasto, 2020). Routakäyttäytymisen kannalta betonimurskeen huokoisempi rakenne voi lisätä vedenpidätyskykyä, mikä tekee toimivasta kuivatusratkaisusta ja riittävistä kerrospaksuuksista erityisen tärkeitä.
Teknisten vaatimusten lisäksi betonimurskeen käyttöön liittyy olennaisesti ympäristökelpoisuuden arviointi. Maanrakennuksessa hyödynnettävän betonimurskeen tulee täyttää sille asetetut haitta‑ainepitoisuuksia koskevat raja‑arvot, jotta käytöstä ei aiheudu haittaa ympäristölle tai pohjavesille (Valtioneuvoston asetus 843/2017). Betonimurske voi sisältää jäämiä esimerkiksi pinnoitteista tai lisäaineista, minkä vuoksi sen käyttö edellyttää säännöllistä testausta sekä dokumentoitua laadunvalvontaa koko käyttöketjun ajan.
Betonimurskeen karkea rakenne mahdollistaa veden kulkeutumisen rakennekerrosten läpi, mikä voi tukea toimivaa kuivatusratkaisua
Tarkastellussa kohteessa betonimurskeen soveltuvuutta arvioidaan myös hulevesien hallinnan näkökulmasta. Rakennekerrosten vedenläpäisevyydellä on merkittävä vaikutus sekä rakenteiden kestävyyteen että pintavesien hallintaan. Betonimurskeen karkea rakenne mahdollistaa veden kulkeutumisen rakennekerrosten läpi, mikä voi tukea toimivaa kuivatusratkaisua, kun kokonaisuus suunnitellaan huolellisesti ja kohteen olosuhteet huomioiden (Väylävirasto, 2020).
Kokonaisuutena betonimurskeen käyttö maanrakennuksessa edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Materiaali ei välttämättä sovellu kaikkiin kohteisiin sellaisenaan, mutta oikein valittuna ja suunniteltuna se tarjoaa toimivan vaihtoehdon erityisesti kevyemmin kuormitetuissa rakenneratkaisuissa. Tarkastellussa kohteessa betonimurskeen ominaisuudet vastaavat pääosin asetettuja teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia, kun käyttö perustuu voimassa oleviin ohjeisiin ja säädöksiin.
Oikein toteutettuna betonimurskeen hyödyntäminen vähentää luonnonkiviainesten käyttöä
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että betonimurske soveltuu tarkasteltuun maanrakennuskohteeseen tietyin edellytyksin. Käyttö edellyttää materiaalin laadun varmistamista, ympäristökelpoisuuden arviointia sekä huolellista rakennesuunnittelua. Oikein toteutettuna betonimurskeen hyödyntäminen vähentää luonnonkiviainesten käyttöä ja tukee kestävän rakentamisen tavoitteita ilman, että rakenteiden toimivuus tai turvallisuus vaarantuu.
Lähteet
Penttilä, L. 2026. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Linkki Theseukseen tulossa.
Colah, Z. (2025). Betonimursketta (Kuva 1). Unsplash. https://unsplash.com
Valtioneuvoston asetus 843/2017. (2017). Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170843
Väylävirasto. (2020). Tierakenteen suunnitteluohjeet. Väylävirasto.
https://vayla.fi
Ympäristöministeriö. (2023). Kiertotalous rakentamisessa. Ympäristöministeriö.
https://ym.fi/kiertotalous-rakentamisessa