• sisäilmakorjaus
• sisäilmaongelma

Sisäilmatiivistyksiä tehdään rakennuksissa, joissa on todettu sisäilmaongelmia aiheuttavia haitta-aineita. Näitä haitta-aineita voivat olla VOC-yhdisteet, formaldehydi, ammoniakki, radon, kuidut, homeet ja alkueläimet. Sisäilman huono laatu aiheuttaa tilojen käyttäjille oireilua, joka voi olla silmien ja nenän vetistelyä, yskää ja kurkun kutinaa sekä väsymystä. (Hengitysliitto 2024a.)

Sisäilman laatua pyritään parantamaan ilmanvuotoreittien tiivistyksillä. Ilmatiiveyden parantamista tehdään rakenteiden liitoskohdissa ja saumakohdissa. Myös kapselointia voidaan käyttää haitta-aineiden sulkumenetelmänä, kun haitta-aineita sisältävän rakenteen purkaminen ei ole mahdollista. Kapselointi estää haitta-aineiden kulkeutumisen sisäilmaan diffuusion avulla. Toteutustapana kapselointi ei ole vielä niin yleinen, kun ilmatiiveyden parantaminen tiivistyksillä (Seppälä 2021).

Suomessa on paljon sisäilmaongelmaisia rakennuksia

Suomessa on purettu ja korjattu paljon julkisia rakennuksia, kuten sairaaloita ja kouluja sisäilmaongelmien takia. Esimerkiksi Turussa on purettu tämän vuoden puolella jo kolme koulurakennusta, ja sisäilmakorjauksia tullaan tekemään kahteen koulurakennukseen (Turun kaupunki 2023). Vuonna 2021 Tampereella on ollut 61 kaupungin rakennusta sisäilmaongelmien takia selvityksessä, korjauksessa ja seurannassa (Pyykkö & Rämälä 2021). Sisäilmaongelmia on todettu 1960–1990-luvun rakennuksissa, joissa on monia riskirakenteita. Tyypillisimpiä riskirakenteita ovat maanvarainen alapohja, tasakatto, valesokkeli ja tiilivuorattu ulkoseinä. Nämä riskirakenteet voivat aiheuttaa rakennukseen kosteus- ja mikrobivaurioita.

Tyypillisimpiä riskirakenteita ovat maanvarainen alapohja, tasakatto, valesokkeli ja tiilivuorattu ulkoseinä

Sisäilmaongelmat Suomessa ovat harmillisia ja ongelmiin yritetään puuttua myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. THL:n kansallisen sisäilma ja terveysohjelman 2018–2028 tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Kansallinen sisäilma- ja terveysohjelman väliseminaari pidetiin 19.3.2024 ja siellä käytiin tämänhetkinen kuntien sisäilmatilanne läpi. Puutteita huomattiin rakennusten kunnossapidossa ja ennakoivassa korjaamisessa. Parannusta huomattiin kuntien panostuksessa sisäilman laatuun. Merkittävien sisäilmaongelmien määrä on vähentynyt kuntien rakennuksissa viidessä vuodessa kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä noin 1/10 kuntien rakennusten neliömäärästä kärsii sisäilmaongelmista. (Salmela 2024.)

Sisäilmakorjauksissa käytetyt menetelmät ovat:

• rakenteiden kuivaaminen tai purkaminen
• taloteknisten järjestelmien säätäminen
• paikoilleen jätettävien pintojen puhdistus
• rakennusosien rakennusfysikaalinen toimivuuden parantaminen
• rakennusosien ilmatiiviyden parantaminen
• haitta-aineidenkapselointi
• tilojen yli- tai alipaineistus
• kosteuden ja epäpuhtauksien siirtymistä rajoittavat korjausmenetelmät.

Korjausten toteutustavat räätälöidään aina kohteen mukaan ja monesti käytetään useita eri korjausmenetelmiä, jotta saavutetaan haluttu lopputulos. Ennen korjaustavan valintaa tehdään kattava sisäilmatutkimus, jossa selviää sisäilmaongelman aiheuttaja. Tutkimusmenetelminä käytetään yleisesti merkkiainekoetta, lämpöainekuvausta, aistinvaraisia havaintoja ja rakenneavauksia. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös homekoiraa apuna. Kun korjaustyön laajuus ja rakennuksen tuleva käyttöikä ovat selvillä voidaan ryhtyä valitsemaan tarkemmin käytettäviä materiaaleja ja toteutustapoja. Korjaustyöt voivat olla maltillisemmat, jos lisävuosia ei tarvita paljon kohteelle tai ilmatiiviyden parantamiseksi riittää kevyempi korjaus. Laajemmassa korjauksessa kaikki vaurioituneet materiaalit poistetaan ja rakenteet tehdään uusiksi ja toimivuutta parannetaan. (Ympäristöministeriö 2019, 54.)

Ovatko sisäilmatiivistykset kestäviä ja toimivia vielä vuosien päästä?

Suurin syy epäonnistuneille sisäilmatiivistyksille on ollut menneinä vuosina väärät työskentelytavat, valvonnan puute ja huonot suunnitelmat. Sisäilmatiivistyksien pitkäaikaiskestävyydestä on vain niukasti tutkimuksia ja ainoat tutkimukset ovat olleet kohteista, joista jo aistinvaraisesti on nähnyt tiivistysten olevan epätiiviitä. Lisäksi näissä tutkimuksissa on tutkittu suhteellisen tuoreita tiivistyksiä eli ne ovat olleet 1–3 vuoden ikäisiä. Yhteenvetona näistä voidaan sanoa, että onnistuneet tiivistykset vaativat alustan olevan pölytön, kiinteä ja tasainen. Näiden lisäksi tulee olla tarkat suunnitelmat, joita noudatetaan. Tässä korostuukin työnjohdon valvonnan tärkeys. (Hakamäki 2015; Sobott 2014.)

Materiaalivalmistajat lupaavat yleisesti tiivistystuotteille sekä kapseloinnille korkeampia käyttöikiä verrattuna sisäilma-asiantuntijoiden arvioihin. Esimerkiksi Bettonin markkinoima Blowerproof liquid-tuotteen on luvattu kestävän jopa rakenteen koko eliniän kuin myös TKR lupaa tuotteiden teknisen iän olevan jopa 50 vuotta.

Jatkossa tarvitaan lisää tietoa sisäilmatiivistysten toimivuudesta ajan saatossa. Ovatko tiivistykset vielä ehjiä ja toimivia 20 tai 30 vuoden kuluttua? Kuinka monta vuotta voidaan taata tiivistyksille, jos ne on oikein tehty? Tällä hetkellä arviot heittelevät paljon riippuen lähteestä, ja ainoastaan materiaalivalmistajat lupaavat tiivistysten kestävän koko rakenteen elinkaaren. Toiset asiantuntijat eivät usko sisäilmatiivistysten pitkäikäisyyteen lainkaan ja toisilla on vahvempi luotto, jos vain tiivistykset tehdään oikeaoppisesti.

Tiedostamalla sisäilmakorjauksiin liittyvät haasteet ja vaikuttamalla olosuhteisiin saadaan todennäköisimmin onnistunut lopputulos ajatellen sisäilman laatua. Sisäilmatiivistykset voidaan todeta onnistuneiksi vain merkkiainekokeen avulla. Rakenne on täysin tiivis, kun yhtäkään ilmanvuotoreittiä ei ole. Väärin valittu toteutustapa voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa enemmän ongelmia.

Oikean korjaustavan lisäksi onnistuneet tiivistykset vaativat muuan muassa hyvät suunnitelmat, töiden jatkuvaa valvontaa ja saumatonta yhteistyötä urakoitsijan, suunnittelijan ja materiaalivalmistajan kesken.

Oikean korjaustavan lisäksi onnistuneet tiivistykset vaativat muuan muassa hyvät suunnitelmat, töiden jatkuvaa valvontaa ja saumatonta yhteistyötä urakoitsijan, suunnittelijan ja materiaalivalmistajan kesken.

Jokainen rakennus eroaa rakennusfysikaalisesti toisistaan, joten myös korjaustavat ovat erilaiset. Sisäilmasuunnittelijan täytyy tiedostaa rakennuksen kosteustekniset ominaisuudet ja valita sen mukaan korjaustapa ja käytettävät materiaalit. Jotta tiivistykset pysyisivät ehjänä niin rakentamisen aikana kuin luovutusvaiheessa, tulee työnjohdon valvoa jatkuvasti tiivistystöiden etenemistä. Työn aikana rikkoutuneet tiivistykset uusitaan ja tarpeen mukaan tehdään lopuksi uusia merkkiainekokeita laadunvarmistamiseksi. Yhteistyö ja kommunikointi on tärkeää asiantuntijoiden ja työntekijöiden kesken, jotta kaikki ovat tietoisia tulevista muutoksista.

Sisäilmatiivistysten valmistuttua on tärkeää jatkaa seurantaa ja varmistua sisäilman laatutason ylläpidosta. Riippuen kohteesta ja sisäilmakorjausten laajuudesta seuranta-aika voi olla pitkäkin.

Lähteet

Brander, S. 2024. Sisäilmatiivistyksien haasteet korjausrakentamisessa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Hakamäki, H. 2015. Toteutustavan vaikutus ulkovaipparakenteen sisäpinnan ilmavuototiivistysten pysyvyyteen. Diplomityö (Aalto-yliopisto). Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka.   https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/5369b384-0612-48f0-8f15-884da0f267f1/content

Hengitysliitto 2024a. Rakennusten haitta-aineet. Viitattu 10.10.2024  https://www.hengitysliitto.fi/kodin-sisailma-ja-kunnossapito/sisailman-laatu/rakennusten-haitta-aineet/

Pyykkö, L. & Rämälä J. Tampereen kaupungin sisäilmatilanne. 25.1.2021. file:///C:/Users/joona/Downloads/Kh%2015.2.2021%20Tampereen%20kaupungin%20sis%C3%A4ilmatilanne%20.pdf

Salmela, A. 19.3.2024. Toimintamallien kehittäminen ja kuntien sisäilmatilanne. THL Kansallinen sisäilma ja terveysohjelma. https://thl.fi/documents/155392151/190160343/3_Salm ela+Anniina+toimintamallien+kehitt%C3%A4minen+ja+kuntien+sis%C3%A4ilmatilanne.pdf/6b774ac1-5fee-c4ac-7df1-b233c1a44115/3_Salmela+Anniina+toimintamallien+kehitt%C3%A4minen+ja+kuntien+sis%C3%A4ilmatilanne.pdf?t=1710850672611

Seppälä, A. 11.2.2019. Sisäilmaongelmien aiheuttajat kaasutiiviin kalvon sisään edes asiantuntijat eivät tiedä kapseloinnin kestävyydestä. https://yle.fi/a/3-10637928

Sobott, J. 2014. Tiiveystarkastelut ja tiivistyskorjaukset toimisto- ja palvelurakennuksiin. Opinnäytetyö. (Metropolia Ammattikorkeakoulu) Insinööri. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/82613/Tiiveystarkastelut+ja+tiivistyskorjaukset+liike-+ja+palvelurakennuksiin.pdf;jsessionid=FEA6EABECB18E4ED2148031F58CFF43E?sequence=1

Turun kaupunki 2023. Turku purkaa käytöstä poistettuja koulu- ja päiväkotirakennuksia.  Viitattu 4.12.2024. Turku purkaa käytöstä poistettuja koulu- ja päiväkotirakennuksia | Turku.fi                              

Ympäristöministeriö 2019. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161855/YM_2019_18_211019.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Ympäristöministeriö 2022. Rakenteiden ilmatiiveydenparantaminen. Tilaajan opas. Viitattu 4.12.2024 https://tilatjaterveys.fi/documents/39510712/92619288/Rakenteiden+ilmatiiviyden+parantaminen+-+Tilaajan+opas.pdf/e0ac4f46-ffd7-e752-13a0-42c10c9918a3?t=1669041641789

Weber 2018. Kankaan paperitehtaan uusi elämä. Viitattu 20.11.2024. https://www.fi.weber/referenssikohteet/kankaan-paperitehtaan-uusi-elama

Kuva: ©Marjukka Vainio (Talotekniikka-lehti)