Herttuankulman kurvikas hulevesiallas – altaan rakennustöiden toteutusvaiheet
Kaupunkialueiden lisääntyvät sadevedet tarvitsevat uudenlaisia ratkaisuja. Turun Herttuankulmaan rakennettu hulevesiallas on esimerkki siitä, miten teknisesti tärkeä rakenne voidaan sijoittaa osaksi kaupunkiympäristöä esteettisesti.
Hulevedet hallintaan – näin toimii hulevesiallas kaupunkiympäristössä
Hulevesillä tarkoitetaan niitä sade- ja kuivatusvesiä, joita johdetaan rakennetulla alueella pois pihoilta ja kaduilta. Hulevesiä syntyy erityisen paljon alueilla, joiden pinta on katettu asfaltilla tai kivetyksellä. Suurin osa hulevesistä johdetaan kaupungin viemäriverkostoon, piiloon kaupunkinäkymästä. Kun vedet eivät ole kadulla, eivät ne kesällä lätäköidy tai talvisaikaan jäätyessään aiheuta vaaranpaikkoja.
Hulevesien johtamista kaupungin putkiverkostoon tulisi kuitenkin välttää ja vesi olisi mahdollisuuksien mukaan imeytettävä tontilla (Kuntaliitto 2012, 18–19.). Imeytyksen lisäksi kaupunkikuvaan sopivat myös näkyvät hulevesialtaat, jotka keräävät sadevedet hallitusti yhteen paikkaan ja ehkäisevät tulvimista, mutta jotka luovat parhaimmillaan myös kaupunkiin uudenlaista viihtyvyyttä.
Betonisesta hulevesialtaasta upea maisemaelementti
Opinnäytetyön aikana rakennettiin Turkuun Herttuankulman asuinalueelle hulevesiallas, jonka pääurakoitsijana toimi Destia Oy. Herttuankulman allas toteutettiin betonirakenteisena ja muotoiltiin sulautumaan osaksi puistoaluetta. Allas on tärkeä suuren asuinalueen hulevesien hallinnassa, mutta se toimii samalla myös maisemaelementtinä ja virkistyspaikkana (Kuva 1.).
Herttuankulman allas on kasvillisuus- ja kiviluiskien sekä portaiden ja matalan luonnonkivimuurin avulla pengerretty kaupunkimainen moderni hulevesiallas. Altaan turvallisuus ja käytettävyys on varmistettu rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten pienillä korkeuseroilla. Viihtyvyyteen on panostettu asentamalla altaan ympäristöön, esim. penkkejä ja pöytiä. Allasta ympäröivä graniittinen paasikivilinja on myös tarkoitettu alueen asukkaiden oleskeluun.
Pohjatutkimuksista viimeistelyyn: Altaan toteutus vaihe vaiheelta
Rakennusprojekti aloitettiin suunnittelulla ja pohjarakentamisella. Pohjarakentaminen aloitettiin maaperän tutkimuksilla sekä kaapelinäytöillä, joiden pohjalta tehtiin maaperäanalyysi. Pohjan kaivuu ja muotoilu oli tärkeä vaihe siksi, että veden virtaus toimisi suunnitelmien mukaisesti. Pohjatöiden jälkeen tehtiin muotti- ja raudoitustyöt (Kuva 2). Muottien asentaminen oli haastavaa altaan mutkittelevan muodon takia. Raudoitus jaettiin kahteen osaan: ylä- ja alatasoon, joiden välinen luiskan raudoitus tuotti vaikeuksia. Muotti- ja raudoitustöiden valmistumisen jälkeen suoritettiin betonointi.
Kuva 2. Betonisen altaan muotti- ja raudoitus.
Betonointi alkoi betonointisuunnitelman tekemisestä sekä aloituspalaverista. Myös betonointi jaettiin kahteen osaan. Alataso, jossa vesi kulkee, valettiin ensin ja se oli kooltaan 40 m2. Ylätaso oli pinta-alaltaan 200 m2. Allas jaettiin kolmeen 20 m pitkään osaan, jotka erotetaan toisistaan liikuntasaumoilla. Liikuntasauma vähentää rakenteen halkeilua, jota voi syntyä esim. betonin lämpöliikkeistä. Altaan betonointi suoritettiin paikallavaluna ja laatan paksuuden tuli olla vähintään 15 cm. Betonin kovetuttua pinta viimeisteltiin puuhiertämällä, minkä jälkeen tehtiin tarvittavat paikkaukset.
Betonoinnin jälkeen tehtiin saumaus, joka aloitettiin puhdistamalla saumattavat kohdat sekä muotoilemalla liikuntasaumojen kohdat valmiiksi saumanauhalle. Sauma-aineena käytettiin Gremmler 192:sta, joka ei saanut altistua vedelle kovettumisen aikana. Altaan pohjan vedeneristyspinnoitus tehtiin saumauksen jälkeen – pinnoituksessa tuli ottaa huomioon oikeat sääolosuhteet sekä alustan lämpötila. Pinnoitus levitettiin kahtena kerroksena niin, että tavoitettu menekki ja oikea kerrosvahvuus saavutettiin. Työ täytyi tehdä 2–30 asteen lämpötilassa eikä eristetty pinta saanut altistua vedelle kahden tunnin aikana eristystyön jälkeen.
Rakennustöiden jälkeen
Hulevesiallas vaatii toimiakseen huoltoa ja puhdistamista (Kuntaliitto 2012, 259.). Betonirakenteinen hulevesiallas on kestävä ja se on helppo huoltaa ja korjata. Viheralueiden ja muiden luonnonmukaisten hulevesialtaiden rinnalla betoninen hulevesiallas on hyvä vaihtoehto kaupunkinäkymään ja rakentaminen onnistuu kurvien kanssakin.
Lähteet:
(1) Suomen Kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas.
(2) Pohjaranta, A. 2025. Hulevesialtaan toteutus ja toiminta – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.