• rakentaminen

Rakennusala on yksi vaarallisimpia aloja työntekijöille. Jokai päivä voi sattua jotain odottamatonta joko oman tai toisen huolimattomuuden johdosta, mikä johtaa tapaturmiin. Fyysisten ja äkillisten terveyshaittojen lisäksi rakennusalalla on piileviä terveydelle haittaa aiheuttavia tekijöitä, joista yksi nykyään vaarallisimpia on kvartsipöly. Sitä on tosin käytetty rakennusteollisuudessa jo iät ja ajat mutta sen varsinaisiin haittoihin on herätty toden teolla vasta tällä vuosituhannella sen jälkeen, kun jo kielletyn asbestinkin erittäin hyvin tunnetut vaarat ovat tulleet esille.

Mitä kvartsipöly sitten on?

Lyhykäisyydessään kvartsipöly on alveolijakeista kivipölyä, joka koostaa maankuoresta noin 12%, minkä takia sen esiintyvyys rakennustyömaillakin on erittäin merkittävää. Sitä löytääkin käytännössä muun muassa betonista, sementeistä sekä laatoista. Kiinteänä aineena kvartsi ei ole ongelmallinen, mutta sen mekaanisesta työstöstä syntyvät pölyjakeet ovatkin ne, jotka kulkeutuvat hengitysteihin ja aina keuhkorakkuloihin saakka poistumatta sieltä koskaan.

Altistuminen kvartsipölylle aiheuttaa kroonista keuhkotulehdusta, kivipölykeuhkoa sekä pahimpana keuhkosyöpää. Jutun juju piileekin siinä, että vaikutusten näkyminen ja sairauksien kehittyminen on pitkä prosessi: esimerkiksi pelkän kivipölykeuhkon kehittyminen voi viedä nykyisten tutkimusten mukaan tyypillisesti 10-15 vuotta , minkä takia niin työntekijät kuin toimihenkilöt ja yrityksetkään eivät välttämättä havaitse sen haitallisuutta tai pitävät puhetta siitä jopa hölynpölynä.

uusimmat tutkimukset sekä Työterveyslaitoksen hankkeet herättävät kysymyksen siitä, onko työperäiseen altistumiseen liitetty keuhkosyöpä aivan liian alidiagnosoitu Suomessa.

Faktat puhuvat kuitenkin puolestaan: vuonna 2016 kvartsialtistumiseen liitettyjä työperäisiä keuhkosyöpätapauksia oli maailmanlaajuisesti jopa 48 000, eli kokonaisen keskivertaisen suomalaisen kaupungin verran. Kuitenkin Suomessa niitä todetaan vuosittain vain 1-2 kappaletta ja uusimmat tutkimukset sekä Työterveyslaitoksen hankkeet herättävät kysymyksen siitä, onko työperäiseen altistumiseen liitetty keuhkosyöpä aivan liian alidiagnosoitu Suomessa.

Ennaltaehkäisy

Mahdollisesti puutteellisen tutkimustiedon mutta todettujen faktatietojen takia kvartsipölyn eliminointi ja toimeen tarttuminen rakennustyömailla onkin elintärkeää, jotta voimme varmistaa sen, että jokainen työntekijä ja toimihenkilö pääsee turvallisesti ja terveelliseesti kotiin joka päivä, niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Toimenpiteitä rakennustyömailla kvartsipölyn hallitsemiseksi pidetään usein liiallisena ja liian hankalana, aikaa vievänä ja kalliina toteutettavaksi, minkä johdosta ne usein pääsevät unohtumaan tai vähintäänkin jäävät vähäisemmälle huomiolle.

Asian ei kuitenkaan tarvitse olla niin, sillä jo pienillä toimenpiteillä voidaan ehkäistä altistumisen määrää huomattavasti. Suurimpia pölyä synnyttäviä työvaiheita asuinrakentamisessa ovat mm. piikkaaminen, poraaminen, hionta, roilottaminen, laastien sekoittaminen, tasoitetyöt ja laattojen leikkuut. Jos viranomaisilta kysytään, näitä kaikkia edellä mainittuja suoritettaessa tulisi olla aina kohdepoistot, osastoinnit, alipaineistuksen ja puhaltavat hengityksensuojaimet käytössä. Vähintään. Toki tämä kaikki on sitä parasta suojautumista, mutta aiheuttaa myös merkittävää haittaa työn etenemiselle, joten järkevämpiä tehtäväkohtaisia vaihtoehtoja on syytä pohtia. Ja vastauksia niihin löytyykin.

Esimerkiksi piikkaamista varten on olemassa suoraan poravasaraan kiinnitettäviä kohdepoistolaitteita, jotka imaisevat merkittävän määrän pölystä heti sen syntyessään. Sama pätee myös hioma- ja roilokoneisiin. Nykyaikaiset laitteet voivat oikein käytettynä ottaa talteen kaiken näkyvän pölyn työtä suoritettaessa. Kohdepoistolaitteiden ei myöskään tarvitse olla painavia ja aina perässä vedettäviä imurien kera; esimerkiksi Hiltin ja Makitan akkuporavasaroihin on olemassa integroituja pölynpoistolisälaitteita, jotka kytketään suoraan poravasaraan ilman erillisiä imureita, kaapeleita tai letkuja. Nekin taltioivat yli 95% syntyvästä pölystä, joten ne ovat oivia apuvälineitä muun muassa porauksiin, joita rakennustyömaalla paljon tehdään.

Kun kohdepoisto ei ole riittävää tai sen käyttö ei ole mahdollista, tulee osastointi seuraavaksi kysymykseen. Tyypillisesti kerrostalokohteessa osastoinnin suorittaminen on helppoa huoneistoittain, mutta se yksinään ei luonnollisesti pölyn olemassaoloa poista. Yleisesti ajatellaan, että sitä varten pitäisi olla mukana järjettömän kokoinen alipaineistaja, josta viritellään sukka pois huoneistosta. Nykyisin on myös olemassa ilmanpuhdistajia, joiden toimintaperiaate on pitkälti samanlainen mutta ilman erillisiä sukkia tai letkuja ja mikä parasta; ne suodattavat ilman epäpuhtaudet, eli tässä tapauksessa kvartsipölyn erittäin hyvin, mutta oikein mitoitettuna. Niitäkin löytyy monia eri kokoja pienimillään kymmenen kilon laatikoita olkahihnoilla, jotka kulkevat aina kätevästi mukana ilman sen suurempaa vaivaa. Nämä pienetkin laatikot ovat tarpeeksi hyviä, kun osastoitava alue on pieni, esimerkiksi yksittäinen asuinhuone tai kylpyhuone.

Kuten putoamissuojauksessa, myös pölynhallinnassa henkilökohtaista suojautumista pidetään viimeisenä vaihtoehtona, mutta todellisuudessa sekin on paras turva altistumisen ehkäisemiselle. Hengityksensuojaimia löytyy monia eri luokkia ja tyyppejä, joista jokainen soveltuu omanlaiseensa käyttöön. Yleisesti käytetään tavallisia FFP3-luokan hengityksensuojaimia, jotka nekin ovat hyviä vähän pölyttävissä tehtävissä, kuten satunnaisissa porauksissa. Todellisuudessa yritysten tulisi satsata siihen, että tekijöille saataisiin henkilökohtaiseen käyttöön vähintään P3-puolinaamareita, jotka edesauttavat epäpuhtauksien suodattamista merkittävästi paremmin kertakäyttömaskeihin verrattuna. Pitkällä tähtäimellä nämä pienet investoinnit maksavat itsensä ajan myötä takaisin työvuosissa ja yritysten maksamissa vakuutusmaksuissa, kun henkilökunnan terveys pysyy paremmin yllä.

Kaikki lähtee toki huolellisesta suunnittelusta, asiaan perehtymisestä ja perehdyttämisestä kuten myös oikeanlaisista kalustohankinnoista. Asiaa on työstetty paljon, työstetään jatkuvasti ja vaatii paljon työstöä myös tulevaisuudessa. Mutta mikä parasta, keinot on olemassa, niiden käyttö on vain kysymysmerkin nostattava osuus. Siihenkin jokainen alalla työskentelevä voi tosin itse vaikuttaa sekä toimia esimerkkinä.

Lähde:

Hedborg, J. 2023. Pölyhallinnan käytännön toteutus – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.