• käyttäjäkeskeinen suunnittelu
• kyselytutkimus
• osallistaminen

Miten monikäyttöisen rakennuksen tulevat käyttäjät voivat vaikuttaa tilojen suunnitteluun? Naantalin uuden Kalevanniemen kampuksen eli koulukeskuksen suunnittelussa haluttiin kuulla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppilaiden ja henkilöstön näkemyksiä kalusteista, materiaaleista ja värimaailmasta. Kyselytutkimuksen (Eronen 2025) avulla kerätyt vastaukset tarjosivat konkreettista tukea tilasuunnittelun päätöksille.

Koulurakennukset suunnitellaan nykyään muunto- ja pedagogisesti joustaviksi, turvallisuutta, terveellisyyttä, esteettömyyttä tai akustiikkaa unohtamatta (Luminen et al. 2018). Naantalin kaupunki rakentaa parhaillaan uutta Kalevanniemen kampusta, johon tulee sijoittumaan muun muassa varhaiskasvatus ja perusopetus. Kampus kokoaa useita yksiköitä yhteen ja tarjoaa käyttäjilleen uudet, yhteiset tilat. Tilasuunnittelussa haluttiin kuulla tulevien käyttäjien näkemyksiä erityisesti kalustuksesta, materiaaleista ja värityksestä ennen lopullisia päätöksiä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia toiveita eri käyttäjäryhmillä on, ja miten heidän osallistamisensa voidaan toteuttaa yksinkertaisesti, mutta tehokkaasti.

Kyselyt kolmelle kohderyhmälle

Käyttäjien näkemyksiä kerättiin kolmella eri kyselylomakkeella eri ikäisiltä käyttäjiltä: varhaiskasvatuksesta toisluokkalaisiin, 3.–6. luokkalaisilta sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökunnalta. Kyselyt sisälsivät pääasiassa monivalintakysymyksiä ja keskittyivät tilojen kalusteisiin, pintamateriaaleihin ja väritykseen. Kyselyiden suunnittelussa huomioitiin kunkin ryhmän ikä- ja ymmärrystaso, jotta vastaukset olisivat mahdollisimman relevantteja.

Yhteensä vastauksia kertyi 119. Tulokset raportoitiin tiivistetysti suunnitteluryhmälle ja niitä hyödynnettiin suunnittelun tueksi sellaisenaan.

Kalustetoiveet: käytännöllisyyttä ja selkeyttä

Oppilaiden vastauksista nousi esiin selkeitä mieltymyksiä. Vastauksista oli havaittavissa, että suurin osa vastaajista toivoi perinteiseksi koettuja ratkaisuja oppimistiloihin, kuten kannellista pulpettia ja yksinkertaista oppilastuolia. Pintamateriaaleissa ja värimaailmassa suosittiin vaaleita ja neutraaleja sävyjä, jotka voivat tukea rauhallista ja selkeää oppimisympäristöä.

Vanhemmat alakoululaiset toivoivat työskentelyyn soveltuvia pöytäryhmiä sekä kalusteita, joita voidaan helposti siirtää tarpeen mukaan. He arvostivat myös tiloja, joissa voi työskennellä rauhassa ilman häiriöitä. Henkilökunta painotti käytännöllisyyttä, ergonomiaa ja säilytysratkaisuja. Kalusteiden muunneltavuus ja kestävyys nähtiin olennaisina arjessa toimivien tilojen rakentamisessa. Pintamateriaalien ja värien valinnassa toivottiin rauhallista yleisilmettä, joka tukee keskittymistä ja vähentää aistiärsykkeitä.

Osallistamisen toteutus ja hyöty

Käyttäjien osallistaminen toteutettiin kevyesti, mutta tehokkaasti. Kyselylomakkeet tarjosivat helpon tavan kerätä laaja-alaisesti näkemyksiä ilman, että osallistuminen kuormitti käyttäjiä. Menetelmä osoittautui toimivaksi etenkin tässä vaiheessa suunnittelua, kun monet ratkaisut ovat vielä avoinna ja suunnittelussa on aikaa paneutua käyttäjien kokemuksiin ja mielipiteisiin.

Vaikka kyseessä ei ollut vuorovaikutteinen tai jatkuva osallistamisen muoto, kyselyt tuottivat arvokasta tietoa, joka auttoi konkretisoimaan käyttäjien tarpeita ja toiveita. Samalla prosessi viesti tuleville käyttäjille, että heidän näkemyksillään on merkitystä.

Johtopäätöksiä ja jatkohavaintoja

Opinnäytetyö (Eronen 2025) osoitti, että käyttäjien osallistaminen on mahdollista toteuttaa selkeästi rajattuna, kevyenä toimenpiteenä, joka tuottaa silti hyödyllistä suunnittelutietoa. Keskeistä on, että kysymykset kohdennetaan oikein ja ajoitetaan vaiheeseen, jossa näkemyksillä on vielä vaikutusmahdollisuuksia.

Kalevanniemen kampuksen tapauksessa käyttäjät toivoivat tiloilta rauhallisuutta, muunneltavuutta ja toiminnallisuutta. Nämä toiveet ovat linjassa koulumaailman yleisten kehityssuuntien kanssa. Tämänkaltaista osallistavaa suunnittelua toimintatapana voidaan soveltaa myös muissa julkisissa rakennushankkeissa, joissa käyttäjäryhmät ovat moninaisia ja tarpeet vaihtelevat. Osallistaminen ei välttämättä vaadi raskaita rakenteita, vaan selkeästi kohdennettu ja ajoitettu kysely voi yksinkin olla riittävä tapa kerätä toivottua tietoa. Tärkeää on myös, että käyttäjille viestitään, miten heidän näkemyksiään on hyödynnetty. Näin saadaan korostettua hankkeen yhteisöllisyyttä ja luotua uudelle rakennukselle ja sen käyttäjille tavoiteltua yhteishenkeä.

Lähteet:

Eronen, J. 2025. Käyttäjien osallistaminen kampuksen tilasuunnittelussa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Luminen, H.; Rimpelä, M. & Tarvainen, E. 2018. Cookbook 2.0 – Modernin rakennetun oppimisympäristön opas. Tampere: Kirjapaino Hermes Oy.